Tammi-kustantamon ennakkotietojen mukaan Darren Shanin tarina -sarjan viimeiset osat julkaistaan suomeksi tänä keväänä. Larten Crepsley Sagaa on kirjailijan kotisivujen mukaan julkaistu englanniksi neljä osaa. Suomeksi sitä ei ainakaan vielä näytä olevan tulossa. Tilannetta voi jatkossa pitää silmällä kustantajan kotisivuilla http://www.tammi.fi.
Kysymäsi kirja on löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta, josta sen voi seutuvarata mihin tahansa Keski-kirjastoon. Yleisesti ottaen yleiset kirjastot hankkivat vähemmän vieraskielistä tietokirjallisuutta, eikä kaikkea aineistoa voida hankkia esim. budjettisyistä. Kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia.
Iltalehden artikkelin mukaan ilotulitteiden hiilijalanjälki on yllättävän pieni.
”Peräti 90 prosenttia päästöistä muodostuu kuljetuksista ja logistiikasta. Vain viisi prosenttia yhtiöiden päästöistä syntyy ilotulitteiden ampumisesta. Loput yhtiöiden päästöistä syntyy tuotteiden varastoinnista, hallinnosta, työmatkoista ja energiankäytöstä.”
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/dc684ed8-7d05-4ce1-8014-a9e52cde02f2
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä artikkelissa mainitulta CO2 Esto Oy:ltä https://co2esto.com/yhteystiedot ja Suomen ympäristökeskus SYKE:ltä
https://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Yhteystiedot
Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011).
Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin...
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin Olavi Virtaan perehtyneelle ja hänestä kirjoittaneelle kulttuurihistorioitsija Seija A. Niemelle ja hän tiesi kertoa, että Virta tosiaan lauloi mainituilla kielillä, mutta Niemen tiedossa ei ole, että hän olisi puhunut muuta kuin vain suomea. Niemen mukaan Virta osasi todennäköisesti auttavasti englantia ja ruotsia, sillä hän kävi aika usein laulamassa myös Ruotsissa, mutta sielläkin todennäköisesti etupäässä Ruotsin suomalaisille.
Ensimmäiset himmelit on tehty keskiajalla. Eija Kosken kirjassa "Himmeli" on paljon tietoa himmelin kulttuurihistoriasta.
TEKIJÄ Koski, Eija
TEOS Himmeli / Eija Koski ; [valokuvat: Rita Lukkarinen ... et al.] ; [piirrokset: Kaarin Hellman]
Julkaisutiedot Helsinki : Maahenki, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino)
ULKOASU 123 sivua : kuvitettu ; 30 cm
Kuulostaa jotenkin tutulta, mutten löytänyt kirjaa tai lehteä, jossa noin olisi joku venäläinen lausahtanut kylmän sodan ajasta.
Onnistuisikohan Helsingin yliopiston kirjasto tai Aleksanteri-instituutti paremmin?
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 30)
00014 Helsingin yliopisto
puhelin 02941 23920
Aleksanteri-instituutti
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto
https://www2.helsinki.fi/fi/aleksanteri-instituutti/instituutti/ota-yhteytta
Kenties myös Ylen uutistoimituksessa muistettaisiin tuo lausahdus?
https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot
En löytänyt mitään muuta tietoa aiheesta kuin ohjelmatiedon dokumentista, jossa ollaan Pulttiboisin kulisseissa, se on näytetty Mtv:ssä vuonna 2014:
Pulttibois kulisseissa. Dokumentissa tutustutaan Pulttibois-sarjan hahmoihin ja etenkin tarinoihin niiden takana. Mistä saivat alkunsa mm. James Potkukelkka, nunhuka-tyypit ja Herra 47? Tuotanto: Tuotanto Oy Säihky.
Dokumentti löytyy Ritva-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/15411150 ja sitä voi katsoa Kavin katselupisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet.
Ehkä aiheesta voisi kysyä suoraan Pirkka-Pekka Peteliukselta,https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1405.aspx tai tuotantoyhtiö Säihkystä, jonka toiminnassa Pirkka-...
Pääkaupunkiseudulla John Lithgow'n teosta “Trumpty-Dumpty wanted a Crown: verses for a despotic age” ei ole saatavilla.
Teosta näyttää Suomessa olevan ainoastaan Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa. Lisää kaukopalvelusta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Vuonna -99 julkaistu Marya Hornbacherin "Elämä kateissa--kertomus anoreksiasta ja bulimiasta" saattaisi olla etsimäsi. Kirjaa löytyy useasta helsinkiläisestä kirjastosta. Tämänhetkisen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (www.libplussa.fi). Jos olet kiinnostunut, voit samalla tehdä haun muusta aiheeseen liittyvästä kirjoittamalla asiasanahakuun esim. syömishäiriöt, anoreksia, bulimia.
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun.
