Hei,
olisiko kyse Margaret Elise Gaggin kuvakirjasta 'Päivikin päivät'. Kirjan aiheena on syntymäpäivät. Sen on kustantanut Kuva ja Sana vuonna 1966. Kirjan on suomentanut Helena Heikkinen. Sen on kuvittanut J.H.Wingfield. Kirjassa on 50 sivua ja se on aikanaan ilmestynyt Leppäkerttu-sarjassa.
Kirjaa on saatavan muutamassa kirjastossa esim. Turun kaupunginkirjastossa. Sinun on mahdollista tilata kirja kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa ja on maksullista. Raahessa kaukolainasta peritään 1 € + lähettävän kirjaston maksu. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, Raahessa joko pääkirjastossa, Vihannin kirjastossa tai netissä olevalla kaukolainapyyntölomakkeella.
Raahen...
Murron kirja on tilattu Lastu-kirjastoihin, mutta se ei ole vielä tullut. Tietoa saapumisajankohdasta ei ole. Kirjasta on jo useita varauksia. Kirjastot ovat suljettuina ainakin 13.5. asti, jota ennen varausjono ei liiku, vaikka kirja tulisikin kirjastoon.
Lastu-verkkokirjastosta voi aina tarkistaa kirjan tilanteen https://lastu.finna.fi/ esimerkiksi kirjoittamalla hakuriville kirjan tekijän nimen. Jos tuloksia on paljon, kannattaa lisätä kirjan nimi tai osa siitä.
Tästä linkistä pääset suoraan tekemään kirjasta varauksen käyttäen kirjastokortin numeroa ja pin-koodia: https://lastu.finna.fi/Search/Results?lookfor=sinikka+murto+mist%C3%A4+tulen&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Beau Taplin näyttää olevan todella työteliäs runoilija, yksinään hänen Instagram-sivullaan on yli 2000 runoa. Mainitsemasi runo on mahdollisesti nimeltään Disregard. Suomen kirjastoista ei löydy Taplinin teoksia (https://monihaku.kirjastot.fi/). Kansainvälisen tietokannan WorldCatin mukaan häneltä on ilmestynyt seitsemän kirjaa, ja hänen runojaan on julkaistu myös yhdessä kokoomateoksessa. Tiedot löydät täältä: https://www.worldcat.org/search?q=au%3ATaplin%2C+Beau%2C&qt=hot_author. Yhdenkään näiden teosten sisällysluettelossa ei ole runoa Disregard, mutta kaikkien teosten tietoihin ei myöskään ole kirjattu yksittäisiä runoja.
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta! Jos haluat tutkia asiaa enemmän, voit alla olevien linkkien...
Ulkomaisten sarjojen jaksoja ei ikävä kyllä löydy Suomesta arkistoista. Yritin etsiä dvd:tä, mutta itse jaksoja ei löydy virallisina julkaisuina, mikäli ymmärsin tekstin tässä oikein, https://boxset.com/the-young-and-the-restless-dvd/. Ainakaan Suomen kirjastoista en löytänyt dvd:nä sarjasta mitään.
Sarjan sivuilla on joitakin tuoreita jaksoja nähtävillä tilaajille, https://www.cbs.com/shows/the_young_and_the_restless/
Ainoa vaihtoehto taitaa olla selata Youtubea.
Helenius 1838 suomentaa ruots. sanan laboratorium 'lapratoriumi', Europaeus 1853 'keitin-paja' , Ahlman 1865 mm. 'laboratorio', 1874 'laboratoriumi', 1885 'laboratoorio, lapratoori', Jännes 1887 'laboratoori', Ikonen 1889 'laboratorio', lähdeteos
Nykysuomen sanakirja, vierassanojen etymologinen sanakirja, Porvoo 1990.
Laboraattori -sanan etymologista alkuperää en löytänyt käytettävissäni olevista sanakirjoista, mutta sana lienee johdettu yllä mainituista Suomen kielessä käytössä olleista sanoista. Sitä, oliko sana tässä muodossa käytössä jo 1880-luvulla, en pystynyt tarkistamaan.
Asian voisi tarkistaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistosta. Tutkimuskeskuksen internetsivusto on osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
William Wordsworthin runoja löytyy suomennettuina Aale Tynnin toimittamasta Tuhat laulujen vuotta -kokoelmasta sekä teoksesta Runoja, joka on julkaistu vuonna 1949 ja jossa kääntäjiä ovat Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen. Teoksesta Runoja löytyy Wordsworthin muita Lucy-runoja, mutta kummassakaan teoksessa ei ole Lucy Gray -runoa. Ilmeisesti sitä ei ole suomennettu.
Seinäjoen kaupungnkirjaston sivuilla on tietopaketti kirjavinkkauksesta, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kirjavinkkaus.html .
Tässä lisäksi kirjoja aiheesta:
Pirkko Saarinen ja Mikko Korkiakangas:
IHANAA VAI PITKÄVETEISTÄ :
Lukeminen nuorten harrastuksena
Mitä nuorten lukemisharrastukselle kuuluu? Mitä kirjatoukat etsivät kirjoista, ja miksi lukeminen toisia pitkästyttää? Onko lukeminen vain ajanvietettä vai auttavatko kirjat hallitsemaan erilaisia elämäntilanteita? Miten yksilön ominaisuudet ja toisaalta koti, päiväkoti ja koulu vaikuttavat lukemisharrastuksen syntyyn? Mitä olisi tehtävissä nuorten lukemisharrastusten hyväksi?
Marja-Leena Mäkelä:
KIRJAVINKKARIKIRJA
Kirjavinkkarikirja kertoo bokpratista eli kirjavinkkauksesta, kirjojen...
