Joulupukin erehdys löytyy teoksesta Susiluoto, Laura, Lasten satunäytelmiä / Laura Susiluoto ; [laulut: Ritva Kosonen ja Ahti Sonninen]. Valistus 1964 (Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan). Kirjaa löytyy Helmet-kirjastosta, Pasilan kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1535927?lang=fin.
Kukaan vastaajistamme ei tunnistanut tällaista romaania. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen romaanin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sanakirjassa löytyy vastine urfinsk. Jos ajatuksena on löytää vastaava termi, jota käytetään ruotsalaisesta Ruotsissa, näkyy usein teksteissä olevan käytössä ilmaus infödd. Rikssvensk -ilmausta käytetään usein, kun puhutaan suomen- ja ruotsinruotsalaisista.Tätä dokumenttia tutkimalla saa ehkä tarkempaa tietoa käsitteistä, https://www.regeringen.se/contentassets/8592e456f2184550b83c4aa215e3ebba/begreppet-invandrare---anvandningen-i-myndigheters-verksamhetInfödd esiintyy siellä ainakin kerran. Toinen, etnisk svensk, ei ole käytössä tuossa dokumentissa, sitä analysoidaan Svenska Dagbladetin artikkelissa Vad är en svensk egentligen? | Ivar Arpi | SvD LedareMakupalat.fi ruotsin kielen sanakirjat
Eva Maria Lesznerin vuonna 1982 suomeksi ilmestyneen kirjan Kirjokintaita ja -myssyjä alussa kerrotaan kirjoneuleista kahdella tai useammalla värillä. Töihin ei sen mukaan ole kirjallisia neuleohjeita vaan mallipiirrokset. Piirroksen tumma ruutu tarkoittaa, että silmukka neulotaan kirjovärillä, vaalea ruutu sitä, että se neulotaan pohjavärillä. Muut värit on merkitty pisteillä, risteillä ja vinoviivoilla. Kirja on täynnä mitä upeimpia värikuvia, mallipiirroksia ja ohjeita eri puolilta Pohjois-Eurooppaa peräisin olevista kintaista, käsineistä ja myssyistä: myös silloisen Neuvostoliiton alueelta löytyy useita malleja. - Suosittelen. Saatavuuden näkee HelMet - aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Helsinki-kokoelma on tosiaan ns. käsikirjastokokoelma. Monesta kirjasta on kuitenkin olemassa kaksoiskappale, joka on normaalisti lainattavissa. Näitä ei lainata sen vuoksi, että ne olisivat jatkuvasti saatavilla esim tutkimuskäyttöä tai kaukopalvelun tarpeita varten. Näin ne säilyvät myös paremmassa kunnossa eivätkä katoa. Kaukopalvelun kautta niistä on tilattavissa kopioita. Lisätietoja Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Hei ja kiitos viestistä!
Pikalinkit uutuuksiin löytyy etusivulta (https://keski.finna.fi/) hakulaatikon alta siniseltä pohjalta. Peleissä uutuudet ovat kolmelta kuukaudelta, muissa aineistolajeissa kuukauden ajalta.
Uutuuksia voi rajata kokoelmasta niinkin, että painaa vaan suurennuslasia (hae-painike) hakulaatikon jälkeen. Näin esille saa koko kokoelman. Aineistotyypin alta voi rajata haluaako uutuuksiin esille vaikkapa kirjat tai muun aineistolajin. Vasemmassa laidassa alimpana valintana on Uutta Keskissä. Sen alta voi rajata uutuudet vaikkapa viimeisen viikon ajalta (tai viimeisen kuukauden, 3 kk, 6 kk, 12 kk tai oman päivämäärän mukaan.
Toivottavasti tästä on apua.
Sinun kannattaa tutustua teoksiin Kronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset Suomessa (Erkki Wessman, Pertti Huusari, Veikko Lintinen, Pilot-kustannus, 2004) ja Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset Suomessa (koonnut Harry Halén, Yliopistopaino, 2010).Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi:Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset SuomessaKronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset SuomessaMainitsemastasi lehtiartikkelista en löydä tietoja, mutta on hyvin mahdollista, että näiden Kronstadtin kapinaa käsittelevien teosten lähdeluettelosta löytyy myös muuta mielenkiintoista aiheesta.
Erittäin hyvä tietolähde on Brages pressarkivjoka kertoo itsestään näin:
"Brages Pressarkiv grundades år 1910 och hette fram till år 1998 Brages urklippsverk. Arkivet kan ses som en svenskspråkig fortsättning på det register över hela den finländska pressens innehåll 1771-1890, som finns i Helsingfors universitetsbibliotek. "
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Hakemalla Hulden, Lars sain runsaasti viitteitä.
Katso lisää
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Eläinkirjoista (esim. Uusi Zoo)löytyy tietoa viskatsasta eli pampakaniinista. Tämä sinsillalaji elää Etelä-Amerikassa, jossa se on tunnetuimpia jyrsijöitä. Viskatsa elää kuivilla aroilla, jonne se kaivaa laajoja käytävä- ja pesäjärjestelmiä. Niissä asuu useita perhekuntia.
