Jean Sibeliuksen säveltämän laulun sanat löytyvät verkosta nopeasti. Sanoitus on A.V. Koskimiehen. Nuotinnos sisältyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan osaan 5.
https://genius.com/Jean-sibelius-tuule-tuuli-leppeammin-lyrics
Intiaaninimistä ei nähtävästi ole mitään suomenkielistä luetteloa. Intiaanikieliähän on jo Pohjois-Amerikassa useita kymmeniä, eikä mitään yhtenäistä nimikäytäntöä ole olemassa. Joitakin englanninkielisiä nettisivuja näyttää löytyvän: http://www.20000-names.com/female_native_american_names.htm ja http://www.bchealth.com/services/birthcenter/nativeambabynames.shtml. Suomeksi ilmestyneessä kirjassa 'Valitse nimi lapselle' (toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katarina Krabbe, useita painoksia) löytyy luetteloita erikielisistä
nimistä. Yllämainitussa nettiosoitteessa www.20000-names.com
on myös muunkielisten nimien luetteloita.
Oravannahka oli ensimmäinen suomalainen raha ja maksuväline. Sitä käytettiin myös vaatteiden, varsinkin hattujen, raaka-aineena. Tietoa esim. Erälehdestä (16.1.2009) ja Tunturisusi-sivustolta:
https://eralehti.fi/ps-pekkasuuronen/2009/01/16/oravannahka-1/
https://www.tunturisusi.com/orava/historiaa.htm
Englanniksi saksan kielen Zungenbrecher -ilmaisun vastine on tongue-twister, jonka suomen kielinen määritelmä WSOY:n englanti-suomi suursanakirjassa (Hurme-Pesonen-Syväoja, WSOY 2003) kuuluu seuraavasti: "lause, jossa kieli menee solmuun, kielivoimisteluloru".
Nykysuomen sanakirjassa kielivoimistelu määritellään seuraavasti "Äänteellisesti vaikeahkot hoennaiset ovat sopivaa kielivoimistelua oppilaille". Sanaleikki puolestaan on saanut seuraavan määritelmän: "monimerkityksisten t. samoinääntyvien sanojen käyttöön perustuva leikillinen, hauska, vitsikäs ilmaus t. muunlainen sanoilla hupailu, sanansutkaus".
Toki sanaleikkikin kävisi kuvaamaan mainittun tyyppisiä lauseita, mutta kielivoimisteluloru saattaisi kenties olla osuvampi.
Kenttäsairaala toimi sodan ajaksi toimintansa keskeyttäneen Haapaniemen sotakoulun tiloissa Haapaniemen kuninkaankartanossa. Sairaalassa hoidettiin lähinnä Savon joukkojen potilaita. Sairaalan lääkärinä oli Savon rykmentistä komennettu välskäri Georg Gottfrid Sewatski, sekä lisäksi kapteeni J. W. Meinander ja vänrikki H. W. Orbinski. Sodan aikana toimineiden sairaaloiden kulujen perusteella Haapaniemi oli suhteellisen pieni toimija, suurempien sairaaloiden ollessa etelärannikolla. Sairaalassa menehtyneet (lähteissä vaihtelevasti 70-250 henkeä) on haudattu talon lähellä olevan niityn, Suurensuon, hiekkakankaaseen. Rauhan tulon jälkeen sotakoulu jatkoi toimintaansa kartanossa, kunnes sen rakennukset paloivat 1818. Sairaalan toiminnasta...
Kotikoneella pääsee esim. Seinäjoen kaupunginkirjaston sivuilta Frank -monihakuun osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/tyokalupakki.html ja sieltä voi valita mm. Ammattikorkeakoulukirjastot ja valikosta edelleen ”kaikki” tai kirjaston kerrallaan. Sosiaalialan ammattikorkeakoulujen tiedostoista löytää hakemastasi aiheesta tietoa. Samoin voi etsiä tietoja julkaisuista Terveystieteiden keskuskirjastosta osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi ja terveysalan tiedostosta http://www.scirus.com.
Erilaisia englanninkielisiä Xsara-korjausoppaita kyllä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea, mutta suomenkielisinä niitä valitettavasti ei ole tarjolla.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot#/vaihto?aut…
Uudissanaa äärevä käytetään asioista ja ilmiöistä, joiden ääripäät poikkeavat jyrkästi toisistaan. Sana näyttää kotiutuneen erityisesti ilmasto- ja ilmastonmuutosaiheiseen keskusteluun. Puhutaan esimerkiksi "äärevästä ilmastosta".
http://www.kotus.fi/?s=4116#Muotiajamuitailmiit
http://urbaanisanakirja.com/word/aareva/
Kiitos kysymyksestäsi! Se osoittautui yllättävän hankalaksi, ja olemme pohtineet sitä laajemmassakin kirjastonhoitajaringissä. Ystävyydet näyttäytyvät kirjallisuudessa lähinnä kriisien kautta. Tyypillisesti lapsuudessa tai nuoruudessa solmittu suhde joutuu aikuistumisen tai muun elämänmuutoksen koettelemaksi, tai ulkoinen uhka hitsaa epäsuhtaisen joukon yhteen. Edellistä tapaa etenkin viihde- ja vakavassa kirjallisuudessa, jälkimmäinen taas on genrekirjallisuuden, etenkin fantasian, peruspilareita.Onnistuimme kuitenkin kaivelemaan kollektiivisesta kirjastonhoitajatajunnastamme sinulle muutaman teoksen testattavaksi: Arundhati Royn Ministry of Utmost Happiness / Äärimmäisen onnen ministeriö: Joukko hylkiöitä, joille ei Intian...
