Lasten pohjoisen kirjaston sivuilta, joista vastaa Lapin maakuntakirjasto eli Rovaniemen kaupunginkirjasto, löytyy Anu Ojalan omat sivut, joilla on myös kirjojen kansia.
Osoite on: http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/lpk/aojala.htm
Günter Grassin "Vonne Endlichkait" (2015) on jo varattavissa HelMet-kirjastoissa, mutta toistaiseksi ei ole tietoa, milloin teos saadaan lainattavaksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226149__Svonne%20endlichk…
https://steidl.de/Buecher/Vonne-Endlichkait-0123263259.html
Kyseessä on varmaankin Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset -sarja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1970-luvun lopussa. Kirjoja on sarjassa kahdeksan.
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset Kirjasammossa. https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hiekkalan%20lapset
http://www.helmet.fi/fi-FI
Joitain Gutenbergin nimiin pantuja sitaatteja on mahdollista löytää, mutta kokonaan eri asia on, kuinka autenttisina ja luotettavina näitä voi pitää. Lähdeviittauksia näissä "lainauksissa" ei yleensä ole, joten niiden yhteyttä Gutenbergiin on vaikea todentaa. Kokonaan vastaanottajan tulkinnan varaan jää, ovatko nämä kenties Gutenbergin itsensä kirjoittamaa tekstiä, jonkun muun ylös merkitsemiä Gutenbergin sanoja, referaatti jostakin Gutenbergin kirjoittamasta tai sanomasta vai puhdasta fiktiota. Levinnein näistä "Gutenbergin" sanomisista lienee lausahdus painokoneesta ehtymättömänä lähteenä, josta virtaavien purojen välityksellä Jumala levittää sanaansa ja joka uuden tähden lailla karkottaa...
Suomen Sukututkimusseura voisi auttaa tässä asiassa. Seura on julkaissut mm. teoksen Kuka tutkii mitä?: sukututkijaluettelo 1996. Seuran verkkosivut: https://www.genealogia.fi/etusivu
Netistä ei löytynyt kuvitusta kaikkiin kalojen loisiin ja osa kalojen anatomiastakin näytti aika lailla tuollaiselta narumopiölta.
Kenties kirjasta Suomen kalojen loiset olisi apua kuvan arvioinnissa. Keski-Finna.fi
Kyseessä voisi olla jokin Anthony Brownen Retu-kuvakirjoista, joissa seikkailee ruipeloksikin haukuttu gorilla Retu. Kirjoista on suomennettu ainakin Retu ruipelo (1984, Willy the wimp), Eläköön Retu! (1985, Willy the champ), Retu ja Riku (1991, Willy and Hugh) sekä Retu uneksii (1997, Willy the dreamer).
Kaipaamaasi tietoa on yllättävän vaikea löytää. Tilastojahan on miltei mistä vain, myös historiallisia (esim. teoksessa Eurooppa: Ruumis ja sielu, on pylväitä asevelvollisten pituudesta ja mielisairaiden määrästä 1800-luvulta alkaen), mutta lukua joka koskisi Euroopan keskimääräistä elinikää (nykyisin: elinajanodote / life expectancy) ei noin vain löydy.
Varmasti syynä on se, että keskimääräinen odotettu elinikä vaihtelee maasta ja vuosikymmenestä toiseen. Mutta maakohtaisiakaan lukuja ei tunnu löytyvän. Internetin kautta on luettavissa Professori Eino Heikkisen Studia Generalia esitelmä http://video.helsinki.fi/studia/Heikkinen.htm , jossa sanotaan että elinajanodote viime vuosisasadanvaihteen Suomessa oli 50 vuotta.
Kannattaa tutustua...
Tampereen kaupunginkirjaston kestävän kehityksen ohjelma löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kestkeh.htm Siellä käsitellään myös kirjastoaineiston hankintaa. Eija Kosken artikkeli: Kirjasto säästää luontoa löytyy puolestaan Kirjastolehdestä 5/1999. Lisäksi Tilastokeskuksen julkaisemassa Kuntapuntarissa 3/2000 käsitellään kirjastoja ja kestävää kehitystä.
Seuraavissa tämän vuoden Helsinginsanomissa käsitellään aihetta: Helsingin Sanomat - Talous - 1.12.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 1.4.2006; Helsingin Sanomat - Kotimaa - 23.8.2006; Helsingin Sanomat - Hinta & Laatu - 19.4.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 10.3.2006;
Helsingin Sanomat - Mielipide - 22.1.2006;
Näiden lisäksi aihetta käsitellää myös seuraavissa julkaisuissa: Maatilan Pellervo 2006, nro 1, sivu 20-22; Kuntalehti 2006, nro 5, sivu 28-29.
Kaikki edellä mainitut lehdet löytyvä Pääkirjastosta Pasilassa. Yli kolme kuukautta vanhoja Helsingin sanomia voi lukea mikrofilmeiltä. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa kopioita.
Kirjan Työllä ei oo kukkaan rikastunna sivulla 84 mainitaan postimestarin palkaksi 1860 -luvulla 2200 mk vuodessa ja että v. 1899 oli postimestarin keskivuosipalkka 4000 mk. Porilainen pyykkäri on ansainnut 1800-luvun lopussa s. 122 mukaan noin markan päivässä.
