Suomessa ei ole määritelty omistusoikeuden syvyysulottuvuutta erikseen. Kiinteistöt myös rekisteröidään kaksiulotteisina alueina. Kysymykseen ei siis ole yksiselitteistä vastausta ja siihen vastaaminen vaatisi esimerkiksi oikeudellista tulkintaa.Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä muut lait ohjaavat erikseen sitä, mitä omalla tontilla voi käytännössä tehdä.Kiinteistörekisteri | MaanmittauslaitosMaanalaisen alueen omistusoikeus – Maankäyttö DIGIKiinteistön omistusoikeuden ulottuvuus ja korvauskäytäntö maanalaisten tilojen lunastuksissa kansainvälisesti – Maankäyttö DIGI
Lähetin kysymyksesi yleisten kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelulistalle. Valitettavasti kukaan ei ainakaan vielä ole muistanut tarinaasi.
Seuraavan arvailun kuitenkin sain kollegaltani:
"Selasin joitain kirjoja, Tuhatta ja yhtäkin: siinä pitkässä 6-osaisessa versiossa on pitkä tarina Gudar ja hänen veljensä - nimi on lähellä, mutta linnut puuttuvat (ja haaksirikko). Mutta Sinbadin moniretkisessä tarinassa on monenlaisia merivaaroja ja yhdessä Sinbad pelastautuu jättiläislinnun avulla - nimi nyt sitten taas ei sovi kysymykseen."
Kirkes-finnasta on mahdollista löytää tällainen tuloslista. Kirjoita ensiksi hakukenttään "84.2" lainausmerkkien kanssa ja paina suurennuslasin kuvaa. Tämä luokka tarkoittaa suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Tämän jälkeen ruudun oikeassa reunassa on erilaisia valikoita otsikon "Rajaa hakua" alla. Rajaa ensiksi kaikki teokset kirjoihin valikosta "aineistotyyppi" ja tämän jälkeen valitse "japani" valikosta "alkuteoksen kieli". Tällä hetkellä Kirkes-kirjastoista löytyy 99 kaunokirjallista teosta, jotka on käännetty japanista suomeksi. Tässä myös linkki valmiiseen listaan: https://kirkes.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=original_lng_str_mv%3A%22jpn%22&filter%5B%5D=language%3A%...
Eri maiden tutkimuslaitoksia, laitosten kotisivuja ja tekeillä olevia tutkimuksia voi hakea vaikkapa Google Scholarista http://scholar.google.fi/
Muita linkkejä:
http://www.sc.edu/library/science/sciport.html
http://www.scicentral.com/
http://www.scitechresources.gov/scitech-portals.htm
Kyllä, ruotsinsuomalaisista on kirjoitettu paljonkin. Helmet-kirjastojen kautta löytyy reilu parikymmentä aikuisille ja joitakin lapsille kirjoitettua kaunokirjallista teosta. Ne löytyvät Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla hakuruutuun ruotsinsuomalaiset ja rajaamalla tuloksen kaunokirjallisuuteen: www.helmet.fi
Tässä joitakin uusimmasta päästä:
- Sikalat / Susanna Alakoski
- Jossakin itkee pikkuveli.. : antologia : ruotsinsuomalaisia kertomuksia ja novelleja / toimittanut Anneli Tikkanen-Rózsa
- Peilipallopää / Jari Nenonen
- Pimeä kehä / Armas K. Baltzar
- Jokin sinusta : romaani / Heidi Köngäs
Tietokirjoja on myös paljon, esimerkiksi nämä löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
- Suomalaiset Ruotsissa / Jouni Korkiasaari,...
Et valitettavasti pysty tavoittamaan useampia kirjastoja yhdellä osoitteella. Sinun kannattaa lähettää postia niille kirjastoille, joihin haluat ehdottaa levyäsi. Mikäli haluat tarjota levyä laajemmin, voit lähettää ehdotuksen maakuntakirjastoille. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi.
