Marika Burton asuu tätä nykyä Irlannissa, mutta järjestää edelleen kursseja ja matkoja myös Suomessa. Niistä saat kesän ja syksyn osalta tiedot Voi Hyvin -lehden numerosta 3/99 tai soittamalla numeroon 040-567 2363 / Viivi ark. klo 9-16. Internetin kautta kontakti löytyy osoitteesta marika.burton@kolumbus.fi
Kirjailija Jasmine Jonesista ei tunnu löytyvän henkilötietoja suomen kielellä eikä edes englannin kielellä.
Lahden kaupunginkirjaston kirjoista ei löytynyt tietoja hänestä, kuten ei löydy useimmista ulkomaisista nuortenkirjailijoista, joilta on suomennettu vasta muutama kirja. Myöskään englanninkielisistä kirjailijamatrikkeleista ei löytynyt hänestä tietoja.
Suomen kielisiä aikakauslehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Internetissä Googlen haulla löytyi ainoastaan tietoja hänen kirjoittamistaan kirjoista, ei elämäkerrallisia tietoja kirjailijasta.
Jere-nimi on peräisin heprean Jeremias-nimestä. Tunnetuin Jeremias lienee Raamatun profeetta Jeremias. Nimi tarkoittaa "Jahve korottaa".
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1994)
Kutsu vaikka kukkaseksi (Karisto, 1999)
Suomenkieleisen Wikipedian mukaan nimi Jahve merkitsee "minä olen se, joka minä olen", ja se on hepreankielen verbin hawah tulla (joksikin) imperfektiivinen kausatiivimuoto; ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’
Lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Jahve
Sanakirjoista saattaisi tässä olla apua. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat heprean sanakirjat. Tosin tässä tarvitaan sitten hepreankielen taitoa.
Hebreankielen aakkoset http://koti.phnet.fi/petripaavola/hebreankielenaakkoset
Heprea-suomi, aramea-suomi : Vanhan testamentin sanakirja / Matti Liljeqvist
Iso Raamatun sanahakemisto. Osa 4 : heprea-suomi-, aramea-suomi-sanakirja / Matti Liljeqvist
Teokset ovat kaukolainattavissa oman kirjaston välityksellä....
Kysymyksesi on sellainen, että siihen on haettava tietoa eri lähteistä. Tässä on on joitain vinkkejä:
Yritystoiminnan perussanaston mukaan "jalostusarvo mittaa kansantaloudessa yrityksen osuutta kansantuotteen kerryttäjänä. Jalostusarvo kuvaa sitä arvon lisäystä, jonka esim. raaka-aine tai puolivalmiste saa kulkiessaan yrityksen tuotantoprosessin lävitse lopulliseksi myytäväksi tuotteeksi. Tuotteen jalostusarvo (toiselta nimeltään arvonlisä) saadaan vähentämällä myynnin arvosta muilta ostetut välituote-erät, esim. raaka-aineet ja puolivalmisteet." Esim. Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on esitelty eri elinkeinoelämän ja teollisuuden alojen jalostusarvoja, ei tosin pakkausteollisuuden. Jalostusarvosta lisää on esim. Pekkarisen...
Aikamatkailuun liittyvistä kirjoista voit lukea Kirjavinkit-sivustolta http://www.kirjavinkit.fi/kuukauden-avainsana/aikamatkat/. Sivustolla on kirja-arvioita aikamatkailu-aiheisista kirjoista.
Kyyti-kirjastojen aineistoa aikamatkailusta voit etsiä aineistohausta (tarkennettu haku) http://www.kyyti.fi/libdbsearch/. Tarkenna hakua seuraavasti: Hakusanat: aikamatkat, Luokka: kaunokirjallisuus, Kieli: suomenkieliset teokset, Aineistolaji: kirjat ja kartat, Osastot: aikuisten osastot. Tarkentamalla hakua saadaan hakulista mahdollisimman pieneksi ja se kattaa vain halutut teokset.
Sukunimi Tyrväinen on lähinnä keskisavolainen nimi. 1500-luvulta on kuitenkin myös mainintoja esimerkiksi Tyrffeinen-nimisestä kauppiaasta Kemistä ja Tyreunen-nimisestä henkilöstä Viipurista. Viljo Nissilän mukaan Tyrväinen-nimi ilmaisee kantajansa kotipaikan nimen Tyrvää. On kuitenkin myös mahdollista, että nimi palautuu esimerkiksi miehen nimeen Thorfast.
Mikkonen - Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kuten kysymyksessä kirjoititkin, pelkästään myöhästymismaksuista ei lähetetä asiakkaalle laskua, eikä tällaista velkaa peritä perintätoimiston kautta. Vaski-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan, että lasku lähetetään palauttamattomasta kirjastoaineistosta.
Lasku lähtee toisissa Vaski-kirjastoissa kirjastosta tai kunnan taloustoimistosta, mutta Raisiossa ja Turussa, jatkossa myös Paimiossa, perintätoimiston kautta.
Ennen laskua asiakas saa palauttamattomasta aineistosta joko yhden tai kaksi muistutusta, eri kirjastoissa on eri laisia käytäntöjä. Turussa lähetetään kaksi muistutusta, ja kakkos-muistutuksessa kerrotaan asiakkaalle, että seuraava vaihe on perintätoimisto.
