Tarkoitat varmaan Penelopella Odysseuksen vaimoa.
Aineistoa kannattaa etsiä Google-hakukoneen avulla, http://www.google.fi .
Hakusanoina voi kokeilla esim. Penelope ja Odysseus. Tai Penelope ja antiikki. Kirjoita hakusanat peräkkäin hakuruutuun, ilman ja-sanaa.
Pelkkä Penelope hakusanana tuo paljon epärelevanteja linkkejä.
Suomenkielisiä linkkejä ei kuitenkaan juurikaan löydy, joten kannattaa kokeilla hakua myös esim. englanniksi. Hakusanat voisivat olla: Penelope ja Odysseus tai Ulysses.
Linkkien joukossa on mm. seuraavat:
- http://www.online-mythology.com/penelope/
- http://www.rickwalton.com/authtale/bmyth066.htm
- http://www.goddess-athena.org/Encyclopedia/Athena/Odyssey.htm
- http://www.4reference.net/encyclopedias/wikipedia/Penelope...
Angelika-sarjan ystävän kannattaa ehdottomasti tutustua Juliette Benzonin tuotantoon. Hänen teoksistaan Marianne-sarja sijoittuu 1800-luvulle ja Catherine-sarja 1400-luvulle.
Catherine Cooksonilta löytyy paljon luettavaa, esim. Mallenin suvusta ja Tilly Trotterista kertovat sarjat sekä lukuisia yksittäisiä romaaneja. Mazo De la Rochen pitkää Jalna-sarjaa kannattaa myös kokeilla.
Joitakin uudempia ja vanhempia kirjailijoita ja kirjoja:
Deveraux, Jude: Herttuatar, Laakeripuu
Eden, Dorothy: Villiruusun maa, Bella
Howatch, Susan: Penmarric, Varjoja vanhassa kartanossa
Hylton, Sara: Auringonkukkatyttö, Kuiskausten kuja
Michaels, Barbara: Neitsytvaimo, Musta sateenkaari
Stott, Rebecca: Korallivaras
Tuominen, Pirjo: Arvoisa rouva Marie
Utrio,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638).
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne...
Emericus-nimen Suomessa käytetyn lyhentymän Emerikin ja sen erikielisten muunnosten (mm. saksan Emmerich ja Emerich, unkarin Imre ja italian Amerigo, johon löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin mukaan pohjautuu maanosan nimi Amerikka) lähtökohta lienee saksan Amalrich. Sen alkuosa merkitsee työtä ja taistelua, loppuosa voimakasta, mahtavaa tai valtakuntaa. Emerikin on selitetty tarkoittavan muun muassa "väsymättömän uutteraa".
Unkarilaisen pyhimyksen Emericuksen (k. 1031) muistopäivää on aikoinaan vietetty Suomessakin: Missale Aboensessa 1488 hänen muistopäivänsä oli 5.11. ja vuoden 1738 almanakassa kirkollisen perinteen mukainen 4.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset...
Lauluun (Suutari, räätäli) löytyy sanat ja sävel Liisa Laaksosen ja Maija Salon kirjasta Lystiä leikkiä : perinnettä ja perinneleikkejä (1983). Samoilla sanoilla laulu löytyy Fröbelin Palikat -yhtyeen CD-levyltä Hui hai (2009). Lasten loruna Suutari räätäli -lorua löytyy vähän eri sanoilla useammastakin kirjasta. Sanat ohessa.
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
Raamatussa Mooseksen kirjan yhdeksännen luvun 18 jae kuuluu; "Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin isä." Nooa oli siis Kanaanin isoisä.9 LUKU. 9 - Raamattu 1933/-38 (KR38) - raamattu.fiNooa – Wikipedia
Henrik Tikkasen romaanissa "Unohdettu sotilas" (1974) ei sotamies Vihtori Käppärä ymmärrä poistua vartiopaikaltaan jatkosodan lopussa. Hän jatkaa yhden miehen sotaansa vuosikymmenet, ja vaikka hänet lopulta löydetään, ei häntä saada palaamaan ihmisten ilmoille.
Muita mahdollisia teoksia emme ole löytäneet. Humoristisia sotaromaaneita ovat kirjoittaneet Arto Paasilinnan lisäksi Jaakko Sahimaa, Juhani Peltonen, Topi Törmä ja Simo Hämäläinen, mutta heidän teoksissaan ei tietääksemme esiinny mainitunlaisia sotamiehiä.
