Linda on muinaissaksalainen naisen nimen loppuosa –linda, joka merkitsee ’kilpitaistelijatarta’.Se alkoi esiintyä itsenäisenä nimenä romantiikan kaudella. Eva on heprealaisperäinen nimi ja tarkoittaa ’elämä, elämänantaja’. Matilda tulee saksalaisesta nimestä Mathilde joka tarkoittaa ’mahtava taistelijatar’. Amanda on latinaa ja tarkoittaa ’rakastettava, ystävällinen’. Sandra on lyhennelmä nimestä Aleksandra ’puolustajatar, suojelitar’ ja tulee kreikan kielestä. Olivian lähtökohtana on latinan oliivipuuta tarkoittava sana. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ja Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
David Ewing Duncan kertoo kirjassaan Kalenteri (1999) s. 79, että vuorokauden jako 24 yhtä pitkään aikayksikköön on mesopotamialainen keksintö, mutta syy järjestelmään on kadonnut. Kirjoittaja arvelee, että vuorokauden jakaminen kahteen 12-tuntiseen jaksoon on saattanut liittyä siihen, että se vastaa 12 eläinradan merkkiä astrologiassa, joka tuolloin oli tärkeä ala. Toinen mahdollinen syy kirjoittajan mielestä voisi olla se, että mesopotamialaisen numerojärjestelmän perusluku 6 menee tasan 24:ään ja että myös babylonialaisen ympyrän 360 astetta on jaollinen 24:llä. Se taas perustuu taivaankannen mittaamiseen; yksi tunti taivaalla vastaa 15 astetta nykyisissä mittayksiköissä. Viimeksimainittu tieto on Heikki Ojan teoksessa Aikakirja -(1999...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla lukee koronaviruksen tarttumisesta mm. seuraavasti:
"Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu.
"Herkillä laboratoriomenetelmillä on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä." Tästä pääset THL:n sivulle.
Koronavirus ei säily tartuttamiskykyisenä kovin pitkään elimistön ulkopuolella, joten se tuskin selviää viikkojen tai kuukausien pakastimessa oleskelusta. Virukset eivät varsinaisesti ole...
Pääkaupunkiseudun HelMet-haun mukaan löytyi kaksi runokokoelmaa, joissa oli skotlantilaista runoutta: Kuuna päivänä: englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta, toimittanut Piritta Maavuori (WSOY 2003) sekä Intiimejä avaruuksia: XXV skotlantilaista runoa 1978-2002, toimittaneet Ken Cockburn ja Robyn Marsack (Like 2006)
Skotlannin kansallisrunoilijan Robert Burnsin teoksia löytyy englanninkielisenä pääkaupunkiseudun kirjastoista. Skotlantilaisesta kirjallisuudesta voi kysellä myös Yliopiston kirjastosta http://www.helsinki.fi/hum/kirjasto/palvelut/neuvonta.htm
Tietoa koulukirjastoista voit hakea monellakin tavalla:
* Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kannattaa kokeilla hakua asiasanalla "koulukirjastot" tahi yhdistämällä sanat "koulu" ja "kirjastot". Tällä haulla saat parikymmentä viitettä. Kannattaa tutkia myös yleisemmin suomalaisiin kirjastohistoriaan liittyviä kirjoja, koulukirjastojen ja yleisten kirjastojen polut ovat kohdanneet useinkin.
* Kotimaisten lehtien artikkelitietokannasta Aleksista asiasanalla " koulukirjasto" kokeilemalla löytyy 57 viitettä. Aleksia voit käyttää Oulussa kaikissa kaupunginkirjaston toimipisteissä.
* Kansallisbibliografia Fennica antaa samalla haulla lähes 60 teosta.
* kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta ARTO ja tieteellisten kirjastojen...
Puhe on kirjassa Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Hiltusen kirjan saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta http://weborigo.pori.fi.
