Kuulostaa aivan Carlos Sauran elokuvalta Korppi sylissä (Cria cuervos 1976). Tummatukkaista tyttöä esitti Ana Torrent. Ihan tarkkaan ei muistu mieleen, mikä levy siinä grammarilla soi, mutta se voisi olla Jose Luis Peralesin Por Que Te Vas joka on esitetty suomeksikin nimellä Veit sydämein.
Tietoa säveltäjästä:
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll
Laulun sanat:
http://www.bide-et-musique.com/song/1051.html
Tietoa elokuvasta:
http://www.imdb.com/title/tt0074360/
Kyllä saa. Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus ottaa kopioita esim. kirjoista yksityiseen käyttöön Tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom)
Valtakunnan lippua tulee käsitellä kunnioittavasti ja arvokkaasti. Lipun epäasianmukainen käsittely on lipun ja sen symboloimien arvojen häpäisemistä. Helsingin lipputehtaan julkaisema liputusopas selittää asian näin: "Suomen lippu on Suomen kansan vertauskuva ja lippua häpäisemällä häpäistään Suomen kansaa. Näin ollen lippu ei saa koskettaa maata."
Nimi Vänskä tulee ruotsalaista tarkoittavasta sanasta 'svenske'. Muoto Suaenska on löytynyt asiakirjoista v. 1422 Saltvikissä ja muoto Swenske v. 1462 Inkoossa. Muita muotoja: mm. Suenske, Svänskä, Swänsk, Swensk, Wänskä (asiakirjoissa v. 1645), Swänskätär, Vänskätär, Wänskejnen eli Wändskässon. Nimi muuttui suomalaisalueilla muotoon Vänskä.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet (2000)
Nissilä: Suomen Karjalan nimistö (1975)
Ortodoksisessa kirkossa vietetään profeetta Elian päivää 20.7. Sama päivä on Iljan nimipäivä. Ilja on venäläinen/karjalainen muunnos Eliasta. Ilomantsissa vietetään 20.7. Iljan praasniekkaa, joka on kirkollinen juhla.
Nimen Elia merkityksestä on olemassa useita variaatioita, kuten 'Herra on Jumala', 'Jumalan voima' ja 'Jumalan linna'.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Ortodoksi.net http://www.ortodoksi.net/tietopankki/henkilot/pyhat/vanhan_testamentin_…
http://www.ortodoksi.net/index.php/Iljan_praasniekka
Etsitty kirja saattaisi olla Diane Duanen Velhonuoret-sarjan ensimmäinen kirja Haluatko velhoksi? (WSOY, 2003). Yksi sen luvuista on nimeltään "Entropia: sen havaitseminen ja välttäminen".
Diane Duane on amerikkalainen, mutta asuu Irlannissa aviomiehensä, kirjailija Peter Morwoodin kanssa.
Suomen kansallisbibliografian "Fennican" mukaan Tom (Thomas Kennerly) Wolfen kirjaa "The Electric Kool-Aid Acid Test" vuodelta 1968 ei ole lainkaan suomennettu.
Häneltä on suomennnettu ainoastaan kolme teosta "Turhuuksien rovio" (The Bonfire of the Vanities), "Täydessä terässä" (Hooking up) ja "Täysi mies" (A Man in Full).
Englanninkielinenkään "The Electric Kool-Aid Acid Test" ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston kokoelmaan. Se on sen sijaan saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Opiskelijakirjastossa.
Sekä Akateeminen kirjakauppa että Suomalainen kirjakauppa ilmoittavat hankkivansa teosta parin viikon viiveellä.
Etelä-Euroopan oliivinviljelijöillä oli jo antiikin aikaan monta syytä kivimuurien rakentamiseen. Muureilla eroteltiin eri perheille tai suvuille kuuluvat puut toisistaan, ja samalla määriteltiin mitkä puut vanhemmat tulisivat luovuttamaan lapsilleen näiden aikuistuttua. Lisäksi muurit suojasivat puita vähentämällä eroosiota eli etupäässä sateiden aiheuttamaa maan kulumista. Tämän ohella muurit estävät liekkien leviämistä tulipalon syttyessä. Alueella laiduntava karja ei myöskään pääse muurien rajaamalle alueelle.
Nykyään vanhat kivimuurit ovat usein osa suojeltua perinnemaisemaa. Niiden monituhatvuotinen käyttö on luonut alueiden kasveille ja eläimille omanlaisensa elinympäristön, jota suojellaan myös biodiversiteetin takia.
Lähteet:...
Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään. Alkuperäisestä sanoituksesta on jäljellä hieman muunneltuna säe: ”Juokse sä humma, kun taivas on niin tumma, ja kotia on pitkänlainen matka.” Myös Pekka Nissilän mukaan Rautavaara ”keräsi ja muokkasi kansanperinnetekstiä pitkään”.
Nuotissa ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” on laulu ”Elon polun taittaja”, joka alkaa: ”Juokse sinä humma, kun taival on niin tumma ja varjot ne vierellä kulkee”. Laulun kertosäkeessä...
Richard Linklaterin vuoden 1995 elokuva Before sunrise ja sen DVD-julkaisu löytyvät tietokannoista suomenkielisellä nimellä Rakkautta ennen aamua. Se on saatavilla useista kirjastoista eri puolilta maata. Myös Uudenmaan maakuntakirjastossa Porvoossa sitä on (http://porsse.porvoo.fi/Porsse?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=13789612…). Kaukolainatilausta tehtäessä ei tarvitse tietää, missä kirjastoissa pyydettyä aineistoa on - sen voi jättää oman kirjastonsa kaukopalvelun huoleksi.
http://www.elonet.fi/title/ek3iox/
http://www.imdb.com/title/tt0112471/?ref_=fn_al_tt_1
Historian kirjoja, jossa käsitellään myös Helsinkiä talvisodan aikaan ovat Helsinki sodassa, tekijänä Aake Pesonen (Kirjayhtymä 1985), Aarni Krohn: 30.11.1939 :Talvisodan ensimmäiset tunnit (Tammi 1989) ja Talvisodan pikkujättiläinen, toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juuti-lainen (WSOY 1999). Myös dvdlevynä ja videona löytyy Helsinki sodassa 1939-1945, käsikirjoittajana Kari Uusitalo.
