Helsingin kaupunginkirjaston kolme suurinta lastenkirjakokoelmaa 31.12.2012:
Itäkeskuksen kirjasto 30279 kirjaa
pääkirjasto 28699 kirjaa
kirjastoauton kokoelma 26776
Lisäksi pääkirjaston varastossa on 16569 kirjaa
Aineistoa aiheesta kyllä löytyy. Laitan tähän listan uusimmasta muuttamista käsittelevästä lastenkirjoista.
Missä meidän koti on, Isäkarhu? / teksti ja kuvitus: Nicola O'Byrne.
Ystäviä nyt ja aina / teksti ja kuvitus: Günther Jakobs.
Aatos ja Sofian sorsapuisto / Riitta Jalonen.
Tuulentaittaja / [teksti ja kuvat:] Lauri Hirvonen.
Talo kulman takana / Jenni Erkintalo, Réka Király.
Sopu sijaa antaa! / kirjoittanut Tracey Corderoy ; kuvittanut Jane Chapman.
Nämä kaikki ylläolevat ovat aika uusia kuvakirjoja. Laitan mukaan myös pari helppolukuista uutta lastenromaania aiheesta.
Kirppu ja Rami Rautasen räpylä / Tarja Leinonen ; kuvitus: Johanna Taskinen.
Opossumi repussa / Johanna Venho ; kuvittanut Emmi Jormalainen.
Kyseessä lienee Arvo Turtiaisen runo ”Minirakkausrunoja niille joilla on minivaikeuksia rakkauselämässä”.
Runo on sivulla 51 Turtiaisen kokoelmassa Puhetta Porthaninrinteellä (Tammi, 1968). Runo on julkaistu myös antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla, osa 3 (s. 293) (Tammi, 2000).
Kirjat on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmasta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1558388__St%3A%28puhetta%20porthaninrinteell%C3%A4%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1111220__St%3A%28t%C3%A4m%C3%A4n%20runon%20haluaisin%20kuulla%203%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Kyseinen kirja voisi olla Johann David Wyssin Robinsonin perhe (1958). Alkuaan saksankielisenä vuonna 1812 ilmestynyt tarina kertoo sveitsiläisestä perheestä, jota kuljettava alus haaksirikkoutuu Itä-Intiassa.
Runo Kuolema ja kuolottomuus on peräisin Onervan aikanaan julkaisematta jääneistä runoista kootusta valikoimasta Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953–1963 (Otava, 2005).
Hei! Englanniksi Grunge lausutaan [gruhnj], jota toki voi käyttää suomeksikin, mutta yleensä Grunge lausutaan suomeksi kuten se kirjoitetaan, eli grunge.
Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri Minskyn luomaan hahmoon. Kirjat ovat:
Kim Ostrow: VOI EI, ÄITI ja Kiki Thorpe: NOLOT TREFFIT. Suomennos Jani Bohn.
Nämä koululaisaiheiset nuortenkirjat kuvaavat kirjastomme
asiasanoituksen mukaan: ystävyyttä, tyttöjä, nuorten ja vanhempien - erityisesti äidin ja tyttären - välisiä suhteita,luokkaretkiä, ihastumista jne. Kuten sarjakin, kirja on suosittu ja kirjastomme kappaleet tällä hetkellä lainassa.
Myös...
Kirjaa ei ole vielä tilattu Espooseen. Hankintatoivomuslomake on Espoon kaupunginkirjaston etusivulla.
Täyttänet lomakkeen itse yhteystietoinesi, toivomus välittyy hankinnasta vastaaville henkilöille.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Juhlavalan eli kaksipolvisen trikoon, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden runon on kirjoittanut Jukka Ukkola. Runo on julkaistu Kaleva-lehdessä 28.10.1997. Runo löytyy myös mm. Liisa Jaakonsaaren Päätalo-instituutissa pitämän esitelmän lopusta:
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/tutki12.htm
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n...
Kuvauksesi kuulostaa aivan Anneli Kannon, Antti Kannon ja Markku Soinnun kirjalta Tehtävä maassa (Gummerus 2010). Teoksen juonta avataan esimerkiksi Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auda0b23c9-5ecc-42b0-ba8c-481413b50e7b
Kyseessä lienee teos
Hicks, J. R.
Yhteiskunnan taloudellinen rakenne / J. R. Hicks, suomentanut Väinö Tanner. Helsinki: Tammi, 1948. - 210, [1] s. Alkuteos: The social framework.
Teoksesta on ilmestynyt suomeksi kaksi painosta (1948 ja 1952). Esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyy suomenkielisestä laitoksesta myös lainattava kappale. Alkukielinen teos on tilattavissa kaukolainaksi oman lähikirjastonne kautta.
Päivälehden museossa voit hakea ja lukea vanhempia artikkeleita – tulostusmahdollisuutta ei ole. Joka tapauksessa lehden vuosi ja numero selviää. Museoon on vapaa pääsy ja se on avoinna ti-su klo 11-17 osoitteessa Ludviginkatu 2-4 00130 Helsinki.
Ulkomaisia linkkejä löytyy runsaasti hakufraasilla ”Katyn massacre”. Esimerkiksi tässä sivustossa on myös laaja lähdeluettelo ja linkkilista: http://www.geocities.com/Athens/Troy/1791/
Kysyt asiaa Helsingin kaupunginkirjastolta, ja oletan, että lainasi ovat Helsingin kaupunginkirjaston lainoja. Vakitettavasti et voi uusia lainojasi tuon maksun takia. Ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin palauttaa lainat (joku muukin voi ne palauttaa, jos et itse pääse) niin pian kuin mahdollista ja maksaa maksut. Näin saat lainausoikeutesi takaisin.
Voisiko kyseessä olla kirjailija Joseph Hellerin omaelämäkerrallinen teos Ei mikään naurun asia? Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 1989 WSOYn kustantamana.
Eero Avenin tuotannosta löytyy kappale nimeltään Siirtolaisen tie, jossa äiti ja siskot jäävät kaipaamaan lasta. Kertosäkeessä lauletaan "Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Miksi piti sun lähteäkään. Kunpa palaisit luoksemme kotiin. Rakkaampaa paljon meille se ois. Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Kirjekyyhkynen viestejään tuo. Miksi kohtalo kirosi meitä. Lapsemme siirtolaisen tie vei." Laulussa puhutaan äidistä, mutta pohjanlahtea ei mainita. Kappale löytyy esimerkiksi. https://youtu.be/Mwofs_DHtHY
Juhani Peltosesta on tietoa mm. teoksissa:
Suomalaisia nykykirjailijota /toim. Tarkka (1989)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin /toim. Risto Rantala (1994)
sekä Suomen kirjailijat 1945-1980...(SKS 1985), joka sisältää suppeat elämäkertatiedot, teosluettelon ja (tutkimus)viitteitä.
WWW-osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/jpelton.htm on tietoa kirjalijasta englanniksi ja Lopen kirjaston sivulla (sivun alalaidassa) http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm suomeksi.
Ikävä kyllä tähän ei vastausta näytä löytyvän Kotuksen Suomen murteiden sanakirjasta, eikä ilmaisu ole vastaajalle tuttu.
Suosittelen ottamaan yhteyttä Kotuksen murreasiantuntijoihin,
Oulun kaupunginkirjastosta teosta ei näyttäisi löytyvän, mutta esim.
Rovaniemellä se on. Toki se on saatavissa useista muistakin kirjastoista, kuten esim. Helsingistä. Oma kirjastosi voi kaukolainata teoksen sinulle. Kysy kirjastostasi.
