Näihin Hiipivä haamu -kilpailun ennakkotehtäviin on moniin jo vastattukin. Tässä aiemmin annettu vastaus asianajajakysymykseen:
Sähköpostikeskustelussa selvisi, että tässä tarkoitetaan kysyä missä maissa ei syytetyllä voi olla asianajajaa tukenaan. Asiasta ei löytynyt virallisia tietoja. Amnesty Internationalin nettisivuilla mainitaan, että viime vuosina esim. eteläisen Thaimaan levottomissa olosuhteissa on käynyt näin, katso http://www.amnesty.fi/uutishu...eskella/
Myös Kiinassa asianajajia olisi saman lähteen mukaan painostettu ja heidän vapautensa riistetty, katso http://www.amnesty.fi/uutishu...ianajaja , joten ei sielläkään tällöin ole asianajaja varmaankaan voinut olla apuna.
Joidenkin lähteiden mukaan ihmisoikeusaktivistit ja...
Papalla on tainnut olla mielessään Reino Helismaan sanoittama laulu Voi kun olis' viulu! Siinä tukkisavotalle saapuu uusi mies, joka aina iltaisin kämpällä huokailee: "Voi, kun olis' viulu!" Muut tähän vähitellen hermostuvat ja päättävät porukalla hankkia huokailijalle tämän himoitseman soittimen. Kun mies sitten saa yllätyslahjan käsiinsä, hän sanoo: "Voi, kun osais soittaa!".
Kysyin asiaa tutulta hammaslääkäriltä. Hänen mukaansa yksi syy saattaa olla se, että sähköhammasharjan käyttö on motorisesti niin helppoa, että samalla voi tehdä muita asioita. Tavallisen hammasharjan käyttö taas vaatii keskittymistä harjaavaan liikkeeseen.
Oman kokemukseni mukaan päiväopinnot eivät ole pakolliset. Kirjastonhoitajana työskentelevillä henkilöillä on usein hyvin erilaiset koulutuspolut takanaan. Tärkeintä on tosiaan, että vaadittu 60 opintopistettä informaatiotutkimusta on suoritettuna korkeakoulututkinnon ohella.
Esimerkiksi allekirjoittanut opiskeli alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon Helsingin yliopistossa. Informaatiotutkimuksen perusopinnot 25 opintopistettä suoritin Tampereen avoimessa yliopistossa ja informaatiotutkimuksen aineopinnot 35 opintopistettä Oulun avoimessa yliopistossa. Molemmat opintokokonaisuudet järjestettiin verkkokursseina, joista jälkimmäiseen tosin kuului muutama lähiopetuspäivä Helsingissä.
Helsingin yliopisto suostui hyväksilukemaan...
Yleinen väestönlaskenta toteutettiin vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985. Kyselylomakkeet olivat viimeisen kerran käytössä vuonna 1985. Täysin kyselypohjaisia olivat vain vuosien 1950 ja 1960 laskennat. Vuonna 1970 laskennassa käytettiin ensimmäisen kerran henkilötunnuksen avulla joitakin väestön keskusrekisterin tietoja, kuten kansalaisuus-, uskonto- ja syntymäkotikuntatieto. Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa pääosa tiedoista otettiin jo hallinnollisista rekistereistä (väestö- ja verotusrekisteri, kansaneläkelaitoksen rekisteri), ja lomakkeilla kerättiin lähinnä puuttuvia tietoja, kuten työpaikkaa ja ammattia koskevia tietoja.
Henkilölomakkeita käytettiin ensimmäisen kerran väestölaskennassa vuonna 1870. Lomakkeisiin...
