En ole löytänyt mitään Thomas Wolfea koskevaa biografiaa kirjamuodossa. Sen sijaan internetistä
löytyi ainakin kaksi sivua, joissa on myös luettelo Wolfen tuotannosta:
http://www.ncwriters.org/twolfe.htm ja
http://www.accd.edu/sac/english/bailey/wolfe.htm
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät teokset:
Ryssel, Fritz Heinrich: Thomas Wolfe. 1963 (saksankielinen) ja
Seven modern novelists. 1964 (englanninkielinen)
Suomessa oikeusvaltiokehitys lähti liikkeelle kansainvälisesti vertaillen myöhään. Syynä olivat Suomen valtiollisen aseman muuttuminen v. 1808-1809 sekä suomalaisen yhteiskunnan agraarinen luonne. Kun Suomi liitettiin Venäjään, Suomi sai pitää voimassa oman Ruotsin vallan aikaisen lainsäädäntönsä.
Korkein oikeus aloitti toimintansa 1.10.1918. Se oli jatkoa sen edeltäjälle, senaatin oikeusosastolle. Suomen oikeus oli koko autonomian rakentunut edelleen vanhalle ruotsalaiselle pohjalle ja suuri osa etupäässä 1800-luvun lopun uudistuksista oli enemmän tai vähemmän tuontitavaraa Ruotsista tai aikakauden oikeuskehityksen johtajamaasta Saksasta. Uudistukset tulivat kuitenkin Suomeen viiveellä yhteiskunnallisten olosuhteiden ja keisarikunnan...
Ensimmäisessä esimerkissä olette kolmasia serkkuja. Toisessa esimerkissä olette kyllä sukua toisillenne, mutta sukulaisuussuhteelle ei ole olemassa erityistä nimitystä.
Aidi Vallik on virolainen kirjailija. Hänen teoksistaan on suomennettu vain Ei mikään kiltti tyttö. Virke-lehdestä 4/2002 löytyy Jani Antamon artikkeli tästä kirjasta, siinä käsitellään muitakin Otavan Voltti-kirjoja.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokantaa. Löydät sen osoitteesta
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Eeva-Liisa Mannerin runoja löytyy espanjaksi kokoelmissa
1993 Poesía finlandesa actual 1993, Poesía nórdica antología 1995, Quimera 1995, 1969 Doce poetas de Finlandia 1969.
Tietokannasta voit myös hakea suomalaisten runoilijoiden espanjankielisiä käännöksia valitsemalla genreksi "lyriikka" ja käännöksen kieleksi "espanja". Saat luettelon espanjaksi käännetyistä runokokoelmista Claes Anderssonilta, Elmer Diftoniukselta, Tua Forssrömiltä, Paavo Haavikolta, Pentti Holapalta, Lars Huldenilta, Tomi Kontiolta, Pentti Saarikoskelta, Solveig von Schoultzilta, Eita Stenbergiltä, Edith Södergranilta,...
Nähtävästi kirjan tiedot löytyvät jo, mutta yhtään kappaletta ei ole vielä järjestelmässä. Kun järjestelmään luetteloidaan ensimmäinen kappale, voi aineistoa varata. Näin tapahtuu usein, kun on kyseessä juuri ilmestynyt kirja.
Jos sinulla on lainaajatiedoissasi maksuja esim. myöhässä palautetuista lainoista mutta ei enää lainassa mitään myöhässä olevaa, niin ne jo kertyneet maksut eivät kasva korkoa, vaan pysyvät samoina siihen asti kun ne maksetaan.
Sinulla näytti olevan maksuja 2,40 €, mutta koska olet alle viisitoistavuotias ja koska sitä teosta, jonka olit palauttanut myöhässä, löytyy myös lastenosastoilta, niin poistin maksut lainaajatiedoistasi.
Mukavaa joula sinulle!
Monika Fagerholmista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Tammi, 2000; ISBN 951-31-1770-7
Kotimaisia nykykertojia 2; Btj Kirjastopalvelu Oy, 1998,; ISBN 951-692-421-2
Tietoa myös Internetin kautta mm. seuraavilta www-sivuilta:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjailijatietokanta ( http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… )
Ainakaan Lauri Viidan Kootuista runoista Koirien torikokousta ei löytynyt, joten luultavimmin kyse ei ole Viidan runosta. Valitettavasti runolle ei löytynyt muutakaan tekijää.
Hei
Hakunilan kirjastossa on tosiaankin ainoa kappale tätä Alan Mooren sarjakuvaa. Kirja ei ole liikkunut noin vuoteen siksi, että Hakunilan kirjasto on ollut remontissa noin vuoden ajan, eikä sen aineisto ole ollut siksi saatavilla.
Soitin Hakunilan kirjastoon ja nyt kirja matkalla teille, toivomaanne kirjastoon.
Kaukopalvelijoiden virtuaalinen työpöytä löytyy 1.1.2000 alkaen osoitteesta http://academy.terkko.helsinki.fi:8080/~Kauk-List/ Palvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen.