Tähtitaivaalla on runsaasti hyvin kaukaisia kohteita (esimerkiksi kvasaarit), jotka pysyvät näennäisesti paikallaan, vaikka liikuttaisiin yksittäisen galaksin reunasta toiseen. Suurin haaste voisi olla havaintolaitteisto, joka "näkisi" nämä kaukaiset kohteet ja mahtuisi silti kyytiin. Monia kohteita tarkkaillaan tällä hetkellä kiinteillä, suurikokoisilla kaukoputkilla.
Myös Linnunradan keskellä olevaa mustaa aukkoa voisi todennäköisesti käyttää majakkana, jonka suhteen galaksin tähdet ja planeetat kyllä liikkuvat, mutta todennäköisesti laskettavissa olevalla tavalla. Linnunradan keskipisteen tuntumassa sijaitsee myös erittäin voimakas radioaaltojen lähde Sagittarius A*, jota avaruudessa liikkuva voisi todennäköisesti helposti käyttää...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi piirretyn! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä piirrettyä?
Pukeutumisen ja muodin historiasta löytyy yleisesti tietoa esim. seuraavista teoksista: Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan Klassisismia ei näissä kuitenkaan mainita erillisenä muodin tyylisuuntana, kuten taiteissa, vaan esim. 1600-luvun alku on myöhäisrenessanssia ja ajanjaksoa 1620-1715 kutsutaan barokiksi. Netistä löydät linkkejä muodin historiaa käsitteleville sivuille Makupaloista.
Replica-sarja on yksi Marilyn Kayesin kirjasarjoista. hän on hyvin tuottelias nuortenkirjalija ja on myös käyttänyt pseudonyymin Shannon Blair.
Suomeksi on lähinnä ilmestynyt Replica-sarja.
kaikki kirjat löytyvät tästä:
http://www.marilynkaye.com/All%20About%20My%20Books.htm
Ei ihme ettet ole montaa sopivaa kirjaa löytänyt. Noidista kyllä kirjoitetaan suomeksi, mutta usein ne ovat nuortenkirjoja tai noidat eivät ole pääosassa. Vielä harvempi on käännetty mainitsemillesi kielille.
Löysin kuitenkin yhden sopivan kandidaatin: Marko Hautalan Torajyvät vuodelta 2011. Se on käännetty saksaksi 2013.
Suomalaisen kirjallisuuden seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokantaa. Se on kaikille avoin ja avautuu tässä osoitteessa : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tietokannasta on mahdollista hakea esimerkiksi kaikki ranskannokset ja katsoa sitten esimerkiksi googlen avulla kertooko mikään kirjoista noidista.
Myös Vaski-tietokantaa voi käyttää avuksi tekemällä tarkennetun haun, jolla etsii vaikkapa...
Ylen verkkoartikkelissa haastatellun erikoislääkärin mukaan Suomessa varhaisimmassa vaiheessa raskautta syntynyt ja henkiin jäänyt vauva on syntynyt raskausviikolla 23. Syntymäpainoa vauvalla oli yli 600 grammaa.
Verkkokeskusteluissa liikkuu mainintoja saman äidin lapsien jopa alle 10 kuukauden ikäeroista, mutta mitään virallista tietoa eri raskauksista syntyneiden pienimmälle ikäerolle Suomessa ei liene uutisoitu. Lasten syntymäväliä on kyllä tutkinut esimerkiksi Väestöliitto vuonna 2015.
Vain 245 grammaa syntyessään painanut vauva selvisi elossa Yhdysvalloissa – Kuinka pieniä vauvoja voimme pelastaa? https://yle.fi/uutiset/3-10809484
https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/13b3569989a7d69f4b705ece1f7…
Listaan joitakin uusia tutkimuksia ja julkaisuja aiheesta. Näistä kannattaa aloittaa.
