Lassi Saressalon Päämajan kaukopartiot jatkosodassa (WSOY, 1987) tietää kertoa, että Ensio Kernen kuului Lapin sodan partiomiehiin. Hän oli mukana luutnantti Marmon partiossa 13.-22.10.1944. Ainoa maininta, jonka Kernenistä onnistuin tämän tiedon perusteella paikantamaan, löytyy Pentti H. Tikkasen kirjasta Partioita Lapin sodassa. Luvussa 'Luutnantti Marmon partio Lokan-Tanhuan-Moskuvaaran-Kersilön alueella 13.-22.10.1944' tavataan "korpraali Kerne".
Metrojen historiasta ei kovin paljon löydy kirjoja, mutta kannattaa tutkia hyviä tietosanakirjoja. Esim. Spectrumista löytyi ihan hyvä artikkeli aiheestasi.
Yksi teos on kuitenkin Hevosomnibusseista metroon: vuosisata Helsingin joukkoliikennettä. Tekijänä Herranen, Timo. Kirjaa on saatavilla monessa yliopiston kirjastossa, myös Helsingissä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy
John Gloverin kirja London`s underground, mutta se on englanninkielinen.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi paljon artikkeleita metroista, mutta ne näyttivät enimmäkseen käsittelevän Helsingin metron vaiheita. Aleksia voi käyttää kirjastossa ja henkilökunta opastaa sen käytössä.
Erilaisissa historian yleisteoksissa tai liikenteen historiaa käsittelevissä...
Sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä kaksi kirjaa. Uusin on Vipinää ja villasukkia, joka ilmestyi marraskuussa 2024. Seuraavan teoksen julkaisuaikataulua ei ole vielä julkistettu.
Kustantajan mukaan jatkoa ilmestyy seuraavasti:
osa 6, nimeltään Salaisuuksia, maaliskuussa 2003; osa 7, nimeltään Koston paikka, heinäkuussa sekä osa 8 joulukuussa 2003.
Parhaan pohjoismaisen filmipalkinnon voitti Aku Louhimiehen
filmi Paha maa(Frozen land).
Laitan tähän vielä festivaalisivut:http://www.filmfestival.org/filmfestival/
Runo on Bo Carpelanin. Se on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Källan (Schildt ja Bonnier 1973) ja suomeksi ainakin valikoimassa Elämä jota elät, suomentanut Tuomas Anhava, Otava 1974. Runon suomenkielinen nimi on Puoliääneen.
Breakdance -kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista, mutta näyttää siltä että ne ovat 80-luvulta. Esimerkiksi: Alford & al Breakdancing (1984) tai William H. Watkins Breakdance (1984). Yksi videokin osui haaviin: Firstenberg Breakdance 2: Electric booga loo (1990). Kysy kirjojen saatavuutta ja kaukolainamahdollisuuksia lähikirjastostasi.
Akateemisesta kirjakaupasta asiaa tiedustellessamme vastattiin, että breakdancesta ei ole (ei hankita myyntiin? ) kirjoja, koska laji on niin muunteluille altis ja "ei sitä voi oikein kirjoista opettaa".
Jos ei kirjoja aiheesta löydykään, niin netissä on jos jonkinlaisia breakdance -sivuja. Löydät niitä parhaiten käyttämällä Internetin hakupalveluja, jotka puolestaan kätevimmin löytyvät sivulta http://...
Hei!
Tosi niukasti löytyy, kirjassa Martigaou, Molboer, Sciocchi, Hölmöläinen on monikielisiä tarinakatkelmia hölmöläisistä neljän maan kansanperinteessä. Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan ei ole käännetty englanniksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Oikeudenhaltijan selvittäminen voi olla hankalaa, sillä Viking Nyström on kuollut vuonna 2006. Kuvien oikeudet saattavat olla kustantajalla tai hänen perikunnallaan. Kannattaa olla aluksi yhteydessä kustantajaan, joka on julkaissut kirjamuodossa tarvitsemasi kuvat. Nyströmin kuvia ovat julkaisseet suuret edelleen toimivat kustantajat WSOY, Otava, Tammi, Schildt, jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Viking_Nystr%C3%B6m
Pohjois-Pohjanmaan museon Juhani Turpeisen tietojen mukaan kyseinen kaivinkone on hajoitettu. Kauha on jäljellä jossain Iissä jokivarressa. Kaivinkoneen pienoismalli on ilmeisesti Pyhäkosken voimalaitoksella. Juhani Turpeinen aikoi selvittää vielä asiaa. Hänen puhelinnumeronsa museolle 558 47152 tai 050-5689341.
Oulun kaupunginkirjaston aluetietokanta Ostrobotniasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyi kaksi Marion kaivinkonetta koskevaa artikkelia:
- Sipola, Tuula: Marioinin taru päättyy. Pohjolan Voima 1996: 1, s. 21
- Virolainen, Taina: Iin kaivurijätti pistetään matalaksi, Kaleva 9.10.1996
Kysyin asiaa molemmista kustantamoista, mutta sain vastauksen vain Otavalta. Vastaus on, että Otavan kaunokirjallisuuden toimitus valitsee kirjat Otavan kirjastoon. Kirjan pitää olla korkeaa kirjallista tasoa ja aiheen suomalaisia lukijoita kiinnostava.
Taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta Arscan kautta löytyivät mm. alla mainitut teokset. Ne ovat ensimmäisenä mainittua lukuunottamatta opinnäytetöitä.