Talvisodan kokemuksia on esim. muistelmateoksissa May-Bee: Talvisodan päiväkirja (Minerva 2008), Leena Ormio: Sotaan loppui lapsuus (Kirjapaja 2001), Maiju Pettinen: Sama kaiku on askelten (2006) ja Näin minä muistan: Sotavuosien 1939-45 nuori ikäpolvi kertoo elämästään, toimittanut Oili Järvi (2002)
Romaaneja, jotka kuvaavat Helsinkiä talvisodan aikaan...
Sukunimien Piipari ja Piiparinen taustalla on ruotsin sana 'pipare', merkinantaja sotaväessä (pillipiipari). Piiparisia on tällä vuosisadalla asunut lähinnä Karjalassa(Viipuri, Sortavala), Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988.
Hei
Mikäli et ole käyttänyt kirjastokorttia Helmet-kirjastoissa moneen vuoteen, ei korttisi todennäköisesti ole voimassa. Saat uuden kirjastokortin ja siihen tunnusluvun, kun käyt lähimmässä kirjastossa. Ota mukaasi kuvalla ja henkilötunnuksella varustettu henkilöllisyystodistus, jotta tietosi saadaan ajantasalle kirjastojärjestelmässämme.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sic on lyhenne latinankielisestä ilmauksesta sic erat scriptum, joka tarkoittaa “näin se oli kirjoitettu”. Lyhennettä käytetään osoittamaan, että vaikka jokin ilmaus tai sana saattaa vaikuttaa epätavalliselta tai virheelliseltä, se on itse asiassa kirjoitettu juuri niin tarkoituksella.Lisätietoa ja lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sic
Kyseessä on Kain Tapperin suunnittelema Rakentajien muistomerkki Moduli, joka valmistui vuonna 1973. Lähes kymmenen metriä korkea betoninen muistomerkki sulautuu hyvin taustan kallioihin ja jää näin helposti monelta huomaamatta. Muistomerkin jalustan laatassa lukee: "Suomen Rakennusurakoitsijaliitto täyttäessään 50 vuotta lahjoitti tämän rakentajapatsaan Helsingin kaupungille. Kuvanveistäjä Kain Tapper 1970-1973".
Lähde:
Rautio, Antero: "Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset" (Karisto, 1998)
Joensuussa Hukanhaudalla oleva kadunnimi Lonikintie on saanut nimensä siellä 1920-luvulta lähtien olleesta Lonikin tilasta. Tilalla oli peltoja, jota sanottiin Lonikin pelloiksi, tilalla harjoitettiin myös karjataloutta.
Mutta siihen, mitä itse sana lonikki tarkoittaa, ei löytynyt suomen kielen sanakirjoista aivan varmaa vastausta. Suomen etymologisesta sanakirjasta, osa 2, 1958, löytyy sana lonnikko 'hyvin alava paikka' ja lonne 'laakso, alanko'. Olisikohan sana tullut näistä.
Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainitaan sana lonneikko 'vesiperäinen, veden syömä maasto'. Hukanhaudan alueella on maan kallistuman paljastamaa järvenpohjaa alettu käyttää kasvumaana.
Lähde: Kylästä kaupungiksi : Hukanhauta Penttilä, Utra,...
Nimen Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323 nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Viipurinlahden pohjukkaa, jonka suomenkielisenä nimenä vieläkin on Suomenvedenpohja. Varhaisimmissa selityksissä sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä ’seutu’, ’alue’, ’valtapiiri’) tarkoittavaa sanaa žemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen...
Japanin kielessä käytetään runsaasti ilmaisuja, jotka määrittelevät puhujan ja kuulijan välisiä kunnioitus- ja kohteliaisuussuhteita, ja näistä jälkiliite -san on varmasti yksi yleisimmistä. Wikipedia kertoo, että jälkiliite -san voidaan lisätä lähes aina henkilön nimeen tai titteliin häntä puhuteltaessa.
Ylen artikkeli Hauska tutustua - Hajimemashite kertoo, että suomen kielen vastine jälkiliitteelle -san voisi olla esimerkiksi herra, rouva, tai neiti kun halutaan puhuteltaessa ilmaista kunnioitusta.
Päätettä -san ei käytetä oman eikä omien perheenjäsenten nimien perässä.
Opetushallituksen Yleisissä kielitutkinnoissa testattavaan (YKI) perustason kielitaitoon, joka tarkoittaa selviytymistä kaikkein tavallisimmista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista kuten lääkäriajan varaamisesta, lyhyiden viestien kirjoittamisesta ja yksinkertaisten ohje- ja mainostekstien lukemisesta vaaditaan n. 2000 sanaa. Keskitasolla, jolla kielenkäyttö on jo sujuvampaa, monipuolisempaa ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaa, vaadittu sanasto on n. 5000 sanaa. Ylimmän tason, jolla selvitään vaativistakin tilanteista kuten julkista esiintymistä vaativista työtilanteista, vakuuttavasti ja tilanteeseen sopivasti, sanasto on runsaat 10 000 sanaa.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/yki/yleista/tietoakielitutkinnoi…
Myös saksa ja...
