Novellin asiayhteydestä voisi päätellä, että kyseessä on varmaankin tuotemerkki: sekä nenäliina että puuterirasia ovat Gloricania. En valitettavasti löytänyt mistään mainintaa tuollaisesta tuotemerkistä, vaikka pengoin kirjoja, esimerkiksi vanhoja kauppakalentereita. Lähimpänä on Gloricon, jolla nimellä markkinoidaan lämpöä pitäviä säilytysastioita. Ne ovat kuitenkin kaukana nenäliinan ja puuterirasian kaltaisista ylellisyystuotteista.
Voi olla, että mainintoja löytyisi jostakin vanhoista sanomalehtien mainoksista, mutta niiden läpikäymiseen ei oikein tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista mennä. Toisaalta tuotemerkki voisi toki olla Waltarin omaa keksintöäkin, mutta tosiaan varmuutta asiaan en ole saanut.
"Valkoisen diskurssin" mukaista kaunokirjallisuutta on vaivattomimmin löydettävissä välittömästi sodan jälkeen sekä 20- ja 30-luvuilla kirjoitettujen teosten joukosta. Termi on peräisin Elina Martikaisen tutkimuksesta Kirjoitettu sota. Tässä muutama esimerkki:
Maila Talvio, Kurjet
"Talvion teos edustaa valkoista arvomaailmaa painottaen sodan luonnetta vapaussotana. Päähenkilönä on kirkkoväärtin tytär Riikka Tuuna, joten teosta voi pitää yrityksenä valaista sotaa erityisesti valkoisen naisen näkökulmasta."
Joel Lehtonen, Kuolleet omenapuut
"Joel Lehtosen novellikokoelma Kuolleet omenapuut kuvaa itäsuomalaisen pikkukaupungin -- herrasväkeä ja ympäröivän maaseudun rahvasta. Sota on aiheena kokoelman viimeisissä novelleissa Muttisen Aapeli...
Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan...
Kyseessä on Pietro Peruginon ja hänen oppilaansa Luca Signorellin maalaus Crocifissione (n.1483 - 1495).
Maassa oleva galero kuuluu kirkkoisä Hieronymukselle (pyhälle Hieronymokselle), joka joskus kuvataan kardinaalin asussa, galero päässä. Hieronymus on laskenut galeron maahan merkiksi maallisesta kunniasta luopumisesta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Crucifixion_(Perugino_and_Signorelli)
https://en.wikipedia.org/wiki/Galero
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hieronymus
https://en.wikipedia.org/wiki/Jerome
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut noilla sanoilla alkavaa runoa tai rukousta. Voin ehdottaa ainoastaan Siionin kanteleessa olevaa laulua Oi katsohan lintua oksalla puun, jossa on sama tematiikka.LinkkiSiionin kannel 311: https://www.sley.fi/sk311/
Asian selvittäminen käy kätevimmin pääkirjastossa (Pasilassa). Kannattaa varata jonkin verran aikaa ja ottaa jokin virallinen henkilölisyystodistus (esim. ajokortti, kuvallinen kelakortti) mukaan.
Kuvaamasi kirjastokortin väärinkäyttötapaukset ovat hankalia ja siksi niiden hoitaminen on keskitetty pääkirjastoon.
Toivottavasti asiasi selviää!
Suosittelen, että käväiset kirjastossa. Sieltä löytyy joitakin kirjoja, joissa käsitellään A. E. Nordenskiöldiä, myös henkilönä.
Tässä pari esimerkkiä: ”Suomalaiset Aasian-kävijät” / toim. Kerkko Hakulinen. Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-1876-1
”Matka-arkku : Suomalaisia tutkimusmatkailijoita” / toim. Markku Löytönen. SKS, 1989.
