Robert Mulliganin ohjaama elokuva Kuin surmaisi satakielen (To Kill a Mockingbird, 1962) on esitetty Yle Teemalla vuosina 2009 ja 2011.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta esimerkiksi Ylen asiakaspalvelun kautta. Asiakaspalvelusta voit myös tiedustella, onko elokuva mahdollisesti tulossa ohjelmistoon.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_812658
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kone on valmistettu helmikuussa 1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Kyseessä voisi olla Erno Paasilinnan novelli Vittu, joka sisältyy teoksiin Valitut satiirit (1976) ja Alamaisen kyyneleet (1970).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_34780
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä 16.1. kirjoitettu vastaus samanaiheiseen kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-1952-syntynytta-elossa-1?language_content_entity=fiEsimerkin mukaan 1945 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 78-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 70 490.
Enpä onnistunut jäljittämään sen paremmin tämän sanonnan alkuperää kuin merkitystäkään - olisikohan kyseessä sen verran tuore ilmaus, etteivät tämän aihealueen lähdeteokset ole vielä ennättäneet siihen reagoida. Mitä sanonnan merkitykseen tulee, voisi ehkä ajatella, että sillä on jonkinlainen yhteys suomen kieleen ruotsista lainatun "näsäviisaan" (näsvis) etymologiaan. Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla -kirjan mukaan sana on lainattu ruotsin kieleen saksasta, jossa sen alkuperäinen merkitys oli "tarkkavainuinen", viisas nenästään, ja sitä voitiin käyttää esimerkiksi nenä maassa (ja takapuoli pystyssä) saalista jäljittävästä metsästyskoirasta. Toinen - hieman edellistä kauempaa haettu - mahdollinen tulkinta perustuu...
Bertolt Brecht kirjoitti runonsa "Tuleville sukupolville", saks. "An die Nachgeborenen", vuonna 1939 paanpaossa Tanskassa.
Jacques Prevertin runo "Perhekuva" on hyvin todennäköisesti ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Paroles vuonna 1946.
Kirjasto Omenassa tutkittiin asiaa ja todettiin, että keltainen sävy tuntuu todellakin korostuvan. Koneelle on tilattu huolto, jossa kalibroidaan väritasapainoa. Teidän on myös mahdollista säätää itse konetta käyttäessänne sekä värisävyjä että niiden kylläisyyttä.
Omenan tulostin on riittävä toimistokäyttöön. Sellon kirjastosta löytyy erittäin laadukas tulostin, EPSON Stylus Pro 4900 A2, jos tarve on painokelpoiselle jäljelle. Sen käyttöön täytyy varata aika, puh. 09 816 57607.
Kaikkien kolmen nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät vastattujen kysymysten arkistosta. Hakusanoina kannattaa käyttää esimerkiksi "etunimet Annika".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Helmet-kirjastoissa aikuisen kortille lainatun aikuisten aineiston (kirjan tai muun aineiston) myöhästymismaksu on vuorokaudessa 20 senttiä lainalta.
Myöhästymismaksujen enimmäismäärä lainalta on kuusi euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Hei! Neuvoisin sinua kääntymään seurakuntasi puoleen ja kysymään asiaa sieltä. He pystyvät tarkistamaan, mikä kunta kirkonkirjoihin on kirjattu syntymäkunnaksesi.
Ikuisuuskalentereista, joita löytyy Internetistäkin, katso http://www.kellomuseo.fi/Ikuisuuskalenteri.htm, ja kirjastoista allakkakirjoista, voit tarkistaa viikonpäivät.
29.7.1946 oli maanantai.
Digitaalisessa Helsingin Sanomissa on lehdet vain vuoteen 2013 asti. Kaukolainaamalla voisi vanhempaa lehtiaineistoa saada mm. mikrofilmattuna käyttöön Helmet-kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi jättää lähimmän kirjaston kaukopalveluun. Kauklainaus on valitettavasti maksullinen palvelu.
Esimerkiksi Pasilan kirjaston toisen kerroksen lehtialueella on Helsingin kaupunginkirjaston laajin lehtikokoelma sekä suuri määrä asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Lehtialueelle on tilattu noin 500 aikakauslehteä ja noin 70 sanomalehteä, jotka ovat aina paikalla ja luettavissa. Mikrofilmeinä tai kansiin sidottuina on saatavilla valtava määrä vanhempia lehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen.
