Ottomaanien huonekaluista en löytänyt kirjallisuutta, mutta asiasta voi löytyä tietoa taidetta tai kotia käsittelevistä teoksista, joten seuraavia kirjoja voisit tutkia.
The world of Ottoman art/ Levey, Michael.Thames & Hudson cop. 1975. Löytyy Helmet-kirjastoista.
Studies in Ottonian, Romanesque, and Gothic art/ Green, Rosalie. Pindar Press 1994. Kansalliskirjastossa.
Istanbul : the city and the Sultan/ Kleiterp, Marlies ; Huygens, Charlotte. De Nieuwe Kerk 2006. Turun kaupunginkirjastossa.
Everyday life in Ottoman Turkey/Lewis, Raphaela. Dorset Press 1988. Ei löydy Helmet-kirjastosta, mutta sen voi pyytää kaukolainaksi tai tutkia Kansalliskirjaston vanhempaa...
Turun siltoja käsitellään esim. teoksessa Lahtinen, Rauno: Aurajoen sillat ja förit (2019)
Valokuvia löytyy finna.fi -palvelusta hakusanalla "rautatiesilta turku". Haulla löytyy esimerkiksi tämä kuva rautatiesillasta 1900-luvun alusta.
Vanhoissa sanomalehdissä on paljonkin juttua rautatiesillasta, ks. esim. tämä hakutulos.
Siltaa voi tiirailla myös esimerkiksi vanhoista ilmakuvista, ks. opaskartta.turku.fi -> valitse kartalla näkyvät tiedot -> ilmakuvat ja muut kartat. Silta näkyy lisäksi monissa vanhoissa kartoissa, ks. esim. vanhatkartat.fi.
Valitettavasti täsmälleen esitettyjen muistikuvien kaltaisia runoja ei löytynyt. Vastaan tulleista lähimmäs ensimmäistä osuu Immi Hellénin Piltti pienoinen, joka alkaa sanoin "Piltti pieni". Toinen puolestaan on varsin lähellä Mikko Katilan runoa Kun mä synnyin tänne..., jonka ensimmäiset säkeet kuuluvat "Kun mä synnyin tänne, niin / äiti kehtoon pani". Katilan teksti tunnetaan myös Aarni Voipion säveltämänä lauluna, joka sisältyy mm. valikoimaan Pyhäkoululaulujen sävelmistö.13.04.1929 Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi no 17 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto 01.01.1938 Varhaisnuoriso no 9 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1892 5 pennin kuparirahan hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 5-400 €, v. 1919 10 pennin kuparkolikko arvioidaan kunnosta riippuen 0-8 €, v. 1940 25 pennin kuparikolikko 0-35 € (nikkelikolikko 0-3 €), v. 1937 20 markan alumiinikolikko 0-90 € ja v. 1909 1 pennin kuparikolikko 0-5 €.
Kultaharkon arvosta en osaa sanoa mitään, sen voi viedä kultasepälle arvioitavaksi....
Suomalaisista kirjastoista nuottikirjaa ei löydy, mutta ainakin Tanskasta se löytyy. Nuotit ovat kahdessa osassa, eli siitä on julkaistu osat 1 ja 2.
Voit saada kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Aikaan ja paikkaan tutustumisen voisi aloittaa Sergio Sinay & Miguel Angel Scenna kirjalla Che Guevara vasta-alkaville ja edistyville.
Klassikko taitaa olla Ernesto Che Guevaran Moottoripyöräpäiväkirja jolla on myös jatko-osa Tien päällä taas.
Markku Saksan matkakertomus Ihmisiä ja elämää Meksikosta Tulimaahan sekä Jukka Koskelaisen Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous : suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa kertovat tämänhetkisestä tilanteesta Latinalaisessa Amerikassa.
Gabriel Garcia Marguez on kirjoittanut teoksen Miguel Littínin maanalainen seikkailu Chilessä.
Jesús Manuel Martinezin elämäkerta Salvador Allende ja Chilen kohtalonvuodet sekä Pierre Kalfon elämäkerta Allende : Chile: 1970-1973 : cronica kertovat...
Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että ”Calendar girl” on kirjan pääotsikko ja ”tammikuu, helmikuu, maaliskuu” puolestaan alaotsikko. Kirjojen merkitsemistavat saattavat hiukan vaihdella kirjastoittain.