Kenttäsairaala toimi sodan ajaksi toimintansa keskeyttäneen Haapaniemen sotakoulun tiloissa Haapaniemen kuninkaankartanossa. Sairaalassa hoidettiin lähinnä Savon joukkojen potilaita. Sairaalan lääkärinä oli Savon rykmentistä komennettu välskäri Georg Gottfrid Sewatski, sekä lisäksi kapteeni J. W. Meinander ja vänrikki H. W. Orbinski. Sodan aikana toimineiden sairaaloiden kulujen perusteella Haapaniemi oli suhteellisen pieni toimija, suurempien sairaaloiden ollessa etelärannikolla. Sairaalassa menehtyneet (lähteissä vaihtelevasti 70-250 henkeä) on haudattu talon lähellä olevan niityn, Suurensuon, hiekkakankaaseen. Rauhan tulon jälkeen sotakoulu jatkoi toimintaansa kartanossa, kunnes sen rakennukset paloivat 1818. Sairaalan toiminnasta...
Kirjailija Charlotte McConaghyn kaunokirjallinen ilmaisu näyttää perustuvan tietoon. Kai Myrbergin ja Matti Leppärannan laatimassa tietokirjassa Meret: maapallon siniset kasvot (2014) aihetta käsitellään perusteellisesti ja lähteisiin nojaten liittyen muun muassa maapallolla tapahtuviin merivirtauksiin pohjoisesta etelään ja päinvastoin. Kirjan mukaan valtamerien kierto muodostaa "laajan, globaalin kuljetushihnan. Veden koko kiertoon menee aikaa jopa 1000 vuotta." (Sivut 52 - 53)
Teosta on saatavissa myös Helmet-kirjastoista.
Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Sanot kysymyksessäsi, että olet kiinnostunut yliopistotasoisista kirjastoalan opinnoista. Kerron vastauksessani yliopisto-opinnoista, mutta kerron myös laajemmin korkeakoulutasoisten kirjastoalan opintojen suorittamisesta, sillä mainitset tavoitteeksesi pätevöityä töihin kirjastoalalle, eikä yleistä kirjastoa koskeva lainsäädäntö aseta erityisiä vaatimuksia sille, missä kirjaston työntekijä on suorittanut 60op arvoiset kirjastoalan korkeakouluopinnot.Ammattikorkeakouluista Turun AMK ja Seinäjoen AMK tarjoavat kirjastoalan "korkeakouludiplomia", jotka ovat viime vuosina pyörineet 1-2 kertaa vuodessa. Molempien diplomien edellinen haku oli pari kuukautta sitten, joten uutta ei ole aivan heti alkamassa. Ainakin Seinäjoen AMK on kuitenkin...
Kirjaston nimikirjat eivät tunne muotoa Tiiti. Sekä Tiituksen että Tildan yhteydessä viitataan mm. Tiitu-muotoon. Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan hoitaja, jolle Paavali osoitti yhden kirjeensä. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, se saattaa tarkoittaa ”kunnioitettava”. Tilda taas on lyhenne saksalaisperäisestä Matildasta.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Uusi suomalainen nimikirja.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan tiiti eri murteiden mukaan viittaa mm. tiaiseen tai yleensä pikkulintuun.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimipalvelut.shtml. Sieltä voi tilata selvityksiä kotimaisista nimistä. Palvelu on maksullista.
Kirja on mahdollista lainata vain sille kortille, jolle kirja on varattu. Mutta jos esim. perheenjäsen tulee tiskiin ja haluaa lainata kirjan eri perheenjäsenen kortille, hänen pitäisi näyttää ko. varausta koskeva saapumisilmoitus-viesti, jolloin varauksen lainaaminen onnistuu vain asiakaspalvelutiskillä. Ei siis pitäisi olla mahdollista, että varaus joutuu vääriin käsiin.
Viola-tietokanta kertoo, että kysymäsi CD-levy on olemassa. Se on itse asiassa ilmestynyt alun perin C-kasettina vuonna 1988. CD-versio on julkaistu 2004 tai 2005, sillä tiedot näyttävät vaihtelevan. Tarkemmat tiedot levyn sisällöstä löydät Viola-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi etsimällä levyn nimellä ”Lapinlasten lauluja”.
Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden...
Seuraavissa kirjoissa on tietoa pussieläimistä :
Nisäkkäät. 1/päätoimittaja Juha Valste (sarja Maailman luonto). 1998.