ISBN 951-717-561-2
Mielenkiintoinen on myös Nordenskiöldin itsensä kirjoittama ”Vegan matka Asian ja Europan ympäri ynnä historiallinen katsahdus pitkin Vanhan mailman pohjoisrannikkoa tehtyihin löytöretkiin.” Teoksessa on kaksi vankkaa osaa, jotka Otava julkaisi näköispainoksena v. 1980.
Niitä sinun tuskin kannattaa ryhtyä perusteellisemmin lukemaan, koska kielikin on vanhanaikaista. Mutta vilkaise ainakin, saat...
Kärsämäki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun läänin eteläosassa, Helsinki-Oulun ja Kokkola-Kajaanin valtatien risteyksessä. Kärsämäki on ollut siten kiinteässä kulttuurisessa yhteydessä Oulun, Kokkolan ja Kajaanin seutuihin.
1940-luku muodosti erikoisen poikkeavan jakson sanomalehdistön historiassa, sillä sota ja sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset rajoittivat lehden toimittamista ja julkaisua. Sodasta huolimatta sanomalehdet jatkoivat ilmestymistään. Tuohon aikaan Kärsämäellä ei kuitenkaan ilmestynyt varsinaista paikallislehteä.
Kaleva oli alkanut ilmestyä jo v.1899 ja jatkoi toimintaansa Oulun seudulla.
Kalajokilaakso, Keskipohjanmaa ja Kokkola -nimiset sanomalehdet ilmestyivät Kokkolan seudulla.
Kainuun Sanomat sekä Kajaani...
Inarin kunnan internetsivuilta, http://www.inari.fi/2000/fi/index.html#menu , ja siellä Saariselän sivuilta, http://www.inari.fi/2000/fi/meeting.html , löytyy ohjelmapalveluyrityksiä, jotka toimivat Inarissa. Vastaavasti Utsjoen kunnan kotisivulta http://www.utsjoki.fi/index.html kohdasta yritykset löytyy ohjelmapalvelutoimintaa alueella harjoittavia yrityksiä. Tilastotietoa ko. toimintaa harjoittavista yrityksistä voit etsiä esimerkiksi Lapin Liiton sivuilta http://www.lapinliitto.fi/ ja sieltä Tilastotori-kohdasta. Näiltä sivuilta on linkkiyhteys myös tilastokeskuksen hakemistoihin.
Kirjastokorttiin kuuluvan pinkoodin eli tunnusluvun saat käymällä jossakin Lapin kirjastoista. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus.
Kuvista on hieman hankala tunnistaa, mutta veikkaisin jonkin lajisia kärpäsiä. Niitä kömpii usein kevättalvella esiin esim. kukkamullasta tai seinän rakosista.
Laji.fi sivustolla on kattava kuvapankki. https://laji.fi/taxon/MX.211215/images
Toinen usein sisälle kömpivä hyönteinen on Pihtihäntäinen. https://www.otokkatieto.fi/cat?id=3 Sekin on musta ja siivekäs.
Jos kotona on kärpäsentoukkia syövä lemmikki tai pilkkijä, saattaa kyseessä olla myös Sotilaskärpänen. Sitä kasvatetaan sekä ihmisten että eläinten ruuaksi sekä pilkkijöille syötiksi. https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005708439.html
Keinänen - Panu, Rakennusopin tietokirja näyttäisi teokselta, johon kannattaisi tutustua, https://finna.fi/Record/3amk.104210. Sen kuvauksessa sanotaan, että se opastaa niin perustustöiden, kivi- ja puurakenteiden, muurauksen ja rappauksen kuin katon kattauksen tekniikoihin. Teos on alunperin vuonna 1925 ilmestyneen Puumiehen rakennusopin laajennettu laitos.
Muita tutkimisen arvoisia voisivat olla oppikirjat, joissa mainitaan erikseen kivilajit sisällönkuvailussa:
Kivitekniikka. 1-2, Opetushallitus 2007-2010 näyttäisi ohjaavan kivitekniikkaan myös omatoimisesti opiskeleville, osa 1. Kivituotteiden valmistus ja materiaalioppi löytyy Keski-kirjastoistakin, osa 2. Ympäristö- ja rakennuskivien asentaminen pitäisi tilata...
