Varminta on käyttää lataamisen siihen tarkoitettua porttia. Se on usein merkitty tietokoneeseen jonkinlaisella sähkövirran symbolilla (ks. esim. https://www.kensington.com/news/docking-connectivity-blog/usb-c-demysti…).Tarvittaessa oikean portin voi varmistaa tietokoneen käyttöohjeesta, jonka voi hakea internetistä koneen merkin ja mallin avulla.
Viljo Mäkisestä löytyy jonkin verran tietoa seuraavista teoksista: Seitsikko naivisteja (1998) ja Risto Ojanen: Kuvien lempeä kapina: suomalaisia naivisteja (1983). Turun maakuntamuseon vuosikirjasta Aboa 1989-1990 löytyy artikkeli Harri Kalha: "Kupittaan saviosakeyhtiön käyttö- ja koristekeramiikka: tuotannon tyylillisen kehityksen pääpiirteitä", jossa mainitaan myös Viljo Mäkinen.
Lisäksi teoksessa Kuvanveistäjän luona: veistoksia ja piirustuksia (1982) on Viljo Mäkisen lyhyt haastattelu. Lisää Kupittaan saven kuvastoja löytyy Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1045579126 asiasanalla Kupittaan saviosakeyhtiö.
Bertolt Brecht kirjoitti runonsa "Tuleville sukupolville", saks. "An die Nachgeborenen", vuonna 1939 paanpaossa Tanskassa.
Jacques Prevertin runo "Perhekuva" on hyvin todennäköisesti ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Paroles vuonna 1946.
Vaski-kirjastoista löytyy näitä kaikkia, ks. linkit alla.
Carole King
Carly Simon
Elä ja anna toisten kuolla (Live and let die)
Ei aina käy niin kuin haaveillaan (You only live twice)
Ilmaan noussut oon (All time high)
Lisätietoa Bond-tunnareista: https://www.kaleva.fi/007-ja-lupa-musisoida/2475152
Tietoa varatun aineiston noutoajasta löytyy kohdasta Kirjastokortti ja lainaaminen, alaotsikolla Varaaminen.
Aineistoa säilytetään sinulle varattuna kuuden arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finland
https://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canada
https://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finland
http://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa...
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, oliko kyse pelkästään suomenkielisistä vaan myös ruotsin- ja vieraskielisistä teoksista. Joka tapauksessa harmillista, jos kokoelma koetaan huonoksi. Toisaalta, onhan yhdeksässä äänikirjassa pitkäksi aikaa kuunneltavaa.E-kirjastojen kokoelmaa valitsevat kirjastoammattilaisista kootut työryhmät. Valintaa tehdään koko ajan, mutta sitä rajoittavat budjetti ja etenkin tarjolla olevan aineiston määrä ja monipuolisuus. Digitaalisten aineistojen oikeuksien omistajat voivat päättää jokaisen teoksen osalta, antavatko sen kirjastolevitykseen vai eivät. Kirjastoiden ei siis ole mahdollista hankkia kaikkia niitä äänikirjoja, joita kaupallliset äänikirjatarjoajat voivat asiakkailleen (ostettavaksi) tarjota. Parhaamme...
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Henkilökohtaiset postiluukut yleistyivät Euroopassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, vaikka niitä oli käytössä mm. Pariisissa jo 1700-luvun loppupuolella. Oveen koverrettujen postiluukkujen patentti on Yhdysvalloissa vuodelta 1892, mutta niitä on käytetty jo aiemmin. Tarkkaa vuotta on siis vaikea määritellä, mutta joka tapauksessa puhutaan 1800-luvun loppupuolesta.
https://www.infoplease.com/askeds/who-invented-mailbox
https://en.wikipedia.org/wiki/Letter_box
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
Nuotit kyseiseen Martti Helan säveltämään ja Siionin kannel -kokoelmaan kuuluvaan lauluun (SK 456) löytyvät ainakin teoksesta Hengellisiä lauluja ja virsiä : nuottipainos. 1979. Lisäksi kappale pitäisi löytyä kokoelmasta Siionin kannel : yksiääninen nuottipainos. 1990. Nuottien sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Turun kaupunginkirjaston uudessa pääkirjastossa Linnankadulla on lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi kaikki aikuisten tietokirjallisuus eli luokat 00, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 79, 87-89, 9.