Alla on linkki tilastokeskuksen rahanarvonkertoimeen, joka osoittaa muuntuneen rahan arvon aikavälillä 1860-2006:
http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht…
Vuoden 1880 kerroin on taulukossa 3,8399 ja 20.000 markan laina vuoden 2006 rahan arvossa oli näin ollen 76798,-
Vuosaaren kirjastossa ei ole lainattavissa putkitonkeja (putkipihtejä) - kuten ei muissakaan Helmet-kirjastoissa.Lainattavat esineet löytyvät muun aineiston tavoin Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Illuminati oli vuonna 1776 baijerilaisen jesuiittaoppineen Adam Weishauptin perustama salaseura. Sen tavoite oli korostaa järkeä ihmisten ajattelussa sekä vähentää kirkon ja valtion valtaa. Illuminati sai kehitysalustansa varhemmista ruusuristiläisistä järjestöistä. Yhtenä ruusuristiläisen filosofian lapsena voidaan pitää myös vapaamuurarius-liikettä.Illuminatin toiminnasta lakkautuksensa jälkeen vuonna 1785 ei kuitenkaan ole mitään todisteita. Entinen salaseura on noussut salaliittoteoreetikkojen yhdeksi suosikkiaiheeksi.Lähteitä:Illuminati – WikipediaIlluminati on salaliittoteoreetikkojen ykkössuosikki – Merkkien salat – yle.fi
Seuraavista teoksista löydät tarvitsemaasi kuvamateriaalia: - Sirelius: Suomen kansanomaista kulttuuria II, Vammala 1989,ISBN 952-90054-3-1,
- Lehtinen: Rahwaan puku, Helsinki 1984, ISBN 951-9074-87-2 sekä Lönnqvist: Kansanpuku ja kansallispuku, Keuruu 1979, ISBN 951-1-05176-8. Teosten saatavuuden näet osoitteesta http://www.helmet.fi . Tällä hetkellä kaikki löytyvät esim. Töölön kirjastosta, josta ne voit noutaa tai pyytää lähettämään toiseen kirjastoon.
Tämän kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Alan erikoiskirjastoja Helsingissä ovat Helsingin yliopiston Slaavilainen kirjasto, yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm, ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto, yhteystiedot sivulta http://www.rusin.fi/. Lisäksi on olemassa erityinen Venäjä-info Suomi-Venäjä seuran yhteydessä, yhteystiedot sivulla http://www.venajaseura.com/venaja_info/venaja_info.htm. Useilla venäläisillä kirjastoillakin on toki omat sivunsa internetissä, linkkilista löytyy esim. aihehakemistosta http://www.ru (sivut englanniksi ja venäjäksi).
Alison Uttleyn possukirjoja ei ole suomennettu eikä Helen (Axford) Morganilta ole suomennettu mitään. Asia on tarkastettu Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi .
Vuosina 2007-2008 vietettiin rytmimusiikin teemavuotta. Teemavuoden aikana laadittiin selvitys rytmimusiikin asemasta musiikkioppilaitoksissa. Kysely rytmimusiikista lähetettiin Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Suomen konservatorioliiton taiteen
perusopetusta antaviin jäsenoppilaitoksiin. Rytmimusiikilla selvityksessä on tarkoitettu kaikkia jazz-, rock-, pop-, iskelmä-, tanssi- ja kansanmusiikeiksi miellettyjä musiikin tyylilajeja.
Selvityksen mukaan pop/jazzmusiikin opetuksen määrä ja
prosentuaalinen osuus kokonaisviikkotuntimäärästä oli 7,6 % ja kansanmusiikin osuus 1,0 %. Jäljelle jäävä "muu" 91,4 % on käytännössä klassista musiikkia.
Koko selvitys löytyy täältä:
http://www.musicedu.fi/easydata/customers/sml/files/Teemavuosi/...
Urpo Jokisen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomi on hyvä maa" sisältyy nuottiin Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Nuotinnos on mieskuorolle.
Hei Hämeenlinnan kirjastosta,
Laita verkkokirjasto Vanamossa hakukenttään sana: keppihevoset. Saat silloin sekä kirjoja, joissa on teko-ohjeita että kaunokirjallisuutta tästä aiheesta.
Keppihevosten teko-ohjeita löydät näistä kirjoista:
Kangas, Sinimaaria
Keppareiden kyydissä : keppihevosharrastuksen ABC / Sinimaaria Kangas & Lucia Stenger. - Helsinki : Aula & Co, 2016 ( : Tallinna Raamatütrukikoja). - 136 s. : kuv. ; 24 cm
KV
ISBN 978-952-7190-13-5 (sid.)
Uutela, Venla-Maria
Keppihevosten varusteet / Venla-Maria Uutela ; [kuvat: Venla-Maria Uutela ... et al]. - Kärkölä : Pieni Karhu, 2013 ([Tallinna] : Tallinna Raamatutrükikoda). - 63 s. : kuv. ; 22 cm
BTJ
ISBN 978-952-5321-91-3 (sid.)
Uutela, Venla-Maria
Keppari : keppihevosten...