Sointumerkkiin lisätyllä numerolla kerrotaan kolmisoinnun säveliin tehdyt muunnokset tai lisäykset. Esimerkin 5 tarkoittaa d-mollisoinnun (d - f - a) kvinttiä eli viidettä ääntä (a). Merkinnästä ei kuitenkaan näy, miten tätä säveltä muunneltaisiin. Jos halutaan, että kvintti on alennettu eli vähennetty (nuotti on as eikä a), pitäisi numeron edessä olla merkki -, b tai ♭. Korotettu eli ylinouseva kvintti (ais) taas vaatisi merkin +, # tai ♯.
Merkinnällä 5 voidaan myös ilmaista kvinttisointu, eli sointu, jossa ei ole terssiä vaan ainoastaan perussävel ja kvintti. Tällainen sointu ei kuitenkaan ole duuri- eikä mollisointu, joten se tulisi merkitä D5 tai D5.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu
https...
Tarina on hyvinkin Jorge Luis Borgesin tyylinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään tätä teosta yrityksistä huolimatta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme tämän teoksen?
Linda-tietokannasta löytyy kirja nimeltä Writing and Speaking in the Technology Professions (IEEE Press, 1992),
jonka pitäisi löytyä esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Teknisillä dokumentoijilla on myös oma yhdistys, jonka sivuilta saat lisää tietoa alasta. Osoite on: http://www.dokumentoijat.net/.
Hei!
Kyllä löytyy. Tietovisa- tai tietokilpailukirjoja on kirjastoissa luokassa 79.841. Hämeenlinnan pääkirjastossa on hyllyssä esim. Jyrki Otilan Otilan tietovisa: Yli 600 kysymystä vihjeineen vuodelta 2008 ja Kai Löfgrenin Kisavisa: 365 knoppia suomiurheilusta vuodelta 2014. Hankintaehdotuksia voi tehdä aina kirjaston sivun hankintaehdotus-kohdassa.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Seuraavana ilmestyy kirja nimeltä Koulun uusi kundi ja sarjasta Lizzie McGuire ratkaisee kirja Älykkötytön arvoitus. Nurmijärven kirjaston aineistoa voit etsiä täältä: http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/. Valitsemalla haku ja kirjoittamalla teoksen nimen kohtaan kirjojen nimet yhden kerrallaan, voit seurata, milloin kirjat ovat lainattavissa (nyt ne ovat hankinnassa eli ostettu, mutta eivät ole vielä tulleet kirjastoon). Pystyt myös katsomaan kuvailun uusista kirjoista sekä kansikuvat.
Uskon kyseessä olleen Ison Britannian (Royal Navy) alus HMS Swiftsure. Alus esiintyy mm. tässä kuvasarjassa vuodelta 1952:
http://photo.net/photodb/folder?folder_id=777514
HMS Swiftsure saattoi Edinburghin herttuan aluksen Helsinkiin vierailulle. Löysin vierailusta tämän maininnan (jutun lopussa):
http://www.guardian.co.uk/sport/1952/jul/27/athensolympics2004.olympicg…
Käpylän kirjasto on ollut pitkään remontissa ja auennut vasta pari päivää sitten. Remontin aikana varaukset eivät ole siirtyneet Käpylän niteisiin. Soitin Käpylään, ja siellä luvattiin etsiä äänikirja: aineistoa kun on vielä remontin jäljiltä varastolaatikoissa. Jos äänikirjaa ei löydy etsimisestä huolimatta, Käpylästä ilmoitetaan sinulle.
Toinen kappale äänikirjaa on ollut Tikkurilan kirjastossa, mutta nide on nyt syystä tai toisesta korjattavana.
