Helmet-kirjastojen maksut löytyvät, kun etusivulta Helmet siirtyy sivun alareunaan, missä INFO otsikon alla on Asiakkaana kirjastossa ja sen takaa saa näkyviin Laina-ajat ja maksut | Helmet
Myöhästymismaksua peritään tällä hetkellä aikuisten aineistosta 0,20€/laina jokaisesta eräpäivän jälkeisestä päivästä, myöhästymismaksun enimmäismäärä / laina on 6,00€
Lainausoikeuden menettää, jos maksuja on 30,00€ tai enemmän tai aineisto on myöhässä 28 vrk tai enemmän. 60 päivää myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun. Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tämä tilasto julkaistaan yleensä neljännesvuosittain. Jostain syystä nyt on viivettä. Viesti on mennyt eteenpäin joten todennäköisesti pian tulee loppuvuosikin nähtäväksi.
Koronapelin säännöt ovat ainakin Maailman pelit ja leikit -kirjassa (Sanoma 1976). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://www.kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Kirjoja, joihin on koottuna yhteen yksittäisiä eläinsatuhahmoja ovat muun muassa Karhuherra Paddington, Nalle Puh, Uppo-Nalle, Mimmi-lehmä, Pupu Tupuna, Ruohometsän kansa ja Kaislikossa suhisee
Perusteoksia ovat Aisopoksen ja La Fontainen eläintarinat.
Tässä vielä joitakin muita eläinsatukokoelmia , jotka saadaan Helmet-haulla eläinsatuja: Grimmin eläinsatuja, ja Hanhi, joka muni kultamunia & muita eläinsatuja, Suomen kansan eläinsatuja, Iloisia eläinsatuja, Maatilan eläinsatuja, Tarinoita metsän eläimistä ja Rakkaimmat eläinsadut
Guy des Cars'n teos Les sept femmes on lainattavissa Helsingin yliopiston pääkirjastosta Kaisa-talosta.
https://finna.fi/Record/helka.995132643506253
Tietokantojen mukaan Guy des Cars'n Les sept femmes –teosta ei ole käännetty englanniksi.
https://www.worldcat.org/
Ranskankielisenä teos näyttäisi olevan tilattavissa ulkomailta. Nettikauppoja, joista teos on tilattavissa löytyy helposti googlettamalla teoksen nimellä.
Seeek aplikaatio tunnisti lajin mittariksi, mutta ei pystynyt tarkempaan lajia. Suomen perhoset.fi sivustolla on hyvät kuvat kaikista Suomen mittarilajeista. Linkki sivustolle
Kovin helposti asia ei ole selvitettävissä, jos ollenkaan. Aikakauden rivisotilaista jäänyt asiakirjajälki voi olla vähäinen, ja vasta 1600-luvun lopulla luotu ruotuarmeija alkoi tuottaa suurempia määriä asiakirja-aineistoa. Laukaan historia -teos ei ole käsillä, mutta kannattaa katsoa olisiko maininnalle lähdeviitettä, jonka avulla voisi päästä mahdollisten asiakirjalähteiden jäljille. Olisiko tieto peräisin esimerkiksi pitäjän manttaaliluettelosta tai katselmusrullasta? Samoin jos suvusta on laadittu sukukirja tai vastaava, sieltä voisi löytyä myös tietoa säilyneistä lähteistä. Selvittely saattaa vaatia arkistotutkimusta. Aikakauden sijaissotilas- ja väenottojärjestelmää sekä käytettävissä olevia asiakirjalähteitä avataan esimerkiksi...
Jack Londonin novelli To build a fire on käännetty suomeksi nimellä Nuotiotarina. Nuotiotarina löytyy mm. novellikokoelmasta Rakkaus elämään - Novelleja Alaskasta. Nuotiotarinan on suomentanut Kristiina Rikman. Novellikokoelma ja novelli Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54546 https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37202
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on suuri joukko kirjoja nallekarhuista. Luonto ja harrasteet-aihealueella (2.krs) on muutamia kuten Grey, Margaret: "Teddy bears", Cockrill, Pauline: "Teddybjörnen" ja Nyström, Marjaana "Nallekarhu". Suurin osa löytyy kuitenkin Saagasta (1.krs). Siellä on esim. Gibbs, Brian: "Making and dressing traditional teddy bears", Laing, Jennifer: "The art of making teddy bears" ja Nel, Martini: "Cuddly teddies: 15 teddy bear patterns". Kirjoja löydät aineistorekisteristämme Aino osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Voit hakea asiasanoilla "leikkikalut", "nallet" ja "karhut". Jos haet nallen teko-ohjeita voit yhdistää esim. toiseen asiasanaan " "valmistus...