Tämän palvelun aikaisempi vastaus kysymykseen "Oliko Jeesus historiallinen henkilö" https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-dokumentit-todistaa-etta-jeesus
Lisätietoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-olisivat-sellaisia-kirjoja-joissam
https://yle.fi/uutiset/3-9952997
Seuraavista teoksista voisi olla apua pohdintoihinne:
Jeesus Nasaretilainen / Paul Verhoeven, 2015
Tieteen ja uskonnon dialogi / Alister McGrath ; [käännös: Anne Leu]. 2015
Jumalharha / Richard Dawkins ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. 2007 Toisaalta Dawkinsin näkemyksiä käsitellään Helsingin hiippakunnan sivuilla http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/piispa/helsingin_hiippakunnan_pi…
Johdatus uskonnonfilosofiaan / Olli-Pekka Vainio, Aku Visala, 2011
Tuntematon...
Wikipedian mukaan arkipäivä tarkoittaa vanhemmassa merkityksessä kaikkia muita päiviä paitsi sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä, tai uudemmassa merkityksessä päiviä maanantaista perjantaihin, yleisiä juhlapäiviä yleensä lukuun ottamatta.
Laissa (esim. laki säädettyjen määräaikain laskemisesta ja vuosilomalaki) arkipäivällä tarkoitetaan vanhemman merkityksen mukaista käytäntöä eli lauantait lasketaan arkipäiviksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkip%C3%A4iv%C3%A4
Emme onnistuneet löytämään mistään tietoa siitä miten tällainen onnistuisi. Kaikkialla mainitaan vain, että villavaatetta ei saa kuivattaa auringossa, koska se kellastuu hyvin nopeasti. Kovin helpolla jo tapahtunutta vahinkoa ei varmaankaan saa korjatuksi, sillä aurinko nimittäin muuttaa villakuidussa olevan rikin rikkihapoksi ja kuidut haurastuvat.
Lukijamme ehdotti sappisaippuan testaamista. Sappisaippualla lähtevät ainakin tahrat tehokkaasti.
Tiedettäisiinköhän Marttaliitossa? Heidän neuvontanumeronsa löytyy täältä: http://www.martat.fi/yhteystiedot/
LÄHTEET:
http://www.tiede.fi/artikkeli/1253/arjen_ilmiot_sarja_puhdistaako_aurin…
Kun säveltäjä René Staar oli säveltämässä teosta "Fragments of a Dream Play: the Growing Castle”, Olof Palme murhattiin. Maaliskuussa 1986 Staar alkoi säveltää teosta "Funeral Music for Olof Palme", jonka hän yhdisti osaksi ”Growing Castle” –teosta. Saman vuoden kesällä hän erotti "Funeral Music for Olof Palme" –sävellyksen itsenäiseksi teokseksi. Tämä on kuitenkin klassista musiikkia, ei jazzia. ”Growing Castle” –sävellystä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, eikä muista Suomen maakuntakirjastoista.
Myös jazz-artisti Nils Lindberg esitti omaa musiikkiaan Olof Palmen hautajaisissa.
Emme saaneet selville laulajien nimiä, mutta Ylen Elävän arkiston mukaan taustakuoron nimi oli Galileo Galilein viisi nuorinta tytärtä, vaikka taustalaulajia näyttää kyllä olevan vain neljä…
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=75&t=373&a=3198
Enpä onnistunut jäljittämään sen paremmin tämän sanonnan alkuperää kuin merkitystäkään - olisikohan kyseessä sen verran tuore ilmaus, etteivät tämän aihealueen lähdeteokset ole vielä ennättäneet siihen reagoida. Mitä sanonnan merkitykseen tulee, voisi ehkä ajatella, että sillä on jonkinlainen yhteys suomen kieleen ruotsista lainatun "näsäviisaan" (näsvis) etymologiaan. Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla -kirjan mukaan sana on lainattu ruotsin kieleen saksasta, jossa sen alkuperäinen merkitys oli "tarkkavainuinen", viisas nenästään, ja sitä voitiin käyttää esimerkiksi nenä maassa (ja takapuoli pystyssä) saalista jäljittävästä metsästyskoirasta. Toinen - hieman edellistä kauempaa haettu - mahdollinen tulkinta perustuu...
Tulee mieleen Grimmin "12 tanssivaa prinsessaa". Siinähän
prinsessat löytävät salakäytävän rantaan ja matkaavat ilman lupaa öisin veneellä tanssimaan uljaiden prinssien kanssa. Löytyy useampana eri kuvituksena.
Vaikka nuori mieli elää kuolemattomuuden tunne palavasti rinnassa sykkien, kuuluuvat myös kuoleman ja sairastumisen kokemukset nuoren elämään.
Syöpää on käsitelty suhteellisen vähän kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa. Käännöskirjallisuutta löytyy runsaasti, mutta kotimaisen nuortenkirjallisuuden aiheet on haettu monesti muualta.
Tämänkaltaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla myös aiemmin, mutta kyseinen vastaus käsittelee pääasiassa tietokirjoja ja aikuisten kaunokirjallisuutta. Tässä kuitenkin linkki siihen: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9417fdee-5fb…
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (SNI) ylläpitää ONNET-tietokantaa kotimaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta:...
