Sähköpostin voi salata myös muulla kuin turvaposti -menetelmällä. Avaamaton posti kuitenkin näyttää olevansa salattu esim. pienellä lukon kuvalla. Postin voi napsauttaa normaalisti luettavaksi, eikä sen avaaminen vaadi välttämättä tunnistautumista.
Jos sähköposti vaikuttaa suojaamattomalta, kannattaa asiasta huomauttaa lähettäjälle.
https://support.microsoft.com/fi-fi/office/s%C3%A4hk%C3%B6postiviestien-salaaminen-373339cb-bf1a-4509-b296-802a39d801dc tai https://support.google.com/mail/answer/7674059?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Sanalla "mätisäkki" voi olla monenlaisia merkityksiä puhekielessä. Sillä voidaan tarkoittaa muun muassa:Naaraspuolista haukea kutuaikanaLihavaa henkilöä (ala-arvoisesti ja halventavasti)"Douchebagia" (suomennoksena tälle englanninkieliselle ilmaukselle)Lähteet:Mätisäkki - Wikisanakirja. (Viimeksi muokattu 28.3.2020). https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4tis%C3%A4kkiJuho Typpö (26.3.2015): Nyt se on päätetty: douchebag on suomeksi mätisäkki. https://www.hs.fi/nyt/art-2000002810228.html
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://finna.fi
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Tähän samaan kysymykseen on vastattu huhtikuussa 2014 Helsingin kaupunginkirjastosta näin:
Tiedustelin asiaa Tammelta, ja sieltä kerrottiin, ettei Tammi näillä näkymin jatka Keplo Leutokalma -sarjan julkaisemista. Seuraavia osia ei siis ole tulossa suomeksi, jollei Tammi muuta päätöstä tai sarjan julkaisu siirry jollekin muulle kustantamolle.
Tammelle voi laittaa asiasta palautetta. Osoitteesta http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi löytyvät kustantamon yhteystiedot.
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannan kautta löytyvät mm. seuraavat teokset tai artikkelit:
- Lähteinen, Yksinäisyyden lievittäminen interventioilla: pro gradu työ (2004)
- Sariola, Streng, Vertaistukea samassa veneessä (Suomen lääkärilehti 2002, n:o 57, s. 1626
- Vuorinen, Vertaistuki kuntouttaa (Liikunta ja tiede 1997, n:o 34, s. 44-45)
Aiheesta löytyy Medicin kautta myös toistakymmentä muuta lähdettä. Kaikki Medicin kautta löytyvä on luettavissa Terveystieteiden keskuskirjastossa (http://www.terkko.helsinki.fi/terkones/) ja monet lehdistä myös Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Mediciä voit tulla käyttämään johonkin Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista tai pyytää virkailijaa tekemään sinulle haun. Medic...
Hei, CD-levy Eve Brenner: Aamu joella löytyy Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastojen kokoelmista. Kannattaa kysyä näistä kirjastoista.
T: Tuomas Pelttari
Turun pääkirjasto
Taideosasto/musiikki
1. Jos pisteet ovat samalla viivalla ja aakkosjärjestyksessä on tulos
A-B-C, viivan ollessa 5 cm. Tällöin A--C on 10 cm, tässä vastaus.
2. Jos A on keskellä, tulos näyttää tältä:
B-A--C ja tässä --- on 5 cm. A:n etäisyys C:stä on 3,3 cm, tässä vastaus.
Ymmärtääkseni A voi kiertää vaihtoehdosta 1 vaihtoehtoon 2, jolloin oikeat vastaukset sijoittuvat välille 3,3-10 cm.
3,3 on luku 5:3X2 pyöristettynä.
Alkuteoksessa ”Urwind” (Schildts, 1993) tuo kohta löytyy sivulta 156 muodossa: ”Oma man vädrar kan man höra havet.” Suomennoksessa ”Alkutuuli” (Otava, 1994) suomentaja Kyllikki Härkäpää on sommitellut kohdan sivulla 181 näin: ”Jos nuuhkii, kuulee meren.” Tuo mainitsemasi versio kuulostaa sanatarkalta käännökseltä ruotsista, mutta suomennoksessa kohta on siis hiukan eri sanamuodolla ilmaistu.
Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007.
Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta.
Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina.
Kyseessä on Antero Viirren säveltämä ja Yrjö Hormian (aiemmin Häyrynen) sanoittama hengellinen laulu, joka alkaa sanoin "Suo mulle uskallus, mi säilyy aina".
