Robert Mulliganin ohjaama elokuva Kuin surmaisi satakielen (To Kill a Mockingbird, 1962) on esitetty Yle Teemalla vuosina 2009 ja 2011.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta esimerkiksi Ylen asiakaspalvelun kautta. Asiakaspalvelusta voit myös tiedustella, onko elokuva mahdollisesti tulossa ohjelmistoon.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_812658
Tässä pari linkkiä Wikipedian lisäksi josta löytyy vastaus kysymykseesi.
http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/satanismi
http://pakana.info/Satanismi.html
Tässä 16.1. kirjoitettu vastaus samanaiheiseen kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-1952-syntynytta-elossa-1?language_content_entity=fiEsimerkin mukaan 1945 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 78-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 70 490.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat laadullista tutkimusta ja sen eri menetelmiä esittelevät teokset:
Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin. II : Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus, 2010.
Alasuutari, Pertti: Laadullinen tutkimus. Vastapaino, 1999.
Eskola, Jari: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, 1998.
Kananen, Jorma: Kvali : kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2008.
Koskinen, Ilpo: Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Vastapaino, 2005
Kylmä, Jari: Laadullinen terveystutkimus. Edita, 2007.
Metsämuuronen, Jari: Laadullisen...
Tulehdukselliset suolistosairaudet eivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kuulu selkeästi koronan riskiryhmiin. Potilaan saama vastustuskykyä heikentävä lääkitys voi kuitenkin lisätä riskiä sairastua vakavaan koronainfektioon ja siksi siirtää potilaan riskiryhmään. IBD-sairaudet voivat myös lisätä koronaan sairastuneen tukosriskiä.
ibd.fi -sivustolla täsmennetään asiaa näin : "Suolistosairaus ei automaattisesti tarkoita riskiryhmään kuulumista. THL:n linjauksen mukaan (16.3.) riskiryhmää ovat mm. henkilöt, joilla on sairaus, johon saa vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Suolistosairauksien hoidossa voidaan käyttää hoitona vastustuskykyä heikentäviä kortikosteroideja (prednisoloni, budenosidi), metotreksaattia, merkaptopuriinia,...
Valokuvien kiinnittämiseen on kuulemma olemassa juuri tähän tarkoitettua liimaa. Ainakin Kameralehdessä 2017 : 3 : sivulla 16 näin kerrotaan. Liiman nimeä ei kerrota, todetaan vain että sitä on vaikea löytää. Myisivätkö tai tietäisivätkö valokuvausliikkeet ja askartelutarvikekaupat tuotteista tarkemmin?
Tässä muutamia sivuja jotka mainostavat valokuvaliimoja ja muita kiinitystarvikkeita.
https://www.bganordic.fi/Kuvienkiinnitys
https://www.rajalacamera.fi/henzo-liima-50-ml.html
Skräppäyskirjat neuvovat käyttämään hapotonta liimaa tai kaksipuoleista teippiä kuvien kiinnittämiseen.
Netin keskusteluista löytyy monenlaisia kommentteja aiheesta, mm.:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/4144935/kuvien-...
THL kerää syntyneiden lasten rekisteriin kaikki Suomessa tapahtuneet synnytykset, synnyttäjät ja syntyneet lapset. Tiedot kerätään sairaaloista. Kotisynnytyksissä hoitava kätilö vastaa ilmoituksen tekemisestä. Rekisteriin on kerätty tietoja vuodesta 1987 lähtien.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/rekisterien-ti…
Helsingissä syntyneenä mahdollinen synnytyssairaalasi voisi olla joko Naistenklinikka tai syksyllä 2017 suljettu Kätilöopiston sairaala. Muitakin vaihtoehtoja sairaaloissa on https://www.kirjastot.fi/kysy/oliko-vuonna-1963-helsingissa-muulla
Voisit alkuun yrittää tiedustella HUS:in arkistoista syntymätietojasi. Naistensairaalan arkiston yhteystiedot löydät täältä https://www....
Mobile suit gundam seed sarjakuvasta on tehty myös elokuvia. Pääkaupungiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista niitä ei löydy. Se, hankitaanko elokuvia kirjastojen kokoelmiin riippuu siitä, onko kirjastoille tarjottu niihin oikeuksia. Olen välittänyt toivomuksesi HelMet kirjastojen elokuvatyöryhmälle.
Lisätietoa saat mm. osoitteesta www.filmifriikki.fi
Tarkkaa hintaa ei ole julkaistu, mutta edellisten vuosien lehtiartikkeleiden perusteella noin miljoona kruunua. Vieraiden pöäytäpaikat maksavat muille kuin palkituille 3000 kruunua. https://www.svt.se/nyheter/inrikes/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Koko Nobel-viikon juhlallisuudet maksavat noin 16,7 miljoonaa kruunua. https://www.expressen.se/dinapengar/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Andorra on ollut ruhtinaskunta 1200-luvulta saakka. Muoto on vähitellen nykyaikaistunut feodaaliajan käytännöistä, mutta myös vuonna 1980 maan viralliset valtionpäämiehet olivat ruhtinaskumppanit eli Ranskan presidentti ja Espanjan Urgelin piispa. Näitä edustivat hallinnossa viguier (Ranska) ja veguer (Espanja), jotka toimivat myös tuomareina. Molemmilla ruhtinaskumppaneilla oli yhtäläiset valtaoikeudet ja heille maksettiin myös vuosittain nimellinen vero. Oman valuutan sijaan Andorrassa käytettiin Ranskan frangeja ja Espanjan pesetoita. Kun Andorra muutenkin rajoittui Ranskaan ja Espanjaan, oli näiden kahden maan vaikutus maan talouteen ja toimintaan ulkomaiden kanssa merkittävä.