Viola-tietokanta kertoo, että kysymäsi CD-levy on olemassa. Se on itse asiassa ilmestynyt alun perin C-kasettina vuonna 1988. CD-versio on julkaistu 2004 tai 2005, sillä tiedot näyttävät vaihtelevan. Tarkemmat tiedot levyn sisällöstä löydät Viola-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi etsimällä levyn nimellä ”Lapinlasten lauluja”.
Seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa täistä, ovat varattuna Teille Porin kaupunginkirjastossa: Huldén, Lena: Kuusijalkainen vihollinen: niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin (Schildt 2008); Laakkonen, Juha: Ekologinen parasitologia: nisäkkäiden ja loisten vuorovaikutussuhteet (Gaudeamus 2008) sekä Mikrobiologia ja infektiosairaudet 2 (Duodecim 2003). Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyi opinnäyte: Laurent, Helene: Suuri täisota: Pilkkukuumeen torjunta Suomessa jatkosodan aikana 1941-1944 (Helsingin yliopisto 2006). Pro gradu -työ on mikrokorttimuodossa ja sen voi kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on neljä euroa. Kaukolainapyyntölomake löytyy osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/...
A.G. Novikovista oli vaikea löytää henkilötietoja hakuteoksistamme. Internetistä löytyi muutamia mainintoja, esimerkiksi filateliasivuilta - hänen kunniakseen on julkaistu postimerkki v. 1986. Venäjänkielisessä tietosanakirjassa Sovetski entsiklopeditseski slovar (1987) oli tällaisia tietoja:
Venäläinen säveltäjä Anatoli Grigorjevits Novikov syntyi v. 1896 ja kuoli 23. syyskuuta 1984. Hän oli Neuvostoliiton kansantaiteilija (1970), sosialistisen työn sankari (1976), kommunistisen puolueen jäsen (vuodesta 1952) ja Yleisvenäläisen kuoroliiton (tms.) puheenjohtaja vuodesta 1958.
Suomessa on levytetty ainakin hänen kappaleensa Demokraattisen nuorison maailmanliiton (DNML:n) marssi, Mili abid tegihe, Tumma moldavialaistyttö, Tumma tyttö....
Hei, Tilastokeskuksella on maksullinen tietokantapalvelu nimeltä "Kunnittaiset toimipaikkatilastot - KunTo" (http://tilastokeskus.fi/tup/kuntopa/index.html).
KunTo-palvelu on maksullinen Internet-välitteinen tilastopalvelu, joka sisältää toimipaikkatilastoja toimialaluokituksen 5-numerotasolla ja alueittain. Aluejakoina tietokannassa on kunta, seutukunta tai maakunta.
Tietokannasta voi teettää maksullisia selvityksiä yritysrekisterin tietopalvelussa (yrek@tilastokeskus.fi) tai Tilastokirjastossa.
KunTo on kaikkien tiedontarvitsijoiden käytössä maksutta Tilastokirjaston asiakaskoneilla (http://tilastokeskus.fi/tup/tilastokirjasto/index.html).
Itsepalvelussa asiakas voi muodostaa tietokannasta taulukoita ja tulostaa niitä paperille. Tietojen...
Hei,
runo Marja-Elina löytyy mm. Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron : alakansakoulun luku- ja puheaapinen (7. painos, 1956). Hakemistossa tekijäksi on mainittu Aune Laaksi.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481) on hyvä lähtökohta vuokralaisen oikeuksien selvittämiseksi. 23§ (Vuokranantajan vastuu toimenpiteistään) määrittelee, milloin vuokralaisella on oikeus korvaukseen vuokranantajan toimenpiteen tai laiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta. Runsaasti havainnollistavaa lisätietoa ja esimerkkitapauksia aiheesta löytyy Ari Kanervan ja Petteri Kuhasen kommentaariteoksesta Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (Kiinteistöalan kustannus, 2011), jota suosittelen lisälukemiseksi.
Lauluun (Suutari, räätäli) löytyy sanat ja sävel Liisa Laaksosen ja Maija Salon kirjasta Lystiä leikkiä : perinnettä ja perinneleikkejä (1983). Samoilla sanoilla laulu löytyy Fröbelin Palikat -yhtyeen CD-levyltä Hui hai (2009). Lasten loruna Suutari räätäli -lorua löytyy vähän eri sanoilla useammastakin kirjasta. Sanat ohessa.