Laulu sisältyy esimerkiksi teoksiin Hengellisiä lauluja (toim. Markku Kilpiö, 2001) ja Hengellisiä lauluja ja virsiä : Nuottipainos (toim. Tauno Pylkkänen, 1979).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kun palautat kirjan, älä palauta sitä automaattiin vaan anna se kirjaston virkailijalle ja kerro, että sivu oli irti jo lainatessa. Virkailija voi siten toimia tilanteen vaatimalla tavalla, jos kirjasta on esim. varauksia.
Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus
taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu...
Valitettavasti käyttämistämme lähteistä (Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, Mether Sukuhakemisto, Uusi suomalainen nimikirja) ei nimeäsi löytynyt. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 206 Virman-nimistä henkilöä.
Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa.
Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta löytyy englanninkielinen teos:
Louhi, E. A.
Nimeke:The Delaware Finns or The first permanent settlement in Pennsylvania, Delaware, West New Jersey and Eastern part of Maryland / E. A. Louhi.
Kieli:englanti
Julkaistu:New York : The Humanity press, 1925.
Ulkoasu:331 sivua
Delawaren suomalaisista ovat suomeksi kirjoittaneet mm. Ilmari Tammisto ja S. Ilmonen. Löytyvät myös Kansalliskirjastosta.
Kansalliskirjasto Helsinki:
http://www.visithelsinki.fi/fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/suomen-kansallisk…
Sisäasiainministeriö : Alueellinen kehittäminen : EU-ohjelmatyö osoitteessa
http://www.intermin.fi/alue/eu/index.html kerrotaan Suomen EU-hankkeista, joihin on saatavissa EU-tukea.
Joissakin alueellisissa EU-rahoitusta käsittelevissä sivustoissa on täsmällisiä EU-tuen hakuohjeita, ja niitä voinee soveltaa toisella alueella; EU-kehittämishankkeethan koskevat koko Suomea, kuten yllä mainitusta osoitteesta käy ilmi. Etelä-Karjalan liiton sivuilla (http://www.ekarjala.fi/) ei ole EU-rahoituslinkkejä. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on osoitteessa http://www.te-keskus.fi/tekeswww, jossa on tietoa aluetta koskevista EU-hankkeista.
Uudenmaan liiton sivulla on rahoituksen hakulinkkejä: http://www.uudenmaanliitto.fi/nav/nav7.htm
EU:n...
Tutkimani neuvostokouluja käsittelevät kirjalliset lähteet keskittyivät etupäässä koulutusjärjestelmän kuvaamiseen eivätkä ne varsinaisesti puuttuneet koulujen nimeämiseen. Satunnaisten vastaani tulleiden esimerkkien perusteella kuitenkin arvelisin, että koulujen nimet ovat olleet tyyppiä "Oppikoulu numero 1".
Neuvostoliittolainen koulutusjärjestelmä ei sinänsä paljon poikennut nyky-Venäjän vastaavasta. Peruskoulu oli kymmenvuotinen yhtenäiskoulu. Alaluokilla opetuksesta vastasivat pääasiassa luokanopettajat, mutta neljänneltä lähtien siirryttiin aineopettajajärjestelmään. Kahdeksannen luokan lopussa kaikki suorittivat pääsytutkinnon, minkä jälkeen osa oppilaista siirtyi erilaisiin ammattioppilaitoksiin, osa jatkoi kaksivuotisessa "...
Jane Kenyonin Peonies at Dusk -runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Nykyään Kansallisarkiston ylläpitämästä Karjala-tietokannasta löytää luovutetun alueen kirkonarkistotietoja 1600-luvulta 1900-luvulle. Käyttöliittymässä voi tutkia tietokantaan tallennettuja 100 vuotta vanhempia henkilötietoja. Kuolleiden osalta tiedot ovat vähintään 50 vuotta vanhoja mutta usein sitä vanhempiakin, koska luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin 1940-luvun lopussa. Tietokannan käyttörajoitettuja eli 100 vuotta nuorempia tietoja voi tutkia kaikissa Kansallisarkiston toimipaikoissa. Käyttörajoitettujen tietojen tutkiminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Sen voi tehdä asioinnin aluksi valitsemansa toimipaikan tutkijasalissa.Karjala-tietokanta ja Katiha - Kansallisarkisto | Katiha