Helsingin yliopisto toteutti 2019-2020 tutkimushankkeen Tunteet pelissä: Median auktoriteetti ja yleisön luottamus. Hankkeeseen liittyvä raportti Media ja yleisön luottamuksen ulottuvuudet : instituutiot, journalismi ja mediasuhde. julkaistiin kesällä 2020 ja on edelleenkin verkosta luettavissa https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti_2020.pdf . Raportissa selvitetään yleisön luottamusta uutisia ja verkkosisältöjä kohtaan sekä käsityksiä median vallasta ja journalismista. Vaikka raportti perustuukin Suomessa tehtyihin haastatteluihin ja kyselyihin, se sisältää...
Hei ja kiitos viestistä!Kirjaa on tilattu ja se on varattavissa Keski-kirjastojen verkkokirjastossa: Musiikkia kameleonteille | Keski-kirjastot | Keski-Finna .Mutta toden totta kirjan julkaisupäivä on siirtynyt jo useamman kerran. Nyt julkaisun kerrotaan olevan maaliskuussa 2026.
Ohessa linkki Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoihin http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/04_05_06_vihavainen_vj8.pdf . Jos näistä ei löydy kaivattua tietoa, niin suosittelemme yhteydenottoa tietokeskuksen kirjastoon, ohessa yhteystiedot http://www.hel.fi/tietokeskus/kirjasto/index.html .
Kirjastoista löytyy jonkin verran 1970-luvun Helsinkiä käsitteleviä kuvateoksia. Esimerkiksi Seppo Saveksen vuonna 1974 julkaistussa ajankuvassa Helsinki tässä ja nyt on hienoja väri- ja mustavalkokuvia ihmisten arjesta, työstä ja vapaa-ajasta sekä upeita kaupunkinäkymiä. Ympyrätalokin esiintyy yhdessä kuvassa - se valmistui jo edellisen vuosikymmenen puolella. Internetistä löytyy aiheesta lisää tietoa: esimerkiksi osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4talo . Volker von Boninin Helsinki elää –teoksesta, joka on julkaistu vuonna 1971, välittyy ajankuva ehkä vielä paremmin, koska siinä on enemmän kuvia ihmisistä ja heidän elämästään.
Vesa Mäkisen toimittama teos Helsinki ympäristöineen ilmestyi vuonna 1975. Siinä on suurten...
Turun kaupungin pääkirjastossa oli viime vuoden lopussa tilastojen mukaan n. 80 000 lasten- ja nuortenkirjaa.
Tarkat luvut löydät kirjaston kotisivuilta nettiosoitteesta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93900 , ja valisemalla sieltä vielä "Kokoelmat tallennelajeittain vuoden lopussa 2007".
Tämän lisäksi lasten- ja nuortenkirjoja on Turun kaupunginkirjaston lähikirjastoissa. Koko Turun kirjastojen lastenaineistosta tehtiin selvitys muutama vuosi sitten. Sen mukaan kaikissa kirjastoissa lastenaineistoa oli yhteensä yli 250 000. Tämä luku sisältää tosin myös esim. lastenmusiikin, -lehdet, -elokuvat ja äänikirjat. Valtaosa siitä, eli reilusti yli 200 000 on joka tapauksessa lasten- ja nuortenkirjoja.
Choir - Boys do't sing -ohjelman lopputeksteissä kuultu sävellys on:
Le carnaval des animaux (Eläinten karnevaali) soitinyhtyeelle, 14 osaa. Säveltäjä Camille Saint-Saëns. Orkesteriteoksen kesto 22 - 30 minuuttia.
Ohjelmassa kuullun osan nimi on Aquarium.
Linkki kappaleen tietoihin. http://en.wikipedia.org/wiki/The_Carnival_of_the_Animals
tai
http://www.youtube.com/watch?v=AsD0FDLOKGA&feature=related
Aquarium -osaa on käytetty lukuisissa elokuvissa.
Muun muassa Malickin Days of Heaven (Onnellisten aika) -elokuvan teemana tai Simpsonien jaksossa
"The Wife Aquatic".- Walt Disney's Beauty and the Beast (Kaunotar ja hirviö) -elokuvan teema on saanut siitä vaikutteita.