Tiedustelut tietopalvelu.pasila@...
Pertti Mustosen teoksessa Ravintolaelämää: kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia (1990) kuvataan Kämpin ja muidenkin helsinkiläisten ravintoloiden historiaa. Glorian antiikki -lehden numerossa 2/1999 kerrotaan myös Kämpistä.
Yleisempiä hotelli- ja majoitusalan historiaa kuvaavia teoksia ovat esim.: Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina: kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon kehitykseen (1963) ja Sillanpää, Merja: Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla (2002). Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU saa asiasanoilla hotellit ja historia tulokseksi 12 kirjaa, jos korvaa hotellit asiasanalla ravintolat, tulos on laajempi (34 kirjaa).
Espoossa tai muissakaan Helmet-kirjastoissa ei ole enää RT-kortistoja käytössä. Pääkaupunkiseudulla RT-kortistot löytyvät ainakin Aalto-yliopistolta. Lisätietoja voi tiedustella Aalto-yliopistolta: https://www.aalto.fi/fi/oppimiskeskus/yhteystiedot-oppimiskeskus.
Tunnistamattomina haudattiin talvisodassa 950 ja jatkosodassa 410 kaatunutta.
Talvisodan syttyessä ei ollut erillistä ohjetta tunnistamattomien hautaamispaikasta. Alunperin annettu yleisohje kaatuneiden hautaamisesta joko läheisten seurakuntien maahan tai perustettaviin sotilashautausmaihin muutettiin pian sodan alettua kotiseudulle lähettämiseksi. Tunnistamattomien osalta ei annettu uusia ohjeita. Mikäli kaatuneen varusteista löytyi jotakin tiettyyn kotipaikkakuntaan viittaavaa, ruumis lähetettiin asianomaiselle suojeluskuntapiirille selvittelyä varten, ellei vainajan vastaanottanut kaatuneiden evakuointikeskus (KEK) ollut onnistunut kaatuneen tunnistamisessa. Ellei suojeluskuntapiirikään onnistunut selvityksessä, vainaja haudattiin...
Vantaalla kirjaston asiakastietokoneisiin kirjautuminen toimii voimassaolevalla Helmet -kirjastokortilla, johon on liitetty pin-koodi. Asiakaskoneita ei tarvitse varata erikseen mistään järjestelmästä ja niiden määrä sekä käyttöajan pituus vaihtelee kirjastoittain.
Tulostamiseen Vantaan kirjastoissa tarvitaan myös voimassaoleva Helmet -kirjastokortti, joka pitää kertarekisteröidä erilliseen tulostusjärjestelmään. Skannaamista varten rekisteröinnissä kysytään myös sähköpostiosoitetta, johon skannatut asiakirjat ja muut vastaavat dokumentit ohjautuvat. Omaa muistitikkua ei skannauksessa voi käyttää. Tulostus tapahtuu kirjaston koneilta, kopiointi ja skannaus onnistuvat suoraan monitoimilaitteelta kirjastokortilla rekisteröitymisen...
Etsitty kirja voisi olla Guy N. Smithin Kannibaalit (Jalava, 1991):
"Syrjäisellä vuorella Skotlannissa asustaa joukko perimältään rappeutuneita villi-ihmisiä. Heidän olemassaolostaan tietää vain lähellä sijaitsevan eristäytyneen pikkukylän väki. Kylään rakennetaan lomamökkejä ja turisteja saapuu lomanviettoon. Kyläläiset eivät pidä ulkopuolisista koska he pelkäävät synkän salaisuuden paljastumista. Vuoren väki laskeutuu öisin kylään hankkimaan ruokaa itselleen ja heidän herkkuaan on ihmisliha..."
Ohjaaja, dramaturgi Titta Karakorven puolio oli vuosina 1969 - 1983 ohjaaja Jaakko Pakkasvirta.
Lähde:
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto / Toim. Riitta Seppälä, Ilona Tainio
Helsinki : Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto ; Tammi, 1993. - 500 s. : kuv.
ISBN 951-31-0236-X
l