Tarkkoja ja yksiselitteisiä tietoja kustantajien välityksellä kirjoja julkaisseiden
suomalaisten lukumäärästä en valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole löytänyt. Prosenttilukua ei siis pysty tietojen
moniselitteisyyden vuoksi laskemaan. Eri lähteistä on koottu seuraavia tilasto- ja muita lukuja.
Kirjankustannusyritysten toimialajärjestö Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastoja
jäsentensä nimiketuotannosta ja myynnistä. SKY:n jäsenten osuus Suomessa myydyistä kirjoista on noin 85
prosenttia. Yhdistyksen sivuilla on tilasto siitä, kuinka paljon uutuusnimekkeistä kunakin vuonna on
esikoisteoksia, mistä voinee päätellä tuotantonsa aloittaneiden kirjailijoiden määrän. Tilastoja on
vuosilta 1994-2007. Tilasto on osoitteessa...
Arvo Aholasta löytyy varsin niukasti tietoa. Helsingin Sanomat kirjoitti Aholan muistokirjoituksen 10.8.1976. Sen mukaan hän syntyi Helsingissä 14.4.1914. Käytyään Turun taideyhdistyksen koulun hän osallistui yhteisnäyttelyihin. Ensimmäinen oma näyttely oli Helsingissä 1946. Opintomatkoja Ahola teki mm. Ranskaan ja Saksaan. Hänet tunnettiin erityisesti Helsingin ranta-aiheiden, Lapin sekä saariston kuvaajana. Teoksia on mm. Turun kaupungin kokoelmissa, liikelaitoksilla ja yksitysillä taiteen kerääjillä. Hän oli Turun taitelijaseuran jäsen.
Helsingin Sanomat 10.8.1976
Kappaleen nimi on "Balladi kullasta". Sen on säveltänyt Eino Virtanen ja sanoittanut Vexi Salmi. Sen on levyttänyt Kai Lind. Se on julkaistu vain singlenä, jonka toisella puolella on Kulkija-niminen kappale (Fazer, 1972, CBS 8429). Se on kuunneltavissa Spotifysta.Laulu kertoo Münchenin olympialaisista ja suomalaissankareista Lasse Virenistä ja Pekka Vasalasta. "Laulu" on pääasiassa puhetta, vain kertosäe lauletaan. Laulu alkaa: "Maailma on täynnä tarinoita, tarinoita rohkeista miehistä ja urotöistä, tämä on yksi niistä." Sen jälkeen kuoro laulaa: "Kultaa, kultaa." Tarina alkaa: "Lämmön aurinko Müncheniin hellästi loi, on miehet jo viivalla, pillikin soi." Kertosäe lauletaan: "Kultaa, me saatiin kultaa..."
Suuronnettomuusharjoitus, jossa olivat osallisina linja-auto ja juna, järjestettiin 11.10.1984 kello 18.30 Kolmihaarankadulla. Harjoitusta edeltäneessä paikallislehden sanomalehtikirjoituksessa Tampereen kaupungin palopäällikkö sijoittaa sen Tesomalle, mutta Kalkun puolellehan tuo menee.
"Harjoituspaikka on Tesomalla, Kolmihaarankadulla. Siellä linja-auto, jossa on 40 matkustajaa törmää säiliöjunaan tasoristeyksessä. Linja-auto kaatuu ja matkustajat loukkaantuvat. Juna jatkaa matkaansa, mutta sen kloorivaunu saa vuodon. Myrkkypilvi leviää itään Ikurin ja Tesoman asuntoalueille", selvitti harjoitusta palopäällikkö Sakari Lehtinen.
Harjoitus televisioitiin suorana lähetyksenä. Ennen sen alkua TV2 lähetti aiheesta lyhyen esittelyn (17.45–18...
Feministisiä satuja ja kuvakirjoja
Pienille
Babette Cole: Prinsessa hoksnokka
Roald Dahl & Quentin Blake: Tautisia tarinoita
Kristiina Louhi: Aino pikkuinen tyttö
Mikko Perkoila & Leena Lumme: Lohikäärme ja seitsemän prinsessaa
Tony Ross: Tahdon olla...
Martin Waddell & Patrick Benson: Hurjapäinen prinsessa
Vähän vanhemmille
Raija Oranen: Isokiero ja Tummanruskea
Hannu Mäkelä ja Kristiina Louhi: Pikku pikku noita
Tove Jansson: Vaarallinen matka
Lena Karlin & Inger Edelfeldt: Häät Marsipaanimaassa
Maikki Harjanne: Alma ja yllätysjuhlat
Tuula Korolainen & Jukka Lemmetty: Kuningatar Iida
Rauni Mali & Martti Ruokonen: Noitalikka
Kaarina Helakisa: Kuninkaantyttären siivet
Roald Dahl: Matilda
Alkuperäinen Liisukka on Lotta ja sanat hieman pirteämmät kuin suomeksi:
Känner du Lotta min vän
som bor i Fiskaregränd
hon har en söt liten vän
kom ska vi dansa med den.