Aamulehden kulttuurisivuilla oli 22.12.2011 arvostelu Barbara Demickin kirjasta Suljettu maa : elämää Pohjois-Koreassa (Atena, 2011). Siinä kerrotaan kuuden Pohjois-Koreasta loikanneen tarina.
Kirjaa löytyy monista PIKI-kirjastoista, mutta tällä hetkellä siihen on varauksia. Tilanteen voi tarkistaa verkkokirjastostamme (http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena) tai kysymällä kirjastosta.
Hei
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä suoraan Yleisradion arkistoon ja kysyä mahdollisuutta hankkia ko haastattelu. Ohjeita löydät tästä sivustosta
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/ylen-arkistosta-aarteita-loyda-…
Tällä hetkellä on kirjastoissa saatavissa vain dvd-versiot 5. ja 6. kaudesta. Voi olla, että tulevat myöhemmin blu-ray:na myös kirjastolevitykseen. Tietoa siitä en löytänyt.
On mahdotonta saada tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella ihmisellä maailmassa on pesukone tai jääkaappi. Sekä pesukoneita että jääkaappeja on valmistettu suunnattomia määriä ympäri maailmaa 1940-luvulta alkaen. Kodinkoneiden valmistuksen tilastointi on kuitenkin vaihdellut hyvin paljon ajasta, valtiosta ja valmistajasta riippuen. Ei ole olemassa tahoa, joka pitäisi lukua koko maailmassa käytössä olevista jääkaapeista tai pesukoneista.
Saksalainen tilasto- ja markkinatutkimuspalvelu Statista tarjoaa jonkin verran tilastoja erilaisten kodinkoneiden tuotannosta. Statistan tilastoista löytyy esimerkiksi tietoa siitä, montako pesukonetta maailmassa on myyty vuosina 2013 ja 2014. Statistan pesukone-aiheiset tilastot löytyvät täältä: https://www...
Ainakin parilla verkossa toimivalla antikvariaattisivustolla on myynnissä lautapelejä. Alla linkit näihin:
https://www.antikvaari.fi/tuotteet_uusimmat.asp?tryhma=59
https://www.antikvariaatti.net/kerailyesineet/pelit?q.type=7&q.category=658&q.seller=&q.language=&q=&sort=newest
Sivujen kautta löytyvät tiedot peliä myyvästä antikvariaatista, jonne voi pelin myynnistä ottaa yhteyttä.
Tälle katkelmalle ei valitettavasti kirjoittajaa löytynyt. Olisikohan se mahdollisesti peräisin jonkun tuntemattomaksi jääneen tekijän kuolinilmoitusta tai vastaavaa tarkoitusta varten laatimasta värssystä?
Kyseessä näyttäisi olevan marmoriristihämähäkki (Araneus marmoreus). Kyseisellä lajilla esiintyy monia eri värimuunnoksia.
Lähteet:
Bugguide.net: https://bugguide.net/node/view/320065
Sepon luontokuvasivut: https://sepeteus.kuvat.fi/kuvat/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit/
Natalie Chouxin Kurkkaa! Vaatteet -kirja on ilmestynyt vuonna 2014, eikä siitä ole ilmestynyt uusia painoksia. Tämän vuoksi kirjaa ei valitettavasti ole enää uutena myynnissä kirjakaupoissa, myöskään verkossa. Kirjaa kannattaa koittaa etsiä kirpputoreilta, kierrätyskeskuksesta ja verkon torikaupoista.
Lin Hallbergin Sinttu-sarjassa tokaluokkalainen Elina ystävineen pääsee aloittamaan ratsastusharrastuksen mukavalla ponitallilla. Kirjat ovat realistisia, ja tarinan lisäksi niissä on myös paljon tietoa hevosista ja ratsastamisesta. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Maailman ihanin Sinttu. Hallbergilta on suomennettu myös kaksi ensimmäisiin ratsastustunteihin opastavaa Aloita ratsastus Sintun kanssa -tietokirjaa.
Päivi Lukkarilan Venla-sarjassa kahdeksanvuotias päähenkilö aloittaa ratsastuksen. Ensimmäinen osa on nimeltään Venlan alkeiskurssi. Lukkarila on kirjoittanut kirjan myös oman perheensä lemmikkiponista kertovan kirjan Ponimme Possukka.
Tietokirjoista kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi Tiina Juurelan Hevoset: lasten suuri...
Helmetistä löytyy Viron taiteen historia, jota kannattaisi selailla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1290613?sid=4774192784Hakusanoilla Viro ja kuvataiteilijat löytyy jonkin verran vironkielistä ja englanninkielistä kirjallisuutta virolaisista/balttilaisista taiteilijoista.Apua tunnistamiseen voisi kysyä myös Tuglas-seurasta, joka on on Suomen vanhin ja suurin Viro-seura.https://www.tuglas.fi/
Kyseiselle laululle ei todellakaan tunnu löytyvän suomennosta mistään tietokannasta eikä Internetistä. Sitä ei siis varmaankaan ole suomennettu tai ainakin suomennos on niin tuntematon, ettei mikään estä suomentamasta itse uudestaan, tai jättämästä ruotsinkieliseen asuun, jos se on mahdollista.
Kysyin asiaa Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY). Heidän vastauksensa oli seuraava:
"Rasvoja ei tulisi päästää viemäriin, koska ne kertyvät putkiin ja voivat aiheuttaa tukoksia. Poissuihkuteltavien ihonhoitoöljyjen käytön kanssa on muistettava kohtuus tai käyttää iholle/hiuksiin jätettäviä tuotteita."
Amarylliksen hoito-ohjeita löytyy esimerkiksi Martoilta ja muita tietoja Kasvikortistosta. Amaryllis viihtyy auringossa, mutta koska se on sipulikukka, se on varastoinut sipuliin ravinteita ja pärjää pitkään niillä.
