Mobiilikirjastokortti löytyy OUTI-verkkokirjastosta. Sitä ei tarvitse erikseen tehdä. Kirjaudu sisään verkkokirjastoon kirjastokorttisi numerolla ja salasanalla. Löydät mobiilikortin valikosta kohdasta "Kirjastokortit". Saat näkyville kirjastokorttisi viivakoodin eli mobiilikortin.
Verkkokirjaston osoite: https://outi.finna.fi/
Ohjeita verkkokirjaston käyttöön: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#login
Hei ja kiitos kysymyksistä!Sanoja surun sanattomuuteen - Kuoleman ja surun runous: Sanoja surun sanattomuuteen - Kuoleman suru ja runous | Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto | Finna.fiSuruprosessin jäsentymisestä runojen avulla. Opinnäytetyössä hyvät viittaukset ja lähdeluettelo, josta on varmasti apua.Samalta kirjoittajalta julkaistu myös artikkeli aiheesta: MIIA MUHONEN: Runous apuna surun kokemuksen jäsentämisessä – KirjallisuusterapiaLaura Pitkänen on tutkinut kuoleman ilmauksia suomalaisessa loitsurunoudessa: Levossa levänneet, homehessa huokuneet: Kuoleman ilmaukset suomalaisessa loitsurunoudessa | Tampereen yliopisto - Trepo | Finna.fi Lauri Viita on käsitellyt kuolemaan runoissaan. Siitä Mikko Turusen artikkeli:...
Aiheesta ei ole olemassa suoraan mitään sanakirjaa tai sanastoa, josta löytäisi valmiita määritelmiä. Tällaisia määritelmiä voisi varmaan etsiä joko eri kulttuuri- ja harrastelehdistä suoraan tai etsiä ao. lehtiä käsitteleviä tutkimuksia tai opinnäytteitä. Ehkäpä kannattaisi kääntyä asiassa Helsingin yliopiston kirjaston puoleen.
Kulttuurilehtien osalta on kylläkin julkaistu pari bibliografiaa, jospa niistä olisi jotain apua:
- Akkaväestä ytimeen - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1985)
- Snellmanin perilliset - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1988)
Nämä löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Harrastelehdistä en...
Helsingin vaalipiirin osuus 200 valittavasta on 21 kansanedustajaa. Viime eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 22 on syntynyt Helsingissä. Lisätietoja nykyisistä kansanedustajista löytyy eduskunnan verkkosivuilta www.eduskunta.fi kohdasta Kansanedustajat.
William Wordsworthin runo “Upon Westminster Bridge" on julkaistu valikoimassa Runoja (WSOY 1949).
Runon nimi on suomeksi “Sepitetty Westministerin sillalla” ja alaotsikkona “Syyskuun 3:ntena 1802”. Runoja -teoksen runot on suomentanut Aale Tynni.
Runon ensimmäisen lauseen suomennos kuuluu seuraavasti: ”Ei mitään ihanampaa päällä maan: näyn järkyttävän majesteettisen voi sivuuttaa vain turtasielu.”
Hyviä kirjallisuudenystävän sivuja verkossa ovat esim. seuraavat:
http://www.kirjastot.fi - kirjallisuusarvosteluja, lukuvinkkejä ym.
http://www.satakirjaa.fi - Ylen, Suomen kirjasäätiön ja Kirjakauppaliiton toteuttama kampanja v:lta 1999, 100 valittua kirjaa 1000 vuodelta. Kirjalista löytyy myös Jyväskylän pääkirjastosta
http://booknet.cultnet.fi/huomaa - kirjallisuuspalkinnot, Mitä suomi lukee ym.
http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm - Makupalojen monipuoliset kirjalllisuusaiheiset linkit
Matti Olli esiintyy ainakin kirjassa Salamapartio Kantalahteen.
"Suomalaisista kaukopartiomiehistä on sanottava, että suurin osa heistä oli ollut kaukopartio-osastossa heti sodan alusta. Heidät valittiin tarkoin. Täydennyksen etsinnän suorittivat kaukopartiomiehet itse. Osasto Paatsaloon oli tällä retkellä olleita miehiä täydennetty viimeksi elokuussa 1943. Nuorimmat osastoon hyväksytyt olivat vuonna 1923 syntyneitä. Ennen tätä retkeä nämäkin miehet olivat suorittaneet useita partiomatkoja, muun muassa kirjassa esiintyvä alikersantti Matti Olli kahdeksan retkeä." (s. 23-24)
OUTI-lyhenteestä on käytetty lähteissä kahta eri versiota, jotka ovat kuitenkin samansuuntaisia. Se tulee sanoista Oulun tietojärjestelmä tai Oulun ympäristökuntien tietojärjestelmä. Oulu ei kuitenkaan alun perin kuulunut OUTI-kirjastoihin, vaan sen perustivat Haukiputaan, Iin, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon ja Vihannin kunnankirjastot.LähteetSari Matinkauppi: Limingan kirjastolaitoksen vaiheita vuosilta 1849-2012 https://www.theseus.fi/handle/10024/66270Ville Ranta: Kirja kulkee kun on pakko, Kaleva 9.7.2000
Puhelinvartio - tai oikeastaan puhelinvahti - oli henkilö, joka toimi ikään kuin puhelinvastaajana ennen kuin ko. laitteet olivat käytössä. Häneltä pystyi tilaamaan palvelun, jossa hän vastasi tiettyyn numeroon tulleisiin puheluihin ja kirjoitti ylös viestejä.Ks. tarkemmin Ilta-Sanomat 21.12.1032 ja Teknillisiä tiedoituksia 1.12.1933.
