Kirjasta löytyy useita painoksia kirjastoissa, mm.
Ancrene Riwle : the English text
Painos: Repr.
Julkaisutiedot: London 1959
Sarja: Original series / Early English Text Society ; 232)
Sijaintitiedot Finna.fi;stä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ancrene+riwle&type=AllFields
Tunnusluku eli pin-koodi on nelinumeroinen luku, jonka saat mistä tahansa kirjastoalueesi kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Tunnusluku on monikäyttöinen.
Jos unohdat tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Teos Suomen sanojen alkuperä (SKS, 1992) kertoo, että huusari on parantaja ja lääkitsijä. Sana lienee lähtöisin ruotsinkielisestä sanasta hösare = hevoslääkäri.
Kirjastoissa ei ole traktorin ajo-opetukseen liittyvää cd-levyä. Ainoastaan kirja löytyy: Tanskanen Timo, Mopo, traktori, moottorikelkka: kuljettajakoulu. Ypäjää lähin kirjasto on Hämeenlinna. Kirjan voi saada kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Sukunimeä Kätkä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet. Suomalaisesta paikannimikirjasta sen sijaan löytyi Kätkäsuvanto ja Kätkätunturi, molemmat Lapissa. Kätkätunturi on saameksi Geatkeduottar, joka merkitsee Ahmatunturia. Suomalaisesta paikannimikirjasta selviää, että paikannimeä Kätkäsuvanto on käytetty jo vuonna 1796, silloin muodossa Ketkes suvando.
Paikannimenä Kätkä on siis vanha, valitettavasti en löytänyt tietoja sukunimestä.
Lähteet:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Helsingissä : Otava, 2000
Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala] ; [muu toimitus: Pirjo Mikkonen, Ritva Liisa Pitkänen, Peter Slotte] ; [kirjoittajat: Kirsti Aapala ... et al.]
Helsinki : Karttakeskus :...
Terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaan nähden myöden tai vasten saattaa olla makuasia, mutta yleisin perinteinen tapa lienee kuitenkin terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaa vasten. Kuvaamasi teroitustapa on nähtävissä esimerkiksi Simpauttaja-elokuvassa sekä vanhassa Työtehoseuran opetusvideossa, jonka Hämeen ammatti-instituutti on julkaissut Youtube-kanavallaan. Linkki videoon: Tehoa ja terävyyttä (tahkoaminen alkaa videon kohdassa 8:50).
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) on nimi Kira. Venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, nainen Kyreniasta). Nimi ei ole almanakassa.
Kirjastoista löytyy nimistä ja niiden merkityksestä kiinnostuneille monia kirjoja. Edellisen lisäksi esim.
Nummelin, Juri Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005
Vilkuna, Kustaa Etunimet Kirja 4. uud. laitos 2005
Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja. 3. tark. p. 2004
Chastnaya-Leppäniemi, Olga Valitse nimi lapselle!. 2. p. 2003
Nummelin, Juri Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä 2003 4
Kiviniemi, Eero Iita linta maria : Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen 1993 (
Lempiäinen, Pentti Nimipäivättömien nimipäiväkirja...
Helmet-alueen kirjastoista kyseistä palvelua ei valitettavasti löytynyt Varaamosta eikä Helmet.fi:n Kirjastot ja palvelut -valikosta.
Varaamo.hel.fi:stä https://varaamo.hel.fi/ sanalla "digitointi" löytyy ainoastaan mm. VHS-kasettien, c-kasettien, kaitafilmien ja lp-levyjen digitointilaitteita.
Helmet-palveluja voi etsiä helmet.fi:n sivuilla valitsemalla Kirjastot ja palvelut https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Kirjoita hakukenttään palvelun nimi tai selaa alasvetovalikosta.
Liisa ihmemaassa Hyvänen aika, kuinka Liisaa väsytti!, http://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569-images.html
Nuoren tytön päiväkirja: "Perjantaina, kesäkuun kahdentenatoista päivänä heräsin kello kuudelta eikä se ihme ollutkaan: se oli syntymäpäiväni."
Acbkiria: "Oppe nyt wanha / ia noori / joilla ombi Sydhen toori.", https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/27243/p22-06_abckiria.pdf?s…
Linnunradan käsikirja liftareille: "Linnunradan läntisen kierteishaaran hyljityllä, kartoittamattomalla laidalla on pieni merkityksetön keltainen aurinko."
Velho ja leijona: "Olipa kerran neljä lasta, joiden nimet olivat Peter, Susan, Edmund ja Lucy."
Tiikerin lapsi: "Olisihan minun pitänyt arvata."
Tässä ne, joita löytyi verkosta...