Suomenkielinen Liisukka on hieman enemmän elon murjoma:
tunnetko Liisukan, hei
hän rantaan pyykkiä vei
vaan pyykki kuivunut ei
kun tuuli kaiken sen vei
http://minnemonne.blogspot.com/2012/04/tunnetko-liisukan-hei.html
Liisukan sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista Helmet haulla.
Leikkilaulujen juhlakirja, Tule, tule leikkiin ja Lasten kultainen laulukirja 1
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stunnetko%20liisukan%20hei__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Myös You Tubesta löytyy...
Sitaatti on peräisin André Giden kirjasta Les nouvelles nourritures (Gallimard, 1935): "Avenir, que je t’aimerais, infidèle!" Kokonaisuudessaan kirjaa ei ole suomennettu, mutta kyseinen lausahdus on sentään päätynyt pariin sitaattisanakirjaan. Kysymyksessä esitetyin sanoin käännettynä ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä petturi.") se löytyy esimerkiksi kokoelmasta Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava, 1992) ja alkuperäiselle lainaukselle ehkä hieman uskollisemmassa muodossa ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä uskoton.") valikoimasta Lentäviä lauseita (Otava, 1976).
Kirjaston näkökulmasta suosituimmat romaanit tällä hetkellä ovat Finladiapalkinnon voittanut Kjell Westön "Missä kuljimme kerran (Otava, 2006), Laila Hirvisaaren Imatrankoski -sarjan toinen osa "Myrskyn edellä" (Otava, 2006) ja Reko ja Tina Lundanin "Viikkoja, kuukausia" (WSOY, 2006). Tietokirjoista puolestaan Erkki Tuomiojan "Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palvelussa" (Tammi, 2006) on suosituin.
Nuorten kirjosta Ilkka Remeksen "Kidottu koodi" (WSOY, 2006)
ja Louis Sacharin "Riskitekijä" (Otava, 2006) ovat suosittuja. Erittäin paljon luettuja ovat myös erilaiset sarjat. Yksittäisistä kirjoista mainittakoon esim. R.L.Stinen Nightmare room -trilogian kolmas osa "Ei eloonjääneitä" (WSOY,...
Oxford English Dictionary mukaan "whisky" on lyhenne gaelin kielen sanasta "uisgebeatha", joka tarkoittaa elämän vettä. Viskillä on kaksi englanninkielistä kirjoitusasua, nimittäin whisky ja whiskey. "Whisky" viittaa skotlantilaisiin, kanadalaisiin ja esimerkiksi japanilaisiin viskeihin, kun taas "whiskey" viittaa yhdysvaltalaisiin ja irlantilaisiin viskeihin. Nimityksissä on tietysti myös poikkeuksia.
Yleisradion äänitetietokannasta Fono.fistä selviää, että Liisa Linko-Malmio on tehnyt useita kymmeniä esiintymisiä eri äänitteillä. Äänitykset ovat kuitenkin Yleisradion äänitteitä ja ääninauhoja, jotka eivät ole julkisessä käytössä.
Näistä äänitteistä ei ilmeisesti ole tehty kokoelmia kaupalliseen käyttöön, sillä muutamien suurimpien sekä klassiseen musiikkiin erikoistuneiden verkkokauppojen sivuilta ei löytynyt hakutuloksia hänen nimellään.
Taitepavulla tarkoitetaan tavallista vihreää papua.
Yksi vanhimmista viljelykasveistamme on tarhapapu (Phaseolus vulgaris). Siitä on olemassa useita muunnoksia, kuten matala, haaroittuva, ilman tukea kasvava pensaspapu (var. nanus) ja pitkä, rentovartinen, tuettava salkopapu (var. vulgaris). Pyöreäpalkoinen ja säikeetön vihreä taitepapu on yksi viljellyimmistä pensaspaputyypeistä. Muita ovat litteä- ja leveäpalkoinen vihreä leikkopapu ja keltainen, pyöreä- tai litteäpalkoinen vahapapu.
Tarhapapujen suomenkieliset nimet lienevät käännöslainoja ruotsista: trädgårdsböna (tarhapapu), buskböna (pensaspapu), brytböna (taitepapu), skärböna (leikkopapu), vaxböna (vahapapu), stångböna (salkopapu).
Lähteet:
Iiris Kalliola, Ruokakasvit...