Andorran asioista päätti kuitenkin parlamentti, jonka...
Helmet-kirjastoissa aikuisen kortille lainatun aikuisten aineiston (kirjan tai muun aineiston) myöhästymismaksu on vuorokaudessa 20 senttiä lainalta.
Myöhästymismaksujen enimmäismäärä lainalta on kuusi euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Digitaalisessa Helsingin Sanomissa on lehdet vain vuoteen 2013 asti. Kaukolainaamalla voisi vanhempaa lehtiaineistoa saada mm. mikrofilmattuna käyttöön Helmet-kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi jättää lähimmän kirjaston kaukopalveluun. Kauklainaus on valitettavasti maksullinen palvelu.
Esimerkiksi Pasilan kirjaston toisen kerroksen lehtialueella on Helsingin kaupunginkirjaston laajin lehtikokoelma sekä suuri määrä asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Lehtialueelle on tilattu noin 500 aikakauslehteä ja noin 70 sanomalehteä, jotka ovat aina paikalla ja luettavissa. Mikrofilmeinä tai kansiin sidottuina on saatavilla valtava määrä vanhempia lehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen.
Tiedustelut tietopalvelu.pasila@...
Jos lähikirjastossasi ei ole mielestäsi tarpeeksi nuorten kirjoja, voit tilata niitä muista HelMet-kirjastoista (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista). Käytössäsi on siis kaikkien edellä mainittujen kirjastojen aineisto, myös nuorten kirjat.
HelMet-kirjastojen yhteinen aineistotietokanta on Internetissä osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit tehdä varauksen joko kirjastossa tai Internetin kautta jos sinulla on tunnusluku. Mikäli tunnuslukua ei vielä ole, tai olet unohtanut tunnuslukusi, saat sen kirjastosta kunhan mukanasi on jokin henkilöllisyystodistus (alle 17 vuotiaalta kelpuutetaan myös kuvaton Kela-kortti).
Varausmaksu on 0,50 € / kpl (aikuisten aineisto), lasten aineistosta ei peritä varausmaksua.
Wikipedian mukaan nimi "Guinea" tulee Saharan berberien kielestä ja tarkoittaa "mustien miesten maata". http://fi.wikipedia.org/wiki/Guinea
Samoin The New Encyclopaedia Britannican mukaan sana "Guinea" on peräisin berberien kielen sanasta aguinaw tai gnawa tarkoittaen "mustaa miestä". Sanan omaksuivat ensimmäisenä portugalilaiset ja se on ollut eurooppalaisissa kartoissa 1300-luvulta lähtien erilaisissa muodoissa, kuten Ghinea ja Guinuia. (The New Encyclopaedia Britannica vol 5 ready reference, s. 555)
Sinisilmäisen merkityksellisiä ulottuvuuksia taustoittaa seikkaperäisesti Mauri Komsi Kieliposti-lehden numerossa 1/1991 julkaistussa kirjoituksessaan Sinisilmäisyydestä. Komsi kytkee analyysissaan hyväuskoisen sinisilmäisyyden lapsuuden viattomuuteen ja esittää arvelunaan, että "sinisilmäisyyden kytkentä viattomuuteen on syntynyt sellaisen kansan parissa, jossa ihmiset yleensä olivat ruskeasilmäisiä mutta lapsilla iiristen sini pysyi verraten kauan, niin että kaikki ehtivät sen nähdä". Hän kuitenkin huomauttaa, ettei ole havainnut vakavaa uskoa sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden väliseen korrelaatioon – kyseessä on pelkkä kielikuva. Muissa kielissä sanalla on toisenlaisiakin merkityksiä eikä kaikissa tehdä lainkaan vastaavaa rinnastusta...
Enid Blytonista on kirjoitettu kaksikin elämäkertaa: Barbara Stoneyn ja George Greenfieldin kirjoittamat. Kummankin nimi on Enid Blyton ja ne ovat englanninkielisiä. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy ainakin Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenklassikoita ja Kaisu Rättyän Mysteeri ratkaistavana -teoksesta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy myös toinen vastaus kysymykseen Enid Blytonista.
Espoossa tai muissakaan Helmet-kirjastoissa ei ole enää RT-kortistoja käytössä. Pääkaupunkiseudulla RT-kortistot löytyvät ainakin Aalto-yliopistolta. Lisätietoja voi tiedustella Aalto-yliopistolta: https://www.aalto.fi/fi/oppimiskeskus/yhteystiedot-oppimiskeskus.
Vantaalla kirjaston asiakastietokoneisiin kirjautuminen toimii voimassaolevalla Helmet -kirjastokortilla, johon on liitetty pin-koodi. Asiakaskoneita ei tarvitse varata erikseen mistään järjestelmästä ja niiden määrä sekä käyttöajan pituus vaihtelee kirjastoittain.
Tulostamiseen Vantaan kirjastoissa tarvitaan myös voimassaoleva Helmet -kirjastokortti, joka pitää kertarekisteröidä erilliseen tulostusjärjestelmään. Skannaamista varten rekisteröinnissä kysytään myös sähköpostiosoitetta, johon skannatut asiakirjat ja muut vastaavat dokumentit ohjautuvat. Omaa muistitikkua ei skannauksessa voi käyttää. Tulostus tapahtuu kirjaston koneilta, kopiointi ja skannaus onnistuvat suoraan monitoimilaitteelta kirjastokortilla rekisteröitymisen...
Vastineita eri kielillä voi katsella esimerkiksi Wikisanakirjasta. Sieltä näemme, että "kaimalle" on muun muassa seuraavia vastineita: Englanniksi "namesake", viroksi "nimekaim", ja saksaksi "Namensvetter".https://fi.wiktionary.org/wiki/kaima