Kirjastojen merkitsemistavoista löytyy tietoa esimerkiksi Kansalliskirjaston Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt -sivustolta osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913. Säännöissä on kerrottu, mistä kohti ensisijaisesti esimerkiksi kirjojen tiedot otetaan, mutta kirjastot saattavat toki poiketa ohjeista, jos katsovat itse jonkin muun ratkaisun paremmaksi.
Kyllä löytyy. Ainakin tällaisia opinnäytetöitä on tehty:
- Svenskpåverkade sammansättningar i den finska sydösterbottniska dialekten / Talonen Eero (pro gradu, Oulun yliopisto, 2003)
- Keskipohjalaisten murteiden ruotsalaiset lainasanat / Kyngäs Anne (lisensiaatintyö, Itä-Suomen yliopisto, 2000)
- Praatata och pruukata. En studie över svenska lånord i sydösterbottnisk dialekt / Heikkilä Hanna, Jouppila Sari (pro gradu, Oulun yliopisto, 1999)
- Kultaknapit ja knaffolit - ruotsalaisperäisistä sanoista Oulun murteessa / Huhtala Paula (julkaisussa XXVII kielitieteen päivät Oulussa 19.-20.5.2000, s. 108-115) Tämä artikkelikokoelma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514259653.pdf
Alla linkki hakuun, joka...
Hevosurheilu-lehden vuosikerrat 1991-1992 ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Lehdet pitää tilata lukusalikäyttöön.
https://finna.fi/Re.cord/fikka.3439274
Varaaminen edellyttää voimassa olevaa Helka-korttia, jonka saa Kansalliskirjastosta tai muusta Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto, Työväenliikkeen kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden Seuran kirjasto, Baltia-kirjasto, Kotimaisten kielten keskus ja Museoviraston kirjasto).
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://helka.finna.fi/
Runosta ei löytynyt selailemalla suomennosta Mawlana Rumin kirjoista Rakkaus on musta leijona tai Ruokopillin tarinoita. Molemmat on suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila, samoin kuin lastenkirjan Kauppias ja papukaija. Lisäksi Anni Sumari on suomentanut englanninkielisestä käännöksestä runokertomusteoksen Kalebassin veistämisen taito, jota en tällä erää päässyt lukemaan.
Oltuani yhteydessä Hämeen-Anttilaan hän sanoi, että runo on todennäköisesti Rumin ja ettei hän ainakaan muista itse kääntäneensä sitä suomeksi. Näin ollen siitä ei hyvin todennäköisesti ole olemassa suomennosta, ellei sitten Sumarin kääntämässä teoksessa. Abu'l-Khayria ei tiettävästi ole suomennettu lainkaan.
Kyseessä saattaisi olla neuvostoliittolainen satu Kertomus lantusta, joka sisältyy Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen laatimaan alaluokkien lukukirjaan Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen (Valistus, 1952). Tässä sadussa on ukko, tämän pieni vaimo ja näiden lapsenlapsi, pieni tyttö, ja kaikki pitävät lanttulaatikosta. Ukko lähtee juurikasmaalle nostamaan heidän suurinta lanttuaan, mutta se on niin suuri, ettei hän yksin saa sitä irrotetuksi. Apuun tulee ensin vaimo, sitten tyttö, lopulta vielä talon kissa ja perheen mökissä asuva hiiri, ja vasta, kun kaikki viisi vetävät, lanttu irtoaa maasta. Siitä saavatkin kaikki oivallisen lanttulaatikkopäivällisen. Lopuksi tarinan kertoja arvelee, että ruokaa saattoi jäädä vähän...
Tätä Tulipunaruusut-yhtyeen tunnetuksi tekemä laulua ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Kappaleen taustatietoja on koottu Suomalaisen musiikin kotisatama -blogisivustolle.
Lähteet:
Hakutulos Viola tietokannasta
Tietoja blogisivulla
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999
(fenno.musiikkiarkisto.fi)
Oletan, että etsit suomenkielisiä kirjavinkkejä. Tässä joitakin mahdollisia teoksia, jotka löytyvät Helmet-tietokannasta.
Palestiinalaistaustainen kirjailijaa Susan Abulhawa romaaneja on käännetty suomeksi. Hän on käsitellyt kirjoissaan palestiinalaisten tarinoita vuoden 1947 - 49 Itsenäisyyssodan ja Israelista pakenemisen (naqban) jälkeen.
Jeninin aamut. Like, 2010. Kirjassa kirjailija kertoo palestiinalaisten tarinaa vuoden 1947-49 Itsenäisyyssodan jälkeen. Perhe on paennut ja Jeninin pakolaisleirillä syntyy tytär, joka aikuiseksi kasvettuaan tapaa veljensä. Veli oli joutunut eroon perheestään ja juutalainen perhe oli kasvattanut hänet poikanaan.