Eerikinkadulla Julininkulmassa on aikuisten kaunokirjallisuus ja taidekirjat ja musiikkikirjat eli luokat 04, 10.8, 80-86, 70-77 ja 78 (musiikki).
Eri osastot ja aihealueet ilmenevät kotisivultammme
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12566&culture=fi-FI&cont…
Kun katsot kirjaston tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=… kirjan sijaintia, saat saatavuus-näytöltä selville, millä osastolla ja aihealueella ja missä osoitteessa kirja sijaitsee.
Jos teos on aikuisten tietokirja,...
Erillistä elämäkertaa Leena Landerista ei ole kirjoitettu, lyhyet tiedot hänestä ja hänen tuotannostaan löytyvät esim. kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1049352339 voit etsiä hänestä tietoa asiasanalla Lander, Leena. Näin saat tulokseksi esim. Jouko Grönholmin teoksen Kirjojen Turku.
Leslie Dunklingin ja William Goslingin Everyman's dictionary of first names (1987) -kirjan mukaan Shara on Sharon-nimen 'hellittelymuoto' ("pet form"). Sharon taas merkitsee Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) hepreaksi lakeaa maata. Edelleen Lempiäistä lainaten "Raamatussa sillä tarkoitetaan Palestiinan rannikkotasangon kukista ja hedelmistä rikasta pohjoisosaa". Suuren etunimikirjan mukaan Sharon on yleistynyt toisen maailmansodan jälkeen erityisesti anglosaksisissa maissa. Edelleen Lempiäinen arvelee,että nimen raamatullisesta alkuperästä johtunee, että myös Suomen juutalaiset suosivat sitä. - Internetissä voi tutustua englanninkielisiin selityksiin mm. Think baby names -sivuilla http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/...
Kysymys on haastava, sillä lähes kaikilla antropologeilla on taustaa eri kulttuurien tutkimisessa. Erilaisia vaihe- ja porrasmalleja antropologian alalta löytyy myös lukemattomia. On haasteellista haarukoida, mille antropologian alalle kysymyksesi parhaiten osuisi. Antropologian laajasta tutkimuskentästä lisää täällä: https://antroblogi.fi/monenlaista-antropologiaa/. Lisäksi vastaavanlaisia ajatuksia on esitetty myös muilla tieteenaloilla.
Yritin löytää kuvailemasi kaltaista antropologian klassikkoteosta, jonka olisi kirjoittanut brittiläinen mies 1930-luvun paikkeilla, mutta valitettavasti hakuni eivät tuottaneet tulosta. Listausta brittiläisistä antropologeista löydät täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Category:...
Nämä ns. huoltamokasetit olivat oma mielenkiintoinen lukunsa suomalaisessa musiikkituotannossa. 1970-1980 -luvuilla huoltamoilla ja marketeissa myytiin c-kasetteja, jotka sisälsivät pääosin tunnettuja kansainvälisiä hittikappaleita uudelleen versioituna. Jonkin verran versioitiin myös kotimaista musiikkia. Tuotanto oli suhteellisen halpaa ja muusikoille ja laulajille maksettiin kertakorvaukset. Kappaleita saattoivat esittää nimekkäätkin artistit, mutta usein version lauloi tuntemattomampi alkuperäisesiintyjää ääneltään muistuttava laulaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltamokasetit
Kiinnostus tätä aikansa käyttömusiikkia kohtaan on viime vuosina herännyt uudelleen ja verkosta löytyykin aiheesta asiaa aika runsaasti...
