Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan".
"Suuren toivelaulukirjan" osan 19 mukaan laulua "Mele kalikimaka" ("Joulu Havaijilla", "Hawaiian Christmas song") on Suomessa "kuultu Tapiolan kuoron riemukkaana tulkintana". Siinä ei suoranaisesti sanota, että Tapiolan kuoro olisi esittänyt laulua suomeksi tai levyttänyt sen suomeksi. Tapiolan kuoron englanninkielinen esitys tästä laulusta sisältyy sikermään "Joulukranssi kuudella kielellä", jonka on sovittanut Jorma Panula. Laulu sisältyy cd-levyille "Jouluna Jumala syntyi" (Ondine, 1994) ja "Iloinen joulu" (Ondine, 2001).Suomenkielisiä levytyksiä laulusta voit etsiä esimerkiksi nimillä "Joulu Havaijilla" tai "Joulu Hawaijissa".Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Elämäntarinasta tulee mieleen Minna Craucher. Olisiko kyse hänestä?
Craucherista on kirjoitettu elämäkerta:
Selén, Kari
Madame: Minna Craucherin levoton elämä (WSOY, 1991)
Kirja on lainattavista monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Kysyin asiaa musiikkiosastomme mediaohjaajalta ja hän kertoi, että Soundcloud (https://soundcloud.com/) on paljon käytetty ja hyväksi todettu palvelu omien nauhoitusten jakamiseen. Se on englanninkielinen, mutta on toiminnoiltaan hyvin kattava.
"Kysymykset pääsääntöisesti julkaistaan" on kirjoitettu tarkoituksella jatkoksi tuohon ohjeeseen "Älä kirjoita nimeäsi tai yhteystietojasi kysymystekstin perään" juuri siksi, että jos nimi kirjoitetaan kysymystekstin jälkeen, se saattaa epähuomiossa vastaajalta unohtua sinne ja silloin se näkyy palvelun julkisessa arkistossa. Vastaajillamme on luonnollisesti ohjeet poistaa kaikki sen tapaiset tiedot kysymyksestä, mutta unohduksia saattaa sattua. Yhteystiedoilla on omat kenttänsä kysymyslomakkeessa ja näitä tietoja käytetään vain vastauksen toimittamiseen kysyjälle.
Vastaukset, jotka näkyvät palvelussamme vasemmassa valikossa samoin kuin oikeassa reunassa näkyvät vastaukset, ovat vastauksia, joita olemme palvelussamme lähettäneet....
Maakuntakirjastojen aineistoa voi etsiä Kirjastot.fi-sivuilta (www.kirjastot.fi ) löytyvän monihaun avulla, http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Monihaun mukaan äänitettä on olemassa esim. Mikkelin, Kuopion, Tampereen, Rovaniemen, Kajaanin, Jyväskylän maakuntakirjastoissa. Äänitteen saat käsiisi menemällä omaan kirjastoosi ja tilaamalla sen kirjaston kautta itsellesi kaukolainaksi. Kaukolainat ovat maksullisia, maksut vaihtelevat eri kirjastoissa.
Museoviraston julkaisema korjauskortti, Hirsitalon rungon korjaus, löytyy PDF -versiona museoviraston sivuilta:
http://www.nba.fi/tiedostot/e1d5b07e.pdf
PDF -korjauskortteja ei voi tulostaa. Museovirastosta voi myös ostaa painetun version.
http://www.nba.fi/fi/korjauskortit
Kyseinen korjauskortti löytyy myös kirjastoista.
Kirjaa ei saa kirjakaupoista (lähteenä FinnBooks-cdrom = kirjakaupoista saatavana olevat kirjat), mutta sitä kannattaa kysellä antikvariaateista. Kirjan saa lainaksi Helsingin kaupunginkirjastosta, katso aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/.
Joel Lehtosen Putkinotkossa Könösen saha, mylly ja lotjatelakka sekä Könölinin sahan kartano, jonka jyväaitasta Juutas Käkriäisen kantaakseen ottamansa kahdeksankymmenkiloinen jauhosäkki on peräisin, sijaitsevat Kenkkuinniemen kannaksella. Putkinotkosta sahalle on matkaa neljä ja puoli kilometriä.
Hei,
Ei näyttäisi olevan. Tuoreista pop/rock-kappaleista suosituimpiin julkaistaan nuotit useimmiten kokoelmissa. Näihin ei päädy usein kovin paljon kappaleita samalta artistilta. Aki Sirkesalon kappaleista on lisäksi ilmestynyt Halutuimmat-nuottikokoelma, mutta siinä ei ole tuota kappaletta.
Kirjassa Kanneljärvi 2- Kylästä kylään ja talosta taloon (Koonnut Viljo E. Terho, 1986) mainitaan Isovihan (1700–1721) jälkeisen ajan Kanneljärvestä: ”Kaskitalouden vaikutuksesta ns. suurperheet olivat tavallisia, v. 1754 tehdyn laskennan mukaan Kanneljärven seutu oli Äyräpään kihlakunnassa tässä suhteessa ihan huomattavin.”
Valitettavasti en löytänyt muuta tarkentavaa tietoa alueen kihlakunnasta. Lisää Kanneljärvestä voi lukea mm. Paavo Montonen: Kanneljärvi- Kahdeksan kylän pitäjä (1957), sekä edellä mainitusta Kanneljärvi- Kylästä kylään ja talosta taloon- teoksesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.43896?sid=2986016061
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.51772?sid=2986019334
Uusikirkon historiasta voi lukea...