Helsingin Sanomien Aikakoneessa tehdyn haun mukaan Hämähäkkimies piirrossarjan esittäminen alkoi Suomessa lauantaina 13.4.1996 klo 10.20. Aikakoneen lehdet on digitoitu ainoastaan vuoden 1997 loppuun asti, joten tietoa siitä milloin sarjan esittäminen Suomessa varmuudella loppui, ei ikävä kyllä päässyt selvittämään. Sarjaa esitettiin ainakin vielä 27.12.1997.
Venäläisen runoilijan Aleksandr Blokin (1880 – 1921) runoutta on suomennettu jonkin verran. Blokin runojen suomennoksia voi lukea seuraavista teoksista.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (toim ja suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1934)
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (toim. K.V.Trast, WSOY, 1936)
Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (Kiparsky, V. ; Viljanen, Lauri, Otava, 1946)
Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (suom. Lauri Viljanen, WSOY, 1951)
20 Neuvostoliiton runoilijaa (suom Armas Äikiä, Valtion kustannusliike, 1960)
Neuvostolyriikkaa. 1 / toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin ; suom. Anna-Maija Raittila, Pentti Saaritsa. (...
Jules Vernen kirjoittama kapteeni Grantin etsinnästä kirjoittaman trilogian osien järjestys on seuraava:
Kapteeni Grantin lapset
Kapteeni Grantia etsimässä
Kapteeni Grantin löytyminen
Kyseessä on trilogia ja osia ei siis ole enempää.
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (toim. Anna-Riitta Hyvärinen ja Tuija Mäki, Avain, 2015)
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=62913&PROFILESET=SNK3&DATABASE=4&DEPARTMENT=0&SORT=1&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&PL=0
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvä, fysioterapiaa käsittelevä aineisto on varsin käytännönläheistä. Malleja ja teorioita niistä ei juuri löytynyt. Yhdestä kirjasta olisi ehkä kuitenkin sinulle apua. Kirja on nimeltään Uskomuksista tietoon, fysioterapiatutkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien esittely. Kirja on Pasilan kirjaston varastossa ja Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastojen kokoelmissa.
Muu aihettasi käsittelevä aineisto on pääosin tieteellisissä kirjastoissa. Tässä muutama, joista voisit löytää aineistoa:
- Työfysioterapia, yhteistyötä työ- ja toimintakyvyn hyväksi / toim. Ritva Kukkonen ...[et al.)Mm. Terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmissa
- Minkkinen, Tella, Fysioterapeuttiopiskelijoiden...
Näistä Gerda Antin teoksista löytyy arvosteluja Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja B: kaunokirjallisuus -sarjasta aina kunkin kirjan suomennoksen ilmestymisvuonna eli vuosina 1983, 1985 ja 1990.
Internetissä on osoitteessa www.visitbritain.com hyvä sivusto, jolla on tietoa Britanniasta matkailijoille myös suomen kielellä (etusivulta voi valita suomenkielisen version). Sivuilla on tietoa (etusivulta linkki Käytännön tietoja > Shoppailu > Tehtaanmyymälät ja design-tuotteet) myös shoppailusta. Edullisena ostospaikkana Lontoon lähellä (noin tunnin matka Lontoon keskustasta) mainitaan mm. Bicester Outlet Shopping Village-ostoskylä. Siellä on yli 60 liikettä, joissa myydään edellisen kauden tuotteita jopa 60 % alennuksella.
Olemme saaneet paljon palautetta Chrome-selaimen käyttäjiltä. On totta, että omien tietojen näkymä on kovin sekava. Ongelmaa on tutkittu, mutta toistaiseksi sitä ei ole ratkaistu- Tässä sovelluspäällikkömme vastaus asiaan liittyen:
Helmetin lainojen ja varausten näkymä voi olla epäselvä Chrome-selaimen uusimpien versioiden käyttäjillä. Ongelma on tullut esiin, kun asiakkaiden ja kirjaston henkilökunnan käyttämät Chrome-selaimet ovat päivittyneet uuteen versioon. Ulkoasuun liittyvää ongelmaa selvitetään. Toistaiseksi suosittelemme käyttämään muita selaimia kuin Chromea.
Metsänhoitajaksi kutsutaan metsätieteellisestä koulutusohjelmasta valmistuneita maistereita. Kyseessä on siten valmistumiseen liittyvä arvo, eikä erikseen myönnettävää arvonimi (verraten ylimetsänhoitajan arvonimeen, jonka myöntää presidentti: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381)
Laulu "Voitko nähdä sä tuulen" sisältyy nuottiin Musikantti 3-4 (toim. Ari Hynynen ym., Otava, 1996). Laulun säveltäjäksi on merkitty Alys E. Bentley ja sanoittajaksi Christina Rossetti. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Satu Hynynen. Nuotissa on laulusta kaksiääninen nuotinnos, sointumerkit ja suomenkieliset sanat. Sovituksen on tehnyt Ari Hynynen.
