Kalliokosken lasitehtaasta löytyy tietoa mm. näistä julkaisuista:
-Ankkapurha. Kymenlaakson osakunnan kotiseutujulkaisu 4 (1957). Julkaisua on lainattavissa useista Kymenlaakson kirjastoista.
-Tiilikka, Lasse Erik: Lassen lastuja. Teos on lainattavissa Virolahden ja Miehikkälän kirjastoista.
Yleisesti Miehikkälän historiaa käsitellään esim. näissä teoksissa:
Yrjö Varpio: vanhaa Miehikkälää (1974). Teos on lainattavissa useista kymenlaakson kirjastoista.
Tuovi Husu ja työryhmä: Muistojen Miehikkälää (2014. Teos on lainattavissa Miehikkälän ja Virolahden kirjastoista.
Kaikki em. julkaisut ovat myös luettavissa paikan päällä Kouvolan pääkirjastossa maakuntakokoelmassa.
Jos asut Kymenlaakson ulkopuolella, voit tilata julkaisut...
Kuvien tekijänoikeuksista vastaa Kopiosto, seuraavassa linkissä on tietoa kirjan kansien tekijänoikeuksista. http://www.kuvastory.fi/ehdot.htm
Asiaa kannattaa tiedustella Kopiostosta, sähköpostiosoite on kuvastory@kuvastory.fi
Vuodesta 1916 alkaen on julkaistu Suomen kansakoulukalenteria, jossa on aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista. Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy kyseistä kalenteria ainakin joiltakin vuosilta. Anu Talkan kirjoittama Lemin historiateos julkaistaan joulukuussa. Kirjassa käsitellään laajasti myös Lemin kouluoloja.
Kirjastoauto valitsee sinulle kirjoja maanantaille 5.9. Kirjastoautolla on kirjojen lainaukseen ja palautukseen kasseja. Toki voit palauttaa pääkirjastosta lainaamasi kirjat kirjastoautoon.
Downin oireyhtymä on nimitys piirteille, jotka aiheutuvat kromosomipoikkeamasta kromosomissa nro 21. Aiheesta enemmän Wikipedian artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Downin_oireyhtym%C3%A4. Kysymys ei siis ole neurologisista ongelmista.
Heikki Poroila
Kirjailijaliitto kertoo, että tekstin käytöstä sovitaan etukäteen kirjallisesti kirjailijan kanssa. Lupaa voi pyytää myös kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön Sanaston kautta. Tässä tapauksessa, kun kirjailija on kuollut, tekijänoikeudet ovat mahdollisesti perikunnalla. Suosittelen kääntymään Sanaston puoleen. Kirjailijaliiton tietoa tekijänoikeudesta, https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/ . Sanastolla on palvelu, jossa voi hakea kirjallisuuden käyttölupaa täällä, https://www.sanasto.fi/luvat/
Porin kirjastosta kerrottiin, että aivan varmaa tietoa kaikista kirjastoista hänellä ei ole, mutta todennäköisesti se on kaikissa Satakunnan alueen kirjastoissa mahdollista. Asian voi varmistaa ottamalla yhteyttä omaan lähikirjastoon. Suurin osa Celian äänikirjoista lainataan ja kuunnellaan verkon kautta. Kirjasto voi tarvittaessa hankkia Celian äänikirjoja myös CD-levyinä. Tällöin asiakas voi saada Daisy-soittimen lainaksi kuuntelua varten. Soitinten lainausta hoitaa Näkövammaisten liiton Daisy-kuuntelulaitepalvelu.
Alla lisää tietoa Celian palveluista ja äänikirjojen lainaamisesta cd-levyinä:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/cd/...
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa...
Kyseessä saattaisi olla Marie Louise Fischerin Itsepäinen Isabella. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1968; vuonna 1991 julkaistiin toinen painos.Vuoden 1968 painoksen takakannen teksti kuvailee kirjaa näin: "Isabella on kymmenvuotias, Grunertin perheen hemmoteltu kuopus, joka on aina tottunut saamaan tahtonsa läpi tavalla tai toisella. Hänellä on rakastava isä ja hyvin taipuvainen äiti, kahdeksantoistavuotias veli Bernd sekä isosisko Elke, joka yrittää kasvattaa Isabellaa. Joululomalla vanhemmat ja Elke lähtevät hiihtämään Garmisch-Partenkircheniin. Isabella, jonka alun alkaen oli pitänyt lähteä retkelle luokkatovereiden kanssa, kerjää itselleen pääsyn mukaan. Matkalla hän kauniista lupauksistaan huolimatta oikuttelee ja...
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi...
Kyseessä on Toivo Laakson runo, joka alkaa "Ei veikkoset!" Jatko menee hiukan toisin, kun kysyjä muistaa, mutta samasta runosta on kyse.
Runo sisältyy Laakson runojen kokoelmaan Olen vieras sattumalta : valitut runot (Otava, 1986). Kyseinen kokoelma näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://vaski.finna.fi/
Laakso, Toivo: Olen vieras sattumalta : valitut runot (Otava, 1986)
http://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto
Eräpäivä on kirjaston puolelta asetettu määräaika, jota lainaaja joko noudattaa tai sitten ei. Jos on tehty varaus, sen etenemistä voi normaalisti seurata verkkokirjaston kautta. Kun sen tilana on ODOTTAA NOUTOA tms., varauksen voi käydä hakemassa. Jos haluaa lainassa olevan saada käsiinsä ilman varausta, ei auta kuin istua koko aukioloaika silmä tarkkana palautuksen lähellä. Helpommalla varmaan pääsee, kun tekee varauksen.