Uusi Zoo. 1 : Nisäkkäät 1. Toim. Seppo Lahti...et.al. 1987.
Zoo. 2 : Nisäkkäät/toim. Seppo Lahti.. et.al. 1978.
Kodin suuri eläinkirja 7 : pari-rap. 1982.
Kodin suuri eläinkirja 3 : ju-kirp. 1979. (kengurut)
Internetistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Pussiel%C3%A4imet
Kirjoja voi hakea HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Tarkoitat varmaan Penelopella Odysseuksen vaimoa.
Aineistoa kannattaa etsiä Google-hakukoneen avulla, http://www.google.fi .
Hakusanoina voi kokeilla esim. Penelope ja Odysseus. Tai Penelope ja antiikki. Kirjoita hakusanat peräkkäin hakuruutuun, ilman ja-sanaa.
Pelkkä Penelope hakusanana tuo paljon epärelevanteja linkkejä.
Suomenkielisiä linkkejä ei kuitenkaan juurikaan löydy, joten kannattaa kokeilla hakua myös esim. englanniksi. Hakusanat voisivat olla: Penelope ja Odysseus tai Ulysses.
Linkkien joukossa on mm. seuraavat:
- http://www.online-mythology.com/penelope/
- http://www.rickwalton.com/authtale/bmyth066.htm
- http://www.goddess-athena.org/Encyclopedia/Athena/Odyssey.htm
- http://www.4reference.net/encyclopedias/wikipedia/Penelope...
Angelika-sarjan ystävän kannattaa ehdottomasti tutustua Juliette Benzonin tuotantoon. Hänen teoksistaan Marianne-sarja sijoittuu 1800-luvulle ja Catherine-sarja 1400-luvulle.
Catherine Cooksonilta löytyy paljon luettavaa, esim. Mallenin suvusta ja Tilly Trotterista kertovat sarjat sekä lukuisia yksittäisiä romaaneja. Mazo De la Rochen pitkää Jalna-sarjaa kannattaa myös kokeilla.
Joitakin uudempia ja vanhempia kirjailijoita ja kirjoja:
Deveraux, Jude: Herttuatar, Laakeripuu
Eden, Dorothy: Villiruusun maa, Bella
Howatch, Susan: Penmarric, Varjoja vanhassa kartanossa
Hylton, Sara: Auringonkukkatyttö, Kuiskausten kuja
Michaels, Barbara: Neitsytvaimo, Musta sateenkaari
Stott, Rebecca: Korallivaras
Tuominen, Pirjo: Arvoisa rouva Marie
Utrio,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638).
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne...
Emericus-nimen Suomessa käytetyn lyhentymän Emerikin ja sen erikielisten muunnosten (mm. saksan Emmerich ja Emerich, unkarin Imre ja italian Amerigo, johon löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin mukaan pohjautuu maanosan nimi Amerikka) lähtökohta lienee saksan Amalrich. Sen alkuosa merkitsee työtä ja taistelua, loppuosa voimakasta, mahtavaa tai valtakuntaa. Emerikin on selitetty tarkoittavan muun muassa "väsymättömän uutteraa".
Unkarilaisen pyhimyksen Emericuksen (k. 1031) muistopäivää on aikoinaan vietetty Suomessakin: Missale Aboensessa 1488 hänen muistopäivänsä oli 5.11. ja vuoden 1738 almanakassa kirkollisen perinteen mukainen 4.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset...
Lauluun (Suutari, räätäli) löytyy sanat ja sävel Liisa Laaksosen ja Maija Salon kirjasta Lystiä leikkiä : perinnettä ja perinneleikkejä (1983). Samoilla sanoilla laulu löytyy Fröbelin Palikat -yhtyeen CD-levyltä Hui hai (2009). Lasten loruna Suutari räätäli -lorua löytyy vähän eri sanoilla useammastakin kirjasta. Sanat ohessa.
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