Leipätaikinaa tehtäessä tuorehiiva todellakin neuvotaan yleensä laittamaan kädenlämpöiseen nesteeseen ja kuivahiiva taasen noin 42 asteiseen. Löytyi kuitenkin artikkeli, jossa leipurimestari Kari Hagelberg neuvoo laittamaan tuorehiivan huomattavasti yleistä neuvoa viileämpään veteen, jopa 10-15 asteiseen. "Kun leipä paistetaan, lopputulos säilyy silloin sopivan sitkeänä ja leipä pysyy useamman päivän oikein syömäkelpoisena.", perustelee Hagelberg neuvoaan.
Leivinhiiva – Wikipedia
Voi hiivatti! Leipurimestari Kari tyrmää yleisen harhaluulon, johon sinäkin olet uskonut | Makuja | MTV Uutiset
Ruoanlaiton kemiallisiin salaisuuksiin voi tutustua myös seuraavan listauksen kirjojen avulla:
Helmet -- elintarvikekemia
"Isäni poltti viskin" on kolmannen säkeistön alku Helsingiuksen laulussa, ei eri versio. Hieman eri sanoilla kappaletta ovat laulaneet Liljan Loisto ja Pirkan Neidot, mutta nämäkään eivät ala tuolla kohdalla ja se on muodossa "minun isäni keitti viinaa".Kirjastoissa ei ole nuotteja Helsingiuksen versiosta, netin sointusivustoilta löytyy soinnut ja sanat. Liljan Loiston ja Pirkan Neitojen versioista ei löytynyt mitään.Kirjastoissa on nuotteja englanninkielisillä sanoilla, erityisesti Joan Baezin versiota: Joan Baez Songbook (linkki Piki-verkkokirjastoon). Kappaleen englanninkielinen nimi on Copper Kettle. Tikkurilan musiikkivarastossa on folkmusiikkikokoelmia, joista kappale löytyy, esim. All American Folk ja Folk Music's Greatest Hits (...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi voi etsiä teoksia pyhimyksistä. Valitaan sanahaku ja hakusanaksi pyhimykset, kielivalikosta rajataan kieleksi suomi. Teoksista Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle (Katolinen tiedotuskeskus, 2001)ja Kecskeméti, Outi: Taivaallisia suojelijoita (Katekeettinen keskus 2002) löytyy paljon pyhimysten suomenkielisiä nimiä. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa mainitusta tietokannasta www.helmet.fi. Katolinen tiedotuskeskus on alan asiantuntija, heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Koska vastausta kysymykseen ei löytynyt tavallisimmista tietokannoista (FENNICA, MANDA) eikä käytettävissä olleista painetuista bibliografioista, olen tiedustellut lastennäytelmää nimelta Kaiku Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista, http://www.sni@sci.fi ja kirjastoalan keskustelulistalta. Ilmoitan myöhemmin vastauksesta. Ellei asia selviä näiden tahojen kautta, neuvon kääntymään seuraavien järjestöjen puoleen: Suomen näytelmäkirjailijaliitotto, http://www.sunklo.fi , Suomen Harrastajateatteriliitto, http://www.kolumbus.fi/harteatt/ , Työväen Näyttämöiden Liitto, puh 09-406432, Ink-company, puh 09-440163, fax 09-440120.
Valitettavasti näitä satuja ei ole vielä löytynyt. Olen välittänyt kysymyksen valtakunnalliselle tiedonhakulistalle, jos joku tunnistaisi sadut, tai kenties joku palvelun lukija. Lisätiedot esimerkiksi siitä, olivatko sadut kasetilla vai CD:llä, yksittäisinä satuina vai osana kokoelmaa, tai siitä esiintyikö kertomuksissa selvästi ei-suomalaisia nimiä, voivat auttaa satujen löytymisessä.
Kyseessä on unkarilaisen Győző Csorban (1916 - 1995) runo Tämä ruusu tämä ruusu ( E rózsa E rózsa) kokoelmasta Séta és meditácio (1959 - 1964).
Runon on suomentanut Anna-Maija Raittila ja se sisältyy unkarilaisen runouden antologiaan Kaivojen maa : valikoima unkarilaista nykylyriikkaa (Kirjayhtymä, 1970, s. 31 - 32)
Teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://csorbagyozo.hu/
http://mek.oszk.hu/02300/02370/
Jos kirjat ovat vanhempia, kannattaa kurkistaa aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistua vastausta Löysin ullakolta 1800-1900 luvun alkupuolelta kirjoja ja kysyisin mikä niiden arvo on tai mihin niitä tarjota? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Myös antikvariaateista voi kysellä kaikenlaisten kirjojen arvoja Antikvariaatit ja divarit, Helsinki | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Ja esimerkiksi Finlandia kirja -niminen nettiantikvariaatti kertoo ostavansa kirjoja ja heille voi lähettää kuvia kirjahyllyistä arviota varten Ostetaan kirjoja | Kirjojen kierrätys ja osto koko Suomesta (finlandiakirja.fi)
Hei,Kyseessä näyttäisi olevan Gerhard Harderin Hengellinen Lied-laulu 1800-luvulta.Valitettavasti kyseistä laulua ei näyttäisi olevan käännetty Suomeksi, tai ainakaan en löytänyt laulusta suomenkielistä levytystä/nuottia Suomen kirjastoista tai Ylen levystöstä.