Heikki Poroila
Kyseessä voisi olla Radiomafian Heinähässäkkä, jota toimittivat Pertti Salovaara, Jusu Lounela ja Mikael Hästbacka heinäkuun arkiaamuissa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/30/heinahassakan-hairikkopuhelut
Valitettavasti ei. Helmet kirjastot eivät kuulu Kirjastokinon kirjastoihin.
Meillä on kyllä BD- ja DVD-levyjä lainattavina ja niissähän on tekstitys.
Joissakin suoratoistopalveluissa voi valita osaan ohjelmista myös suomenkielisen tekstityksen. Esim. Netflix
Ylen areenassa toimii Suomalaisten ohjelmien suomenkielinen tekstitys läppärilla ja Ylen kanavilla ja MainosTV:ssä digiboksin kautta. https://yhteiso.elisa.fi/elisa-viihde-sovellus-ja-nettipalvelu-16/tekstitys-jaelleen-515146
Tässä muutamia ehdotuksia:
-Ballard, J.G.: Tornitalo (1999). Huippumodernin lontoolaisen tornitalon huipulla asuu talon suunnitteluun osallistunut arkkitehti. Talon teknologisten ratkaisujen reistaillessa alkaa asukkaista ilmetä raadollisia piirteitä. Musta satiiri.
-Delaney, J.P.: Edellinen asukas (2017). Jane muuttaa huippumoderniin, arkkitehtonisesti poikkeukselliseen taloon, jonka suunnitellut arkkitehti ohjeistaa tarkoin, miten talossa on elettävä. Janelle selviää edellisen asukkaan hyytävä kohtalo. Psykologinen trilleri.
-Gavalda, Anna: Lohduttaja (2009). 47-vuotias arkkitehti Charles saa kuulla, että hänen lapsuudenystävänsä äiti on kuollut. Charles päätyy hylkäämään vanhan elämänsä ymmärtääkseen, miksi hänen oma onnensa on...
Toivottavasti olet kiireesi keskellä saanut selville, että se mitä johonkin tenttiin kannattaa lukea, on parasta kysyä kyseisen tentin tentaattorilta, ellei kirjoja ole opinto-oppaassa mainittu. Jos tentaattori on syystä tai toisesta kovin kiireinen, neuvoja voi tiedustella myös laitoksen tai tiedekunnan opintoneuvojalta. Nämä ihmiset ovat opiskelijoiden opintoihin liittyviä kysymyksiä varten.
Me emme kirjastossa välttämättä tiedä minkälaiset vaatimukset tenttiisi on. Jotain voi päätellä kirjastostakin löytyvistä opinto-oppaista. Esim. Helsingin eläinlääketieteellisen korkeakoulun perusopintojen eläinlääketieteellisen anatomian tenttikirjana on S. Toivosen Selkärankaisten vertaileva anatomia.
Viimevuotisessa Hämeen Sanomien haastattelussa professori Majapuro kertoo viettäneensä ensimmäiset elinvuotensa Tallinnassa. Kuka kukin on -hakuteoksessa mainitaan hänen syntymävuodekseen 1917. Tämän tarkempia tietoja ei julkisista lähteistä löydy.
Tässä kirjallisuutta ja muutama internetistä löytyvät artikkeli aiheesta.
Kanninen, Katri: Tunne minut! : turva ja tunteet lapsen silmin (PS-kustannus 2012)
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012)
Pesästä lentoon : kirja lapsen kehityksestä kasvattajalle (WSOY 2003)
Pienet päivähoidossa : alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita (WSOY 2001)
Piironen-Malmi, Ulla: Välittämisen pedagogiikka (Tammi 2008)
Sinkkonen, Jari: Lapsen puolesta (WSOY 2001, uud. painos 2012)
Väestöliiton Perheaikaa-sivustolla:
https://www.perheaikaa.fi/lapsi-perheessa/jutut/lapsen-maailma/ajankoht…
Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetissä:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_aloittaa_paivahoidon/
Seuraavat englanninkieliset verkkojulkaisut löytyivät hakusanoilla "subject teachers" tai "language teachers" tai "science teachers" ja collaboration tai peer support Google Scholar palvelun avulla http://scholar.google.fi/
TEACHERS WORKING TOGETHER: A DIALOGUE ON ORGANIZATIONAL AND CULTURAL PERSPECTIVES OF CHINESE TEACHERS / LYNN PAINE and LIPING MA Michigan State University; ilm. alkup. International Journal of Educational Research, 1993
http://internationalteachercert.wiki.educ.msu.edu/file/view/Paine%26Ma%…
Interdisciplinary collaboration in English language teaching: Some observations from subject teachers’ reflections1 / Cynthia Lee Hong Kong Baptist University. Reflections on English Language Teaching, Vol. 7, No. 2, pp. 129–138...
