Suomen kolikot ja setelit -hinnaston mukaan 20 markan kolikon arvo vaihtelee 2–120 euron välillä. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa muun muassa niiden harvinaisuus, kunto, ikä ja kysyntä. Halutessanne tarkan hinta-arvion, kannattaa kääntyä vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon puoleen, joka voi antaa tarkan hinta-arvion. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja huutokauppahuoneet.
Tietoa mm. rahojen kuntoluokituksesta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankk . Lisäksi linkeistä löytyy tietoa esim. huutokaupoista http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Lähde: Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020: luettelo...
Osaksi Suomeen kuuluva Märket-saari näyttäisi olevan hiukan Kreikan Korfua lännempänä. Märketin pituuspiiri on 19°07′53″E, Korfun saarella olevan Korfun kaupungin 19°55′0″ E.
Pienempi luku kertoo läntisemmästä sijainnista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maantiede
http://toolserver.org/~geohack/geohack.php?language=fi&pagename=Korfu_(…
Tiedossani ei ole tutkimuksia, joissa olisi tutkittu toimittajien uskonnollisuutta Suomessa, saati sitten Helsingissä. Erään tutkimuksen mukaan Iso-Britannian toimittajat olisivat vähemmän uskonnollisia kuin maan muu väestö. Tästä tutkimuksesta ei kuitenkaan voine vetää johtopäätöksiä helsinkiläisten toimittajien tilanteesta.
https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/our-research/journalists-uk
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäinen Pikku Heidi -suomennos olisi ilmestynyt jo v. 1885, viisi vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen, Weilin & Göösin kustantamana. Suomentajana oli nimimerkki Serkku. Seuraavassa Otavan kustantamassa laitoksessa v. 1905 on maininta : suom. korjannut Irene Mendelin. Ajanmukaisemman käännöksen on tehnyt Sirkka Rapola. Toinen Heidi-kirja eli Heidi osaa käyttää oppiansa suomennettiin 1907, suomentajaa ei Fennicassa mainita. Uudemman käännöksen on jälleen tehnyt Sirkka Rapola ja kirjan nimeksi muotoutunut Heidi osaa käyttää oppiaan. Kolmas ja viimeinen osa on nimeltään Heidi ystävämme, Fennican mukaan käännetty v. 1938 ja saatavilla kirjastosta http://www.helmet.fi/record=b1524826~S9*...
Moderni luonnontiede ei tällaisia tapoja tunne. Ainoa yleisesti tunnettu tapa on fiktio eli mielikuvitus, mutta se ei täytä kysyjän ehtoa fyysisyydestä. Lähimmäs sitä päästäneen historiaa käsittelevien kirjojen ja elokuvien avulla.
Aineellinen todellisuus ei ole olemassa aikaan sidottuina "siivuina", joten menneisyyttä ei aineellisessa mielessä enää ole olemassa. Sama koskee tulevaisuutta, sitä ei vielä ole olemassa aineellisessa muodossa. Vain havaintoja tekevän "nyt" on tässä mielessä fyysisesti olemassa.
Heikki Poroila
Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen.
Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%.
Lähteet:
Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979)
Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Korvaushinta selviää, kun viet kirjan kirjastoosi. Jos kirjan omistaa joku naapurikunnista, hinnan määrittämiseen voi mennä hiukan pidempi aika. Tietämättä kirjan nimeä, kustantajaa ja ostoaikaa tai -hintaa ei korvauksen suuruutta voi tietää, mutta eiväthän pokkarit tosiaan mahdottomia maksa, eikä kirjasto peri ylimääräisiä. Vasta vahingot nähtyään pystyy vastaava työntekijä sekä toteamaan niteen poistotarpeen että tuottamuksellisesta vahingosta aiheutuvan korvauksen. (Tuottamuksellinen vahinko on sellainen, jonka olisi voinut huolellisuudella välttää. Jos joutuu ryöstön tai itsestä riippumattoman tulipalon - tai meteoriitin - uhriksi, kyseessä ei ole tuottamuksellinen vahinko).
Heikki Poroila
Arkki on kappalemitta, joka tarkoittaa yksittäistä suorakulman määrämittaan leikattua paperia. Paperia voidaan mitata arkeissa, kirjoissa ja riiseissä.Krossi taas on kappalemitta, johon mahtuu 12 tusinaa eli 144 kappaletta.Koska arkki on yksi kappale ja krossi 144 kappaletta, yksi krossi on 144 arkkia. Arkille voi toki sijoittaa useita pieniä kappaleita, ja niitä voisi olla kuvitteellisessa tapauksessa yksi krossi eli 144 kappaletta. Arkin ja krossin välillä ei kuitenkaan ole yleistä muuntosuhdetta.Lähteet: Tiima, tiu, tynnyri : miten ennen mitattiin : suomalainen mittasanakirja. Turun museokeskus, 2015. 7. uudistettu ja täydennetty painos. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/krossi https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/...
Tarkoittanet Reijo Lumisalmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Ystävälle, joka on kuultavissa Jamppa Tuomisen esittämänä lukuisilta äänitteiltä.
Valitettavasti valssin nuottia ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa eikä myöskään erillisenä nuottina.
https://finna.fi
Helsingin Sanomat-verkkosivulta löytyy mallisto risti- ja kuvavaihtoehdoista jotka voivat helposti valita kuolinilmoituksen tekemiseen. Kyseisiä merkkejä ei ole tällä listalla. On olemassa kyllä sekä eri uskontoihin ja yhteisöihin liittyviä, että myös koristeellisempia merkkejä. (PDF-muodossa vaihtoehdot tässä - https://oma.sanoma.fi/public/pdf/2016_risti-_ja_kuvavaihtoehdot.pdf).