Internetistä löytyy maininta, että Etelä-Suomessa nimitystä Uskelan reki käytettiin leveästä ja kevyestä ajoneuvosta.(Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiin Saloon vuonna 1967 (Wikipedia)). Netistä löytyy mainintoja pienestä ja kauniista kasanilaisesta reestä, mutta ei tarkempaa kuvausta.
Lyhenne isv. voisi mahdollisesti viitata venäjänkieliseen sanaan ’izvoztsik’= ajaja, ajomies, ajuri. (vrt. vossikka)
Kaupunginkirjaston kokoelmassa on vähänlaisesti teoksia, joissa olisi tietoa erilaisista rekityypeistä. Lähinnä löytyy vain maininta siitä, että työrekiä oli kahta päätyyppiä, läntinen ja...
Sweet Valley High -sarjassa on ilmestynyt 144 kirjaa. Löydät luettelon kirjoista esimerkiksi seuraavalta sivustolta: http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Francine_Pascal.htm
Varsinaisen Sweet Valley High -sarjan lisäksi on ilmestynyt myös muita sarjoja, kuten Sweet Valley Twins ja Sweet Valley University.
Sweet Valley High -sarjaa on suomennettu tällä hetkellä 50 eri nimekettä, viimeisin on nimeltään Rakkauden tanssi. Sweet Valley Trillereitä on suomennettu 6. Kirjojen kustantaja on Otava.
Aiheesta on kyselty aiemminkin, katso siis myös Kysy kirjastonhoitajalta arkistoa.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja 1. Otava 1976.
barré (ransk.) kitara- ja luuttutekniikassa yhden sormen poikittaisote useiden kielien yli. Tällä tavoin sormi toimii keinotekoisena satulana (vrt capotasto). Barré on koko sointujensoiton perusta korkeammissa asemissa ja tapa selviytyä soittimelle hankalista sävellajeista. Jazz- ja popmusiikissa barré-otteita (engl. inside chords)käytetään usein, koska ne suovat erityisiä mahdollisuuksia äänen sammuttamiseen ja sen kautta rytmiseen tarkkuuteen.
Aiheesi on varsin laaja ja monitahoinen. Se vaatisi kenties jo yhteydenottoa alan asiantuntijaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos voisi olla yksi taho tai Luonnontieteellinen keskusmuseo.
http://www.rktl.fi/
http://www.fmnh.helsinki.fi/
Tässä kuitenkin poimittu tietoja eri lähteistä.
Sinisorsa (Anas platyrhynchos) kuuluu puolisukeltajasorsiin. Suomessa säännöllisesti pesivät puolisukeltajalajit on perinteisesti luokiteltu levinneisyydeltään eteläisiin (heinätavi ja lapasorsa), pohjoisiin (haapana ja jouhisorsa) ja koko maassa yleisesti esiintyviin (sinisorsa ja tavi).
Puolosukeltajasorsilla höyhenpuvun värikuvioilla sekä niitä korostavilla käyttäytymismuodoilla on keskeinen merkitys lajin sisäisessä, eritoten soidinmenoihin ja...
Kirjan
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. - Uud.laitos, 2000.
mukaan 'rainiolla' on mainitsemanne 'hylätyn peltomaan' ohella merkityksiä 'raivattu alue' (Hartola, Lappee), 'raunio, kivikasa' (Kuopio). Tilannimenä Rainio tunnetaan mm. Ylä-Satakunnasta, Hämeestä, Itä-Uudeltamaalta ja Etelä-Karjalasta ja tämä onkin monen sukunimen alkuperä. Suomalaistamisen myötä tämän nimen ovat ottaneet mm. Nygren (Turku 1902), Johansson (Helsinki 1899, 1901), Andrejeff (Joensuu 1902), Roos (Pori 1906), Fabrell (Kiikala), Lilius (Laukaa ja Saarijärvi 1906).
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin.
Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, sivulta 12 http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/tyoelaman-kehittaminen/hen…