Suomen yleisten kirjastojen yhteystiedot, myös sähköpostiosoitteet löytyvät osoitteesta: http://mainio.kirjastot.fi/
Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivut ja sähköpostiosoitteet löytyvät puolestaan osoittesta: http://hul.helsinki.fi/suomkirj.html
Pahoittelen ikävää kokemustanne. Koska minulla ei ole kirjastokorttinne numeroa, en voi tarkistaa, mitä asiassa on tapahtunut. Usein suosittelemme asiakkaillemme sähköpostiin lähetettäviä varausilmoituksia, koska ne ovat nopeammin perillä. Myös osoitetiedot kannattaa tarkistaa. Postin kulku voi kesäaikana olla tavallista hitaampaa. Varauksen saapumista voi seurata myös Helmet-sivuston omien tietojen kautta. Omiin tietoihin kirjautumalla voi tarkistaa, milloin varaus on Odottaa noutoa -tilassa. Kirjan voi varata myös soittamalla kirjastoon, jossa se näyttää Helmetin mukaan olevan hyllyssä.
Otamme todella mielellämme kaikenlaisia näyttelyitä ja tapahtumia Helmet-kirjastoihin.
Koska kirjastot ovat hieman eri kokoisia ja niiden tapahtumakalenterit ovat eri tavalla täyttyviä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen tai niihin kirjastoihin, joissa haluaa tapahtumanasa järjestää.
Kirjastojen yhteystietoja löytyy mm. Helmet sivustolta kohdasta kirjastot ja palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tässä vinkkejä kirjoista, jotka saattaisivat kiinnostaa Minidinojen ystävää.
Birck, Jan: Sara ja Takku : varastetun ajan tapaus, Sara ja Takku : nelitassuinen poni, Sara ja Takku ja särkynyt sydän
Davidson, Zanna: Töräys pimeässä, Sekoilua siivillä (Muka-monsterit -sarja)
Gravel, Elise: Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta, Olga : avaruus kutsuu!
Hypén, Tuuli: Veikka ja talvi, Veikan metsäretki
Layton, Neal: Mammuttikoulu, Mammuttikoulu pulassa, Mammuttikoulu lomalla
Riddell, Chris: Ottilia ja keltainen kissa, Ottilia menee kouluun, Ottilia merillä
Kysymykseesi ei löytynyt ihan suoraa vastausta, mutta kirjastojen henkilökunta on ehdottanut seuraavia mahdollisuuksia:
Tuula Kallioniemi: Kulkuripoika ja tuulentyttö https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8ca394cc-e9cb-482d-84e5-a0f22cf6abab
Ruta Sepetys: Harmaata valoa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1530762
Annika Thor: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi, Meren syvyyksissä, Avoimille vesille (Steffi ja Nelli -sarja) https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/steffi%20ja%20nelli%20Annika%20Thor
Nämä eivät mene ihan yksiin muistikuvasi kanssa, mutta ainakin joiltain osin voisivat vastata lukemaasi kirjaa (sota, lapset joutuvat selviytymään yksin, nuorten kirjallisuus). Linkit...
Fintafficin sivuilla löytyy tietoa Suomen liikennetilanteesta.Sieltä löytyy tietoa ajokelistä sekä erilaisia liikennetiedotteita. Linkki sivustolleSivuilta löytynevät ainakin liikenteen ongelmatilanteiden tiedotteet.Tarkempaa tietoa erikoiskuljetuksista en löytänyt.
Topografikunnan julkaisussa Paulaharju, Jyri : Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia kerrotaan s. 20, että korkeuskäyrät, oikeastaan syvyyskäyrät, esiintyivät tiettävästi ensin merikartoilla. Paulaharjun mukaan ”ranskalainen Ducarla tai hänen maanmiehensä Dufournis esitti vuonna 1771 samaa periaatetta noudatettavaksi myös maakartoissa”. ”Korkeussuhteinen uudistunut kuvaus ja riittävän suuri mittakaava antoivat nyt oikeutuksen muuttaa käsite maantieteellinen kartta topografiseksi kartaksi.” Näitä ranskalaisia ei mainita kirjassa Brown, Lloyd A. : The story of maps, 1979, missä on kuvaus (s. 285) topografikartan kehityksestä. Tosin siinä mainitaan sveitsiläinen insinööri du Carla, lieneekö sama mies.
Amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin (1783-1859, sukunimi on Irving) teoksia suomennettiin jo 1800-luvulla. Suomennoksia ovat: 'Alhambra'
// ensimmäinen R.Mellinin suomennos 1880, toinen Annukka Aikion 1969// ja 'Pokanoket'in Filip'// Waldemar Churbergin v. 1876 suomentama kertomus//. Jarl Hellemanin v. 1959 toimittamaan novellivalikoimaan 'Amerikkalaisia kertojia' sisältyy Kristiina Kivivuoren suomentama kertomus Rip Van Winkle. Edelleen hänen tekstejään on kokoelmissa 'Hyvää yötä 1' (ilm. v. 1934) ja 'Hyvää yötä 2' (ilm. 1937) sekä 'Satuaarre Suomen lapsille 2' (ilm. 1928). Näissä kolmessa kokoelmassa oleva materiaali on kuitenkin otettu
em. teoksesta 'Alhambra'. 'Päätöntä ratsumiestä' ei ole suomennettu, kirjastossa on vain...