Helsingin Sanomat antavat myös jonkin verran mahdollisuuksia liittää omia kuvia tai merkkejä, mutta sen tekemisessä pitää olla oman lehden asiakaspalveluun yhteydessä jos on kyseessä tilanne jossa merkkiä ei itse pysty liittämään ilmoitukseen (https://oma.sanoma.fi/aihe/yhteystiedot/helsingin-sanomien-lukijailmoit…).
Jos merkinnät ovat tältä vuodelta,...
Pelkästään himmelintekoa käsittelee kirja:
- Himmeli. Seinäjoki : Seinäjoen Kalevalaiset naiset, 1982.
Myös seuraavissa on ohje:
- Käsityövakka
- Lindén Eevi: Olkityöt
- Koko perheen lahjakirja
Netissä löytyi perusohje Perhonjokilaakson kansalaisopiston sivulta :
http://www.veteli.fi/kansalop/artscrafts/himmeli.htm . Ylen taitoportin videoista löytyy tietoa oljen käsittelystä, http://www.yle.fi/opinportti/taitoportti/taitokortit/kesaheina/jakso3/v… .
(Päiv.29.02.2008)
Rehevöitymistä tapahtuu sekä maalla että vesistöissä.
Maalla rehevöityminen johtaa metsien kasvun kiihtymiseen ja kasvillisuuden muutoksiin.
Rehevöityminen vedessä tarkoittaa sitä, että vedessä on liikaa ravinteita. Tämä puolestaan johtaa moneen ketjureaktioon. Kun vesistöt rehevöityvät, on niissä liikaa levää, joka on muun elämän kannalta välttämätöntä, mutta kun sitä on liikaa koko veden ekosysteemin tasapaino järkkyy. Internetistä löydät hyviä aihetta käsitteleviä sivustoja esim. googlesta (http://www.google.com) kirjoittamalla hakusanaksi "rehevöityminen".
Tässä muutama linkki:
http://www.vyh.fi/tila/rehev/rehev.htm
http://matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko/galleria/pyynikki-97/itameri.ht…
http://meri.fimr.fi/algaline/PublicAlgalineDB....
Tulotason vaikutusta ruokavalintoihin on tutkittu. Alla linkki Taru Lindblomin (Tampereen yliopisto) artikkeliin tutkimuksen tuloksista:
http://blogit.utu.fi/tita/tulotaso-ja-talouden-suhdanne-nakyvat-ruokavalinnoissa/
Talouselämä-lehti uutisoi vuonna 2015 suomalaisten kulutuksen tuloeroista riippumatonta samankaltaistumista. Uutinen perustuu erikoistutkija Juha Nurmelan Tieto&Trendit-blogista saatuihin tietoihin:
https://www.talouselama.fi/uutiset/olivat-tulot-suuret-tai-pienet-nain-suomalaiset-kayttavat-rahansa-tutkija-hammastyi-kulutuksen-samankaltaisuutta/183563a8-2b25-39a4-87a3-e171b8a694a9
Kuluttamisesta ja ympäristöjalanjäljestä on kirjoitettu paljonkin, mm. nämä kirjat:
- Nettopositiivisuus : menestyvän ja vastuullisen...
Sinikka ja Tiina Nopolasta on kysytty ennenkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastohoitajalta- palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakuruutuun sana Nopola ja saat aika monta hyvää linkkiä. Tässä alkajaisiksi pari: http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=2300&VID=default&SID=1941687304875…. Kustantajan sivut löytyvät osoitteesta www.tammi.net Klikkaa kohtaa kirjailijoita ja vierittele sivua. Nimet ovat aakkosjärjestyksessä.
Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Kirjalainojaan voi nykyään helposti uusia kaikkina viikonpäivinä puhelimitse tai käyttämällä Internetyhteyttä, jos vain oman kirjastokortin numero ja tunnusluku ovat käsillä.
On tottakai mahdollista muuttaa laina-aikojakin, mutta silloin olisi varmastikin muutettava lainausjärjestelmän ohjelma-asetuksia. Tämä taas edellyttäisi tietotekniikkaosastomme toimia. Ehdottaisin vielä neuvottelua asiasta Suomenlinnan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta tällaista tietoa aiheesta löytyi.
Maitoallergiassa lehmänmaidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa allergisen reaktion, ja laktoosi-intoleranssissa taas maitosokeri ei imeydy ohutsuolessa. Mm. täältä tietoa:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1987
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Äidinmaitoon (http://www.utu.fi/cyri/hka/Rintamaidon_rasvahappokoostumus.pdf) vaikuttaa mm. äidin oma ravinto. Lapsi voi siis saada allergiaoireita äidinmaidosta, jos äiti on syönyt jotakin lasta allergisoivaa. Tuskin maitoallergikko- tai laktoosi-intolerantikkoäiti kuitenkaan joisi lehmänmaitoa, jota voisi saada omasta maidostaan.
Eli...
Ilman laajempaa kontekstia on vaikea sanoa, mihin kyseinen lause viittaa, mutta molotoffi lienee tuttavallinen, puhekielinen viittaus Molotovin koktailiin. Molotovin koktailiksi (tai coctailiksi) kutsuttiin polttopulloa, jota suomalaiset käyttivät talvisodassa panssaritorjunta-aseena. Samantyyppisiä räjähteitä käytettiin myös Espanjan sisällissodassa.
Toisaalta molotoffi saattaa olla viittaus myös Neuvosto-armeijan pudottamiin rypälepommehin, joita kutsuttiin Molotovin leipäkoreiksi. Lempinimensä nämä aseet saivat Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotovilta, joka väitti radiopuheessa neuvostokoneiden pudottaneet Suomen maaperälle väin ruoka-apua.
Lähteet:
Sotaveteraanit.fi
Wikipedia...