Sininen välissä taivaan ja veden. Like, 2015. - Palestiinalainen perhe...
Kirjaston kokoelmissa olevista Arabian tuoteluetteloista ei Pontikka -nimistä
mukia löytynyt.
Arabian museo tekee esineiden ajoitusta ma 13-18 puh. 0204 3911. Sieltä selvinnee haluamasi tiedot.
Molemmat kirjat sinun on mahdollista kaukolainata ottamalla yhteyttä sinua lähimpään yleiseen kirjastoon. Ensimmäinen kirja näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla Toijalassa ja toinen Rovaniemellä. Lähimmän kirjastosi kaukopalvelu hankkii teoksen käsiisi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelun email:
kauko.palvelu@jkl.fi
ja puh:
014-624 433
Suomalaislapsien kuolleisuudesta eri aikoina ja eri alueilla on saatavilla jonkin verran aineistoa, josta osa on vieraskielistä. Laitan tähän jäljempänä kuitenkin tiedon niistä vieraskielisistäkin.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löysin taulukon, jonka laita tähän oheen. Siitä käy ilmi lasten kuolleisuus vuosittaisena lukumääränä 1700 -luvulta lähtien. 1700 -luvulla näyttää lasten kuolleisuus olleen vielä suurempaa kuin 1900 -luvun alussa, vaikka väestö oli tuolloin pienempi.
Yleisteos, josta saattaa olla hyötyä:
Tekijät: Kartovaara, Leena
Nimeke: Suomalainen lapsi / Leena Kartovaara, Hannele Sauli
Julkaistu: Helsinki : Tilastokeskus, 2000
ISSN 0784-8447
ISBN: 951-727-778-4
Täyttä asiaa aiheenne kannalta, mutta englanninkielinen:
Tekijät...
Mozartin ooppera Zaide on esitetty viimeksi Kansallisoopperassa lokakuussa 2006. Yleensä Kansaalisoopperan esityksistä painetaan libretot, joissa on alkuperäiskielinen teksti ja suomenkielinen teksti vierekkäin. Näitä on sitten lainattavana kirjastoissa, nyt juuri tätä Zaidea ei sitten löydy, ei ole varmaankaan painettu.
Yleensä oopperassa kuitenkin "juoksee" tekstitys lavan yläreunassa suomeksi. Kansallisoopperasta varmaankin voisi sähköpostitse tiedustella olisiko heillä "Zaiden aaria" suomennoksena (en kyllä tiedä ovatko suomennokset sävelkulun mukaisia vai sanasta sanaan käännettyjä, mutta ymmärsin, että kysymys oli vain tekstin käännöksestä).
Gottlundin kirjoitusten tutkija Olli Vilhunen kertoi Perä-Pohja-lehdelle 9.3.1928: "Sain selville aluksi, että Gottlund oli käyttänyt omia kirjoitusmerkkejään sanoissa. Esimerkiksi kun sain selville att-sanan käytön, oli minulla jo kaksi kirjainta a ja t. Samalla tavalla pääsin lopullisiin tuloksiin ja salakirjoitusta voi lukea." Gottlund oli siis korvannut tavalliset kirjaimet keksimillään merkeillä. Gottlundin alkuperäiset päiväkirjat löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta.
Aiheesta kannatta hakea kirjaston aineistotietokannasta hakusanoilla keskiaika ja pukeutuminen, tai keskiaika ja vaateeet.
Mm. tällaisista teoksista on varmaan apua:
Hunnisett, Jean: Period costume for stage & screen. Patterns for women's dress, Medieval-1500
A Pictorial history of costume
Hatt, Christine: Clothes of the medieval world
Embleton, Gerry: Medieval military costume : recreated in colour photographs
Ruby, Jennifer: People in costume. The medieval world
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Olet todennäköisesti tehnyt kirjautumisvaiheessa kaiken ihan oikein. Etäkäyttötoiminto kysyy kirjastokorttisi takana olevaa numerosarjaa ja henkilökohtaista pinkoodiasi. Nyt näyttää siltä, että etäkäyttöyhteyksissä on vikaa. Olen ilmoittanut asiasta IT-suunnittelijallemme ja hän hoitaa yhteyksien kuntoon laittamista. Toivottavasti asia korjaantuu nopeasti (en osaa sanoa korjausaikataulusta) ja pääset kokeilemaan tietokantojen etäkäyttöä uudelleen.