Päivisin viskatsat oleilevat näissä koloissaaan, mutta lähtevät illan tullen syömään ruohoa, juuria ja kuorta. Ne löytävät helposti tiensä myös lähiseudun viljelyksille, joissa ne aiheuttavat suurta vahinkoa. Tämän vuoksi niitä on ryhdytty aktiivisesti hävittämään.
Viskatsaa metsästetään niiden lihan ja nahan takia. Lihaa paikalliset ihmiset pitävät maukkaana, nahasta he tekevät vaatteita ja kehräävät karvoista lankaa. Myös kondorit, ketut ja villikoirat ovat...
Alla joitakin tutkimuksia ja lehtiartikkeleita aiheestasi. Lähteesihän eivät saa olla kovin vanhoja, vanhemmissa puhutaan ehkä eri sukupolvista. Näidenkin "oikeat sukupolvet" kannattaa tarkistaa. Lähteet ovat peräisin yliopistojen Arto-tietokannasta. Sopivia asiasanoja ovat ainakin isät, isyys, kasvatus, sukupolvet:
- Isyyden muutos : keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus / Merja Korhonen (Väitöskirja, 1999)
- Isyys eilen ja tänään : eräitä näkökulmia isyydestä / Hannu Mustonen. (pro gradu, 2009)
- Isänä olemisen uudet suunnat : hoiva-isiä, etäi-isiä [i.e. etä-isiä] ja ero-isiä / Jouko Huttunen. (2001)
- Isyyden muutos / Sanna Hyry ja Norma Enbuske. (AMK-opinnäytetyö, 1999)
- Elättäjästä läsnäolijaksi : Kasvatuspuheen...
Urheilukysymyspalstaa ei löytynyt, olisiko lopettanut toimintansa? On olemassa Suomen urheilutietäjät -niminen yhdistys, jonka tarkoituksena on oman sivustonsa mukaan "edistää ja pitää yllä urheilutietoutta Suomessa":
http://www.sci.fi/~sut/
Toiseen kysymykseesi vastattiin Suomen urheilukirjastosta (http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976) näin:
"Niin kauan kuin nykymuotoinen seiväshyppy on ollut arvokisaohjelmassa, yrityksiä on ollut kolme kutakin korkeutta kohti. Mutta aikoinaan on ollut mahdollista yrittää ennätyskorkeudesta vielä neljännen kerran."
Steibeckin Vihan hedelmät sijoittuu Yhdysvaltoihin 30-luvun lama-aikaan. Kyseessä on yhden perheen ponnistelu köyhyyden ja työttömyyden kurimuksessa.
Tilannetta vaikeuttaa myös luonnon olosuhteet mm. kuivuus appelsiiniviljelmillä.
Ympäristön vaikutukset ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset aiheuttivat silloin ja vielä 2000-luvulla aivan samanlaisia ongelmia.Työn perässä kulkeminen koskee myös tätä päivää.
Tarvittavien tietojen pitäisi löytyä väestörekisterikeskuksen sivuilta.
Tässä linkki väestörekisterikeskuksen nimipalveluun: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 50 kappaletta. Tässä linkki palvelun nimiaineistoon: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Sukunimitilasto löytyy CSV-tiedostomuodossa aineistolinkit -otsikon alta.
Sukunimiaineistossa on lueteltu sukunimet lukumäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä.
Tilastosta löytyy sukunimiä yhteensä 11334 kappaletta.
Valitettavasti Tilastollisen vuosikirjan (Statistisk årsbok för Finland) noita vuosia käsittelevistä osista ei tällaisia tietoja löydy.
Vastaajan ulottuvilla olevista Helsingin kaupungin tilastokirjoista löytyy (keskimääräisiä) torihintoja vain vuodesta 1902 alkaen.
Erittäin hyödyllinen tässä yhteydessä varmaan on kuitenkin Kansalliskirjaston ylläpitämä digitaalinen sanomalehtiarkisto
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
josta voi tehdä hakuja esim. seuraavantapaisilla sanoilla 'torihinnat', 'kansakoulunopettajien palkka', 'kahvin hinta', 'lehtorin palkka','muurarin palkka' jne.
Haku voidaan rajata lehden ilmestymisajan mukaan.
Sompasaaressa sijainneesta tehtaasta voisit helpoiten löytää kuvia ja rakennuspiirroksia sekä myöskin historiallista tietoa Helsingin kaupunginarkistosta (http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html), Helsingin Kaupunginmuseosta, erityisesti kuva-arkistosta (http://www.hel.fi/kaumuseo/palvelut.html), ja mahdollisesti Rakennusvalvontaviraston arkistosta (http://www.rakvv.hel.fi/).
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa (Pasilassa) on erillinen Helsinki-kokoelma, johon tutustuminen voisi myös kannattaa. Historiallista tietoa Sörnäisistä löytyy mm. teoksista Hackzell, Kaija, Viertotietä itään ja länteen, [Sanoma], [Helsinki], 1988 (Helsingin vanhoja kortteleita. 3) ja Narinkka 1982, Helsingin kaupunginmuseo, niistä voisi...
Punaisen ristin sivuilta löysin vinkin, että peittoja on tehty jo 30 vuotta. https://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avust…
Ihan tarkkaa alkamisaikaa en saanut selville.
Jos joku on ollut mukana jo 1980-luvulla, hän voisi kommentoida.