- Säveltäjäksi kasvattaminen : pedagogisia näkökulmia musiikin luovaan tekijyyteen / toimittajat: Juha Ojala ja Lauri Väkevä.
- Improvisoiminen ja säveltäminen koulun musiikinopetuksessa / Anna Kuoppamäki
- Säveltämisen ja improvisoinnin integroiminen soitonopetukseen / Laura Rahnasto
- Kerro tarina pianolla : mielikuvia ja improvisointia painottavia sävellyksiä lapsille ja nuorille / Susanna Torvi
- Marjamäki, Hannu. Säveltäminen, improvisaatio ja sommittelu musiikinopetuksen lähtökohtana : yhdentoista oppaan tai suunnitelman vertailu
- Lohi, Ari. Improvisaatiosta sävellykseksi...
Rovaniemen alueen kirjastoista tätä nuottia ei löydy. Saattaa olla vaikea löytää uudempaa nuotinnosta muualtakaan. Useiden kirjastojen tiedoista puuttuu paino- tai kustannusvuosi, mikä viittaa varhaiseen julkaisuaikaan. Tässä esim. linkki Helsingin yliopiston kirjaston nuottitietoihin:
https://helka.finna.fi/Record/helka.693229
Kannattaa ottaa yhteyttä Rovaniemen kirjaston kaukopalveluun:
https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Kaukopalvelu
Valitettavasti näitä vanhoja Suomen kulkuneuvon eli "turistin" julkaisuja ei juuri yleisissä kirjastoissa ole enää tallessa, mutta kyllä ne kaikki ovat Kansalliskirjaston kokoelmassa. Vuosien 1931-1944 julkaisut on digitoitu, mutta tekijänoikeussyistä niitä voi tutkia vain ns. vapaakappalekirjastoissa eli yliopistokirjastoissa Helsingissä (Kansalliskirjastossa), Turussa (myös Åbo Akademi), Jyväskylässä, Oulussa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa Joensuussa. Kotilainaan näitä ei valitettavasti mistään näytä saavan. Antikvariaateillakaan ei näytä olevan myynnissä kuin 1960-lukua ja sitä uudempia numeroita.
Heikki Poroila
Kontrolloiva johtaminen ei ole virallinen asiasana, joten sillä hakemalla ei teoksia löydy Heili-kirjastoista. Johtamisen asiasanat löytyvät Fintosta (suomalainen asiasanasto) https://finto.fi/ysa/fi/page/Y105031 josta voisit katsella parhaiten tarpeeseesi sopivaa. Ehkä syväjohtaminen -asiasanalla voisi lähteä alkuun, sillä löytyy jo ainakin muutamia johtamisen teoksia, esimerkiksi Vesa Nissisen ja Harri Hietikon kirjoja.
Valitettavasti Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy hakuteosta tai sanakirjaa, josta löytyisi etsimänne kasvin suomenkielinen nimi.
Kuten Uuden Seelannin Department of Conservation-viraston virallisilla sivuilla
(http://www.doc.govt.nz/Conservation/001~Plants-and-Animals/002~Native-P… ) todetaan, kyseessä on harvinainen kasvi. Samalla sivulla mainitaan myös, että kasvista käytetään myös nimitystä Wood Rose. Millekään näistä hakusanoista ei kokoelmistamme löytynyt vastinetta. Harvinaisuutensa vuoksi kasville ei edes välttämättä ole suomenkielistä nimeä.
Muita jatkohakumahdollisuuksia on mm. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvitietokanta osoitteessa http://128.214.176.200/FMPro?-db=Kasvitietokanta.FP3&-...
Kontulan kirjasto on suljettu remontin vuoksi 1.3.2012 alkaen ensi syksyyn asti. Kirjastoauto pysähtyy kirjaston edessä tiistaisin klo 15.25–15.55.
Kontulan kirjastossa hyllyssä olevaa nidettä ei siis valitettavasti saa käyttöön ennen syksyä, ja varausten noutopaikaksi on valittava jokin muu kirjasto. Toivottavasti Kontulan nide ei ole etsimäsi kirjan ainoa kappale.
Hei,
ehkäpä alla olevista kahdesta karttalinkistä on hyötyä. Ainakin Google Maps karttalinkistä voi hyvin hahmottaa Thamel-turistialueen pinta-alaa.
http://www.nepal-dia.de/int__England/EK-Kathmandu-Tal/Ek-Thamel/ek-tham…
https://maps.google.fi/maps?oe=utf-8&client=firefox-a&q=kathmandu+thame…
Sinun kannattaa tutustua Uno Paunun teokseen Suomen pakanalähetystoimi. 2: Suomen lähetysseura vuosina 1859-1876 (1909), joka löytyy Turun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta. Kirjassa kerrotaan myös lehden tilaajamääristä 1860-1870 -luvuilla, mutta vain kirjaa tutkimalla näkee, onko juuri vuosista 1870 ja 1871 annettu luvut (s. 222). Ilmeisesti määrissä oli paljon vaihtelua. Lehden nimi oli tuolloin vielä Suomen lähetyssanomia.
Turun yliopiston kirjasto https://finna.fi/Record/utu.996749825405971
Åbo Akademin kirjasto https://finna.fi/Record/abo.9911203593405972
Kirjaa voi myös kaukolainata Varastokirjastosta tai muista yleisistä kirjastoista.
https://finna.fi/Record/vaari.2061