Pauliina-nimestä kerrotaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimi -kirjassa, että se on Pauliniuksen sisarnimi.Kirjassa kerrotaan nimen historiasta eri kirkojen piirissä.- Samassa kirjassa kerrotaan Elina-nimestä, että se on lultavasti jo keskiajalta periytyvä muunnos Helenasta, josta puolestaan on oma artikkelinsa.
Myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön löytyy pienet artikkelit nimistä.
Kirjojen paikallaoloa voit katsoa Lapin kirjaston tietokannasta
www.lapinkirjasto.fi
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole ilmestynyt suomennettuna runokokoelmissa. Tarkistin asian Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sekä muutamista muista tietokannoista. Brontë-suomennoksia löytyi vain kaksi: ”Filosofin loppupäätelmä” (”Parnasso” 1987, nro 7, s. 433) ja ”Variskaa, lehdet” (”Runon suku”; Otava, 1991).
Varsinais-Suomen maakuntalaulun (Varsinaissuomalaisten laulu) sanat löytyvät esimerkiksi Varsinais-Suomen liiton sivuilta ( http://www.varsinais-suomi.fi/Default.aspx?id=343043 ).
Toki laulun sanat ja nuotit ovat myös monessa laulu- / nuottikirjassa esimerkiksi:
Uusi kultainen laulukirja
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, 2000
Honkain keskellä : Seura- ja erälaulukirja
Helsinki : Ajatus, 1999
Palamo, Reijo
Lehti puusta variseepi : Suomalainen koululauluperinne
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1999
Suuri toivelaulukirja 7
Helsinki : Fazer Musiikki/Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1988
Lasten ajatuksia ja selityksiä eri aiheista löytyy mm. kirjoista: "Lasten ajatuksia äidistä", "Lasten ajatuksia rakkaudesta", "Orvokkini tummasilmä" sekä "Menittekö te bussilla naimisiin... ja muita lasten tärkeitä kysymyksiä".
Nämä kirjat löytyvät myös kotipaikkakuntasi kirjastosta. / Voit kysyä kirjoja omasta kirjastostasi.
Valitettavasti Suomen kirjastojen eri tietokantojen kautta ei löytynyt yhtään venäläisten kirjoittamia suomeksi käännettyjä teoksia tai artikkeleita USA:n lend-and-lease - toiminnasta. Aiheesta on kirjoitettu venäläisten toimesta venäjäksi, jonkun verran venäläisten toimesta englanniksi ja melko paljon esim. amerikkalaisten ja brittien toimesta englanniksi. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto tutki aihetta tätä vastausta varten.
Tangon historiaa ja perustietoa löytyy Internetistä Google-haulla kun hakee sanoilla: tango historia.
Artikkelin nimi: "Lyhyesti tangon historiasta ja sen vaikutuksesta tanssin olemukseen." Artikkelin lopussa olevasta linkistä pääsee muihinkin tangoa käsitteleviin sivuihin.
Kirjoja, jotka käsittelevät tangoa:
"Tango!: the dance, the song, the story" toimittanut Simon Collier, London ; 1997.
Åhlen, Carl-Gunnar: "Det mesta om tango". Stockholm ; 1984.
Moore, Alex: "Ballroom dancing: with diagrams of the quickstep, waltz, foxtrot, tango etc." London ; 2002. Tässä teoksessa on myös tanssien askelkuvioita.
Suomessa oli 842 kaupungin/kunnan kirjastoa vuonna 2010. Näistä pääkirjastoja oli 312, sivukirjastoja 486 ja laitoskirjastoja 44.
Tiedot löytyvät Suomen yleisten kirjastojen tilastoista. Vuosi 2010 on uusin tilastoitu vuosi. Tilasto löytyy alla olevan linkin kautta:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Lakimiesliiton kustannus on julkaissut vuonna 1996 Suomi-saksa-suomi : lakikielen perussanakirjan (isbn 951-640-789-7). Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy mm. yliopiston kirjastosta ja eduskunnan kirjastosta.
HelMet-kirjastosta löytyvät lakikielen sanakirjat löytää haulla lakikieli sanakirjat.
Kartoitusta yleisesti olemassa olevista kannattaa kokeilla samoilla hakusanoilla eduskunnan kirjaston tai Helsingin yliopiston tietokantaan.
Eduskunnan kirjaston tietokanta: finna.fi
Helsingin yliopisto: finna.fi