Jos asiakkaalla on velkasaldossaan 10 euroa tai enemmän, hän joutuu...
Kirjastoalalle on tyypillistä, että eri ammattinimikkeitä käytetään eri kirjastoissa melko vaihtelevasti ja niin ollen myös työnkuvat saattavat olla hyvinkin samantapaisia, vaikka nimike on eri. Selkeää määritelmää esimerkiksi kirjastonhoitajan tai kirjastosihteerin työnkuvalle ei ole.
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin -työntekijäselvityksen loppuraportissa on paljon tietoa kirjastoalan ammattilaisista ja heidän työnkuvistaan. Kyseelyyn vastasi yhteensä 1686 eri nimikkeillä työskentelevää kirjastolaista. Raportti löytyy täältä: http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus….
Lajien tunnistamista voi tehdä esimerkiksi LuontoPortin tietojen avulla, https://luontoportti.com/?search=true. Myyrä-haulla saa näkyviin myyrien piirroskuvia, lajeja on monia, samoin saa rotan kuvan sekä sen kuvauksen, https://luontoportti.com/t/3160/rotta. Myyrän ja rotan tunnistamisessa neuvotaan katsomaan hännän pituutta. Minusta näyttäisi, että kuvassa olevalla eläimellä on pitkä häntä, joka viittaisi siihen, että se on rotta. Me kirjastossa emme ole luonnontieteen ammattilaisia, joten tunnistusta voi pyytää Suomen Luonto -lehdessä ja etenkin heidän Facebook-palstallaan, johon löytyy linkkaus lehden kysy-sivulta, https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/. Suomen luonnolla on tunnistusvisa, jossa tunnistetaan myyriä ja...
Shunttilla tarkoitetaan sähkötekniikassa mm. sivuvirtaa. Lisää shunttin määritelmiä löytyy mm. teoksesta : Englanti-suomi-tekniikan ja kaupan sanakirja; Gummerus, 1996. Shunttivastuksella saa sivuvirran mitattua. Shunttivastuksesta voit lukea Jouko Niirasen teoksesta: Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus; Otatieto 1999.
Rokasta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Löydät vastaukset palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hae arkistosta -kenttään hakusanat Tuntematon sotilas ja Rokka.
LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ löydät Rokasta kertovia kirjoja kirjoittamalla tarkennetun haun asiasanakenttään Rokka, Antti. Lisäksi kannattaa tutustua Tuntemattomasta sotilaasta kertoviin kirjoihin. Kirjoita kirjan nimi asiasanakenttään ja klikkaa hakunappulaa. Hakutuloksena saamiesi kirjojen nimiä klikkaamalla näet, ovatko teokset paikalla Lahden kaupunginkirjastossa.
Helsingin Sanomissa on ollut Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista kertova juttusarja. Rokasta kertova...
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Hei ja kiitos kysymyksestä!Apposen on ypö-sanan johdannainen. Merkitystä tehostavalla partikkelilla ypö on tarkka vastine inkeroisessa ja karjalassa. Sana itsessään ei merkitse oikeastaan yhtään mitään. Myös muista sanoista on muodostettu vastaanvanlaisia vahvennuspartikkeleja, esim. apposen auki ja upo uusi. Suomen kielessa ypi on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sana kirjassa 1787. Useimmat alkusointuiset vahvennuspartikkelit ovat tulleet kirjakieleen vasta 1800-luvulla, sillä ne ovat ominaisia suomen itämurteille. Sepposen selällään, aivan auki, ammollaan. Ovi jäi sepposen selälleen, linnonpojilla suu sepposen selälällään. Sepposen on myös vahvistuspartikkeli, joka on syntynyt alkusoinnin myötä. Sepo > seppo...
10 maailman suurinta kaupunkia v. 2001 ovat
1 Tokyo, Japan 29.9
2 Mexico City, Mexico 27.8
3 São Paulo, Brazil 25.3
4 Seoul, South Korea 21.9
5 New York, USA 14.6
6 Osaka, Japan 14.2
7 Bombay, India 15.3
8 Calcutta, India 14.1
9 Rio de Janeiro, Brazil 14.1
10 Buenos Aires, Argentina 12.9
lähde: http://www.planet101.com/populous_city.htm
Satu kuulostaa kovin Grimmin veljesten Hanhitytöltä. Tosin huiputtavia kamarineitoja on siinä vain yksi. Prinsessa ja kamarineito matkaavat toiseen valtakuntaan, jossa prinsessan on määrä mennä naimisiin kuninkaanpojan kanssa. Matkalla hovineito viekkaasti ottaa prinsessan paikan ja pakottaa prinsessan palvelijakseen ja perillä prinsessasta tulee hanhia paimentava tyttö. Väärä prinsessa muun muassa määrää prinsessan (puhuvan) hevosen pään katkaistavan ettei se kerro totuutta. Satu on julkaistu useissa Grimmin satujen kokoelmissa, mutta myös kuusiosaisessa punakantisessa Suuressa satukirjastossa (1980-82).
Voisiko tämä olla etsimänne satu?
Sadun voi lukea englanniksi esim. täällä: http://www.surlalunefairytales.com/goosegirl/index.html
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
