Ilman kuvaa on vaikea sanoa varmasti, mutta epäilisin kyseessä olevan kuitenkin kastelupussi, minkä tarkoituksena on kastella taimea pitkäaikaisesti. Pussista vesi tihkuu taimen juurelle vähitellen, yleensä useiden tuntien ajan. Kastelupussi voidaan laittaa joko taimen ympärille tai sen tukikeppeihin.
Esimerkiksi: https://www.harviala.fi/Kastelupussit/Kastelupussi-75-L-UV-kestava tai https://www.haveno.fi/tuote/treegator-original/
Kuopion historiasta tuolta ajalta löytyy ainakin seuraavat teokset:Pekka Lappalainen: Kuopion historia 1: Kuopion kaupungin esivaiheet ja perustamistoimet (käsittelee 1600-1700 -lukuja) https://finna.fi/Record/helmet.1047304?sid=4928009889Pekka Toivanen: Kuopion historia 2 : Savon residenssistä valtuusmiesten aikaan (käsittelee 1700-luvun loppupuolta ja 1800-lukua) https://finna.fi/Record/utu.998451695405971?sid=4928013180Ilkka Nummela: Kuopion historia 3 : Kunnallishallinnon uudistamisesta sen demokratisointiin (käsittelee 1800-luvun loppupuolta ja 1900-luvun alkua) https://finna.fi/Record/helmet.1047303?sid=4928015355J. M. Salenius: Kuopion kaupungin historia 1 : Kuopion kaupunki Ruotsin ylivallan aikana https://finna.fi/Record/aalto....
Seuraavista teoksista löydät tarvitsemaasi kuvamateriaalia: - Sirelius: Suomen kansanomaista kulttuuria II, Vammala 1989,ISBN 952-90054-3-1,
- Lehtinen: Rahwaan puku, Helsinki 1984, ISBN 951-9074-87-2 sekä Lönnqvist: Kansanpuku ja kansallispuku, Keuruu 1979, ISBN 951-1-05176-8. Teosten saatavuuden näet osoitteesta http://www.helmet.fi . Tällä hetkellä kaikki löytyvät esim. Töölön kirjastosta, josta ne voit noutaa tai pyytää lähettämään toiseen kirjastoon.
Tämän kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Alan erikoiskirjastoja Helsingissä ovat Helsingin yliopiston Slaavilainen kirjasto, yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm, ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto, yhteystiedot sivulta http://www.rusin.fi/. Lisäksi on olemassa erityinen Venäjä-info Suomi-Venäjä seuran yhteydessä, yhteystiedot sivulla http://www.venajaseura.com/venaja_info/venaja_info.htm. Useilla venäläisillä kirjastoillakin on toki omat sivunsa internetissä, linkkilista löytyy esim. aihehakemistosta http://www.ru (sivut englanniksi ja venäjäksi).
Alison Uttleyn possukirjoja ei ole suomennettu eikä Helen (Axford) Morganilta ole suomennettu mitään. Asia on tarkastettu Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi .
Kirjastojen elokuvatarjontaa rajoittavat mm. lainaus- ja esitysoikeudet, eli voimme hankkia kokoelmiin vain elokuvia, joille nämä on saatu hankituksi. Kiitos kuitenkin palautteesta, lähetän sen eteenpäin. Toivottavasti saamme hankituksia lisää iranilaisia elokuvia kirjastoihin.
hei,
Et maininnut oletko jo tutustunut teokseen Dementoituvan hoitopolku, Sirkkaliisa Heimonen, Päivi Voutilainen (toim.), Tammi, Helsinki, 2001. ISBN: 951-26-4657-9.
Siinä "esitellään näkökulmia dementoivasta sairaudesta kärsivän ihmisen hoidon jatkumolle sairausprosessin etenemisen mukaisesti". Teos esittelee muun muassa ensitietokursseja, muistipoliklinikkatoimintaa ja erilaisten yksiköiden tarjoamaa päivä-, lyhytaikais- ja pitkäaikaishoitoa.
Lisää teoksia dementiaa sairastavan henkilön hoitomuodoista voit hakea asiasanoilla "dementia" ja "hoito" tai "hoitomenetelmät" tai "kuntoutus" tai "kotihoito" tai "laitoshoito".
Graduasi varten tarvitset ehkä myös teoreettista tietoa palveluketjuista. Voisit vilkaista teosta Hyvinvointivaltion...