Kirjan Lempiäinen : Suuri etunimikirja mukaan Minka olisi puolalainen muunnos ja lyhentymä nimestä Vilhelmina, jonka nimipäivä on 26.5. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen:Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna:Etunimet.
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Oikea taivutusmuoto on "syväyksen", ks. kielitoimiston sanakirja. Veneilylehden jutun kirjoittaja perustanee taivutuksensa sellaisiin sanoihin kuin varkaus ja kalleus, jotka taipuvat "varkauden" ja "kalleuden". Syväys kuuluu kuitenkin eri taivutustyyppiin kuin em. sanat. Kotus eli Kotimaisten kielten keskus luokittelee suomen nominit 51 eri tyyppiin, joista syväys kuuluu tyyppiin 39 ja varkaus tyyppiin 40; niillä on siis erilainen taivutus. Ks. lisätietoa suomen taivutustyypeistä: https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Suomen_sanojen_taivutustyypit
Ensimmäinen vaihtoehtosi lienee lähempänä totuutta. Lauseelle etsittiin englanninkielistä vastinetta ja silloin lausetta tulkittiin näin: Se kuvastaa tapaa toimia; työt hoidetaan kunnolla, mutta sen lisäksi ei tarvitse patsastella tai pokkuroida. Kilpailun kaunokirjallisen sarjan tarkin ja kuvaavin käännös oli ”When duty calls, we react, when bunk calls, we relax.” – Petri Linja-aho Eli kirjaimellisesti: Kun velvollisuus kutsuu, me reagoimme, kun sänky kutsuu, me rentoudumme.Turun sanomat 26.4.2012Tuntematon sotilas -käännöskilpailu
Kyseessä lienee käännöslaina samaa tarkoittavasta saksankielisestä sanonnasta "Scherben bringen Glück". Kyseiset sirpaleet liittyvät saksankielisten maiden traditioissa häitä edeltävän juhlan, Polterabendin, aikana särjettäviin astioihin. Tämän uskottiin tuovan onnea hääparille. Polterabend on muuten Suomessakin vietettävien polttareiden kantasana.Lähteet: Montemurro, Beth. 2006. Something old, something bold: Bridal showers and bachelorette parties (englanniksi)Polterabend - Wikipedia (saksaksi)
Muona-sana perustuu ruotsinkieliseen yhdyssanaan månadskost, joka tarkoitti päiväläisille kuukauden tarpeisiin varattua ruokaerää – kirjaimellisesti 'kuukauden ruokia'. Ruotsinkielisen ilmauksen kuukautta merkitsevä alkuosa tuli sanan suomenkielisessä muodossa kantamaan koko yhdyssanan merkitystä. Suomen kirjakielessä muonan ensiesiintyminen tapahtui 1770-luvulla niiden lisäysten joukossa, joita H. G. Porthan teki Daniel Jusleniuksen vuonna 1745 julkaistuun sanakirjaan.
Asikkalan ja Ähtärin Muonalan talojen on kerrottu saaneen nimensä paikalla asuneista muonamiehistä, mutta muuten Muona sukunimenä ei vaikuttaisi liittyvän 'ruokavaroja, elintarvikkeita tai ravintoa' merkitsevään muona-sanaan. Viljo Nissilä on todennut...
Suomen murteiden sanakirjan (ensimmäinen osa: a-elää, 1985) mukaan ainas tarkoittaa Rymättylän murteessa verkonpaulan päässä olevaa silmukkaa.tai Nurmon murteessa samaa kuin sana aines (esim. reen ainaksia).
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638).
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne...
Emericus-nimen Suomessa käytetyn lyhentymän Emerikin ja sen erikielisten muunnosten (mm. saksan Emmerich ja Emerich, unkarin Imre ja italian Amerigo, johon löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin mukaan pohjautuu maanosan nimi Amerikka) lähtökohta lienee saksan Amalrich. Sen alkuosa merkitsee työtä ja taistelua, loppuosa voimakasta, mahtavaa tai valtakuntaa. Emerikin on selitetty tarkoittavan muun muassa "väsymättömän uutteraa".
Unkarilaisen pyhimyksen Emericuksen (k. 1031) muistopäivää on aikoinaan vietetty Suomessakin: Missale Aboensessa 1488 hänen muistopäivänsä oli 5.11. ja vuoden 1738 almanakassa kirkollisen perinteen mukainen 4.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset...
Kirjastossa on selkokielisiä kirjoja, eli kirjoja joiden teksti on mukautettu helpommin ymmärrettäväksi. Saat niistä luettelon kirjoittamalla kirjaston aineistotietokannan Tarkennettuun hakuun Asiasanat/Aihe-ruutuun selkokirjat ja valitsemalla osastoksi aikuisten osastot:
http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Monet kirjoista on tarkoitettu suomenkieliselle aikuiselle, jolla on vaikeuksia lukea laajoja romaaneja tai tietokirjoja, esimerkiksi suomenkieliselle kehitysvammammaiselle. Niissä ei myöskään ole selityksiä muilla kielillä. Toivottavasti kirjojen joukosta löytyy kuitenkin myös vaihto-oppilasta kiinnostavia.
Yksi mahdollisuus on lukea rinnakkain samaa kirjaa suomeksi ja jollakin toisella kielellä.