Teokseen Kuusijuhla : luokassa esitettäviä näytelmiä (Luokanopettajaliitto ry, 1981) sisältyy Tapani Hyvösen kirjoittama joulunäytelmä Karhukopla ryöstää joulupukin. Näytelmä on teoksen sivuilla18-23.https://finna.fi/Record/helle.467742?sid=5185564106Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa tätä kirjaa ei ole, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta muualta Suomesta.
Internetistä löytyy parhaiten tietoa tästä unihäiriöstä. Osoitteita ovat esim.
http://www.pulssi.fi/p9806f.htm http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Hermoston_sairaudet.shtml?Levottomat_ja…
http://www.uniliitto.fi/uni/rls.html
Lehtiartikkeleita aiheesta on myös kirjoitettu. Kirjastossa on käytössä Aleksi- ja Arto-tietokannat. Aleksista löytyy 9 viitettä aiheesta ja Artosta 3 viiettä. Kyseisiä lehtiä ja niiden saatavuutta voi tiedustella kirjastonhoitajalta.
Unettomuutta ja unihäiriöitä käsittelevissä kirjoissa on jonkin verran kerrottu myös levottomista jaloista, esim. Unettomuus ja sen hoito. 1991, Hauri, Peter: unettomuus. 1992 ja Heller, Barbara: Hyvä uni. 2002
Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
Kokemäensaaresta (nyk. Kyläsaari) löytyy tietoa teoksista Ruuth, J.W.: Porin kaupungin historia (Porin kaupunki 1899) sekä Kyläsaaren vaiheita: Kokemäensaaren vapaaehtoinen palokunta 100 vuotta (1994). Kirjat ovat lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
Tässä muutama linkki Unicefin ja EPCD:n sivuille. Valitettavasti tiedot eivät ole aivan viime vuodelta.
Education from the Bottom Up: UNICEF's Education Programme in Somalia 2015
https://www.econstor.eu/handle/10419/93689
Unicef
https://www.unicef.org/somalia/education.html
EPDC Education policy and Data Center http://www.epdc.org/
http://www.epdc.org/sites/default/files/documents/EPDC%20NEP_Somalia.pdf
Onkohan kysymyksessä John Cagen "hiljainen kappale" 4'33 (vuodelta 1952)? Tämä kappale löytyy ainakin cd-levyltä A chance operation : the John Cage tribute (c1993). Äänitteellä on John Cagen sävellyksiä sekä hänelle omistettuja kappaleita. Cagen kappale 34'46.776 for a Pianist (vuodelta 1954) löytyy levyltä Music for five (p1991). Levyllä on myös 4'33 (nro 2).
Kymenlaakson Kyyti-kirjastojen kokoelmista kysymääsi kirjaa ei löydy.
Yliopistojen yhteistietokannan Lindan mukaan kirja kuuluu usean eri tieteellisen kirjaston kokoelmiin. Ajantasaiset tiedot kirjan saatavuudesta selviävät ottamalla yhteyttä kirjastoon joko tulemalla paikan päälle, puhelimitse (05)234 4570 tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen kirjasto@kotka.fi.
Videotaiteesta löytyy teoksia, mutta videotaiteen levityksestä ei löytynyt. Kävin läpi Helmet-haun sekä Helsingin yliopiston Helka-haun ja yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan asiasanayhdistelmällä videotaide - levitys.
Kannattaa olla yhteydessä suomalaisen mediataiteen levityskeskus AV-arkkiin. Ainakin heidän vuosi- tai toimintakertomuksessaan saattaisi olla tietoja videotaiteen levityksestä. AV-arkin yhteystiedot http://www.av-arkki.fi/web/index.php?id=21
Tässä tiedoksi Leppävaaran eli Sellon kirjaston yhteystiedot, heiltä saa varman tiedon asiasta.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kirjasto/Sellon_kirjast…