Nuotteja ei löytynyt. Katsoin Kirjastot.fi:n Frank-monihaun sekä VIOLAn (Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Shakespearen näytelmien ulkopuolinen tuotanto koostuu miltei pelkästään vuonna 1609 julkaistusta kokoelmasta "Sonnets". Tämän lisäksi Shakespeare kirjoitti Wikipedian mukaan vain "pitemmät kertovat runoelmat Venus ja Adonis sekä Lucrece. Ne on molemmat omistettu Shakespearen mesenaatille Henry Wriothesleylle. Shakespeare kirjoitti myös eräitä muita lyhyempiä runoja."
Jos siis "Shakespearen runoelmilla" tarkoitetaan näitä sonetteja, niistä kyllä löytyy Aale Tynnin suomennos vuodelta 1965 (uusi painos 1995). Kirsti Simonsuuri on lisäksi kirjoittanut näitä sonetteja analysoivan kirjan Nautintojan ajan aarre (2005 ja uudistettuna 2010).
Toisen suomennoksen kaikista soneteista on tehnyt Leo Saukkoriipi vuonna 2007 (kustantaja Rajalla).
Sen...
Kirjastojen käsikirjastoissa olevissa musiikkitietosanakirjoissa on perustiedot säveltäjistä. Jos haluat tarkempaa tietoa, voit hakea kirjoja asiasanalla Schubert pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/ Samasta osoitteesta voit myös selvittää nuotit ja levyt, jotka sisältävät Erlkönigin sekä Musiikin Maailma -teoksen saatavuuden.
Osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/g/goethe/d328.html on Erlkönigin sanat ja englanninnos. All Music Guiden sivulta http://thenewage.com/cg/x.dll
löydät tietoja Schubertista ja hänen sävellyksistään soivine näytteineen. Osoitteessa http://pelu.jns.fi/~vsivone/schubert/schubert2.html on lyhyt suomenkielinen esitys. Hakuohjelmat löytävät luonnollisesti...
Järvenpään kirjastossa näyttäisi kyllä olevan CD-levy nimeltä Jazz suites nos. 1 and 2 : The Bolt (ballet suite) : Tahiti trot ('Tea for two'), säveltäjänä Dmitri Šostakovitš.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.247402
Hanss Eissler on säveltänyt Johannes R. Becherin runon Lenin. Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Kansan laulukirja (1971) ja äänitteeseen V. I. Lenin 1870-1970 (1970). Laulun on saanut suomenkielisen nimen Leninin sanat. Suomennos on Pentti Saaritsan.
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistossa on vastattu Kirsi Kunnakseen liittyviin kysymyksiin, sieltä voi kirjailijan nimellä hakea aikaisempia vastauksia: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirsi Kunnaksesta löytyy tietoa Tampereen kaupunginkirjaston Pirkitta-aluetietokannasta: http://kirjasto.tampere.fi/Pirkitta
Kun kirjoittaa asiasanaksi Kunnas, Kirsi, saa viiteitä kirjoihin, lehtiartikkeleihin ja verkkoaineistoon.
Pispalan tietotupa 2003 -verkkoaineistossa kerrotaan myös lapsuudesta ja perheestä: http://mansetori.uta.fi/pispala/runolauteet/runotalvi/kunnas.php
Pirkitassa on myös linkki Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita
-sivulle, jossa kirjailijan sivulta löytyy "lähteitä ja linkkejä" -sivu, jossa on mainittu lukuisia...
Maiju Lassila eli Algot Untola oli monitahoinen persoonallisuus, josta kirjallisuudentutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Leo Lindstenin kirjoittamassa elämäkerrassa Maiju Lassila, legenda jo eläessään (ilm. vuonna 1977) kerrotaan hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan (sivut 36-54). Kirjassa valotetaan Lassilan persoonallisuutta ja mm. motiiveihin kirjailijanimen muuttamiseen Lassilaksi viitataan sivulla 144. Myös Elsa Erhon tutkimuksessa Maiju Lassila kerrotaan jonkin verran kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta. Kauko Kämäräisen teoksessa Intohimon ihmisiä kirjoittaja hyödyntää käsialantutkimusta yrittäessään ymmärtää Maiju Lassilan persoonallisuutta. Hänen mukaansa Untola halusi, ettei hänestä tiedettäisi mitään ja teki...
Valitettavasti tätä videota ei tee lailliseksi se, että sitä on jaettu YouTubessa. Luvanvaraisia asioita on tällaisissa tapauksissa vähintään kahta eri lajia. Ensinnäkin on kysymys esittäjän oikeudesta päättää siitä, kuka saa taltioida ja jakaa julkisesti esittäjän esiintymisen. Yksityiseen käyttöön voi tehdä kaikenlaista, mutta julkaiseminen on eri asia, se ei ole enää yksityistä käyttöä. Jos kuvaaja ei ole saanut esittäjältä lupaa videointiin ja videon julkaisemiseen, kirjasto ei saa julkaista tätä videonpätkää. Asia on tältä osin syytä selvittää ennen kuin edetään.
Toinen luvanvaraisuus liittyy kirjastossa järjestetyssä konsertissa esitetyn musiikin mekanisointiin (videointi) ja levittämiseen yleisön keskuuteen. Kirjaston järjestämissä...
Etsimäsi novellikokoelma on Karo Hämäläisen ja Salla Simukan Luokkakuva (Tammi, 2009). Hautajaisissa kuokkavierailevasta tytöstä kerrotaan tarinassa Kuokkavieras; matkojensa lavastajasta kertoo Maailmanmatkaaja.
"Luokkakuvassa on erilaisia tarinoita tavallisista nuorista ja tavallisia tarinoita erilaisista nuorista. -- Luokkakuvan kuudessatoista tarinassa kirjailijapariskunta valottaa nuorten elämänmenoa eri suunnista ja spektrin kaikissa väreissä."
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia suomenkielisiä teoksia joissa on tietoa nukkekodin ja sen kalusteiden rakentamisesta.
Tekijä Nimeke Luokka Sig.
------------------- --------------------------------- ---------- ----
Peltola, Tuula NUKKEKODIN NIKSIKIRJA 65.8 PEL
Zechlin, Ruth VEISTOTÖITÄ 65.1 ZEC
Boulton, Vivienne Nukkekotikirja 65.8 BOU
Nukkekodin ja sen kalusteiden valmistamisesta löytyy teoksia myös esimerkiksi englanniksi.
Lisäksi nukkekodin valmistamiseen ja sen sisustamiseen liittyviä lehtiartikkeleita on haettavissa kirjastossa Aleksi-tietokannasta....
Suomen kansallisdiskografia VIOLA sisältää tiedot useimmista meillä julkaistuista äänitteistä. Hakusanoilla joulu ja kasetti tulee yhteisellä haulla noin 1000 osumaa, haulla joululaulut ja kasetti yli 600, joista kaikki eivät välttämättä ole päällekkäisiä. Näitä osumia voi lajitellä iän, tekijän ja julkaisun nimen mukaan. Kun lajittelee vanhimmat ensin, pääsee selaamaan haluttujen vuosikymmenten tuotantoa.
Vuonna 1992 julkaistiin Tuomas Piiroisen kokoama Joulun lauluperinne, joka kattaa varsin hyvin kysyjän kaipaamat vuosikymmenet. Tämän hakemiston löytää ainakin HelMet-kirjastosta.
Heikki Poroila
Kyseessä on osa "Korkea veisu" Mikis Theodorakisin Mauthausen-balladin ensimmäisestä osasta. Sanat ovat runoilija Jakovos Kampanellisin runosta.
Runo sisältyy nuottijulkaisuun Rauhanlauluja. 2"(toimittanut Merja Hurri; Rauhankirjat, 1984, s. 144-147).
Voit tarkistaa nuottijulkaisun saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Aluevedellä tarkoitetaan vesialuetta, joka on osa valtioaluetta ja jolle valtion täysivaltaisuus ulottuu, sekä alueen pohjaa. Täysivaltaisuudella tarkoitetaan, että alueet ovat kyseisen valtion omaisuutta ja että valtiolla on niihin valta käyttää niitä ja niiden luonnonvaroja. Muiden valtioiden aluksilla ja toimijoilla ei ole lähtökohtaisesti oikeutta toimia niillä, joskin säännöstä on poikkeuksia kuten viattoman kauttakulun periaate.Sisäaluevedet sijaitsevat lähimpänä valtion rannikkoa, ja niihin kuuluivat perinteisesti satama-alueet, jokisuut ja maantieteellisesti tai historiallisesti sisäiset vesialueet. Niitä voidaan myös rajata laajemmin vetämällä viiva rannikkoa myöten matalan veden alueella tai yhdistämällä rannikon edustalla...
