Savossa on paljon Korhola-nimisiä taloja. Rautalammilla on Korholan kartano, josta ainakin kerrotaan sen olevan juuri "se Korhola", mutta varmuutta emme asiaan saaneet. Tässä linkki Korholan kartanon sivuille:
http://www.korholankartano.fi/index.html
Pelkästään himmelintekoa käsittelee kirja:
- Himmeli. Seinäjoki : Seinäjoen Kalevalaiset naiset, 1982.
Myös seuraavissa on ohje:
- Käsityövakka
- Lindén Eevi: Olkityöt
- Koko perheen lahjakirja
Netissä löytyi perusohje Perhonjokilaakson kansalaisopiston sivulta :
http://www.veteli.fi/kansalop/artscrafts/himmeli.htm . Ylen taitoportin videoista löytyy tietoa oljen käsittelystä, http://www.yle.fi/opinportti/taitoportti/taitokortit/kesaheina/jakso3/v… .
(Päiv.29.02.2008)
Äänitetietokanta Fono.fi:n mukaan Mike Hawkerin ja Ivor Raymonden säveltämä ja Dusty Springfieldin esittämä debyyttisoolosinkku ”I only want to be with you” on käännetty suomeksi moneen eri kertaan.
”Jykevää on rakkaus”-kappale taitaa olla se tunnetuin suomennos, ja sen lisäksi kappale on käännetty suomeksi mm. seuraavilla nimillä:
"Haluun olla luonas sun" (löytyy esim. Paula Koivuniemen esittämänä)
"Sut tahdoin ihan itsellein" (esitt. Pirkko Mannola)
"Tyttös olla tahtoisin" (esitt. CatCat)
"I only wanna be with Juice" (esitt. Turo's Hevi Gee)
"Tahdon olla luonas vain" (esitt. Zotch-yhtye)
"Haluun olla luonas sun"-kappaleen on suomentanut Jori Nummelin.
Olisikohan kyseessä Fiona Gordonin ja Dominique Abelin elokuva Paljain jaloin Pariisissa (Paris pieds nus, 2016), joka esitettiin Yle Teemalla syksyllä 2019.Elokuvasta tehtyä tallennetta ei ole kirjastoissa lainattavana, mutta voit esittää Ylelle uusintatoiveen. https://www.imdb.com/title/tt2936884/https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Tampereen kaupungin katukyltit olivat 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielisiä. Helmikuun manifestista 1899 alkaneiden venäläistämistoimien myötä määrättiin vuonna 1903, että maamme kaupunkien katukylttien tuli olla kolmikielisiä, ylinnä kadunnimi venäjäksi, keskellä suomeksi ja alinna ruotsiksi. Venäjänkieliset nimet poistettiin vuonna 1917 ja ruotsinkieliset vuonna 1920 - 7.4.1920 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimikilvet oli uusittava ja tehtävä ne yksinomaan suomenkielisiksi. Vuonna 1933 Tampereen Aitosuomalainen Kerho ehdotti kaupungin vierasperäisten kadunnimien muuttamista suomalaisiksi, ja kaupunginhallitus asetti komitean valmistamaan ehdotusta kaupungin katujen sekä yleisten paikkojen nimien tarkistamiseksi. Päätös "...
Rehevöitymistä tapahtuu sekä maalla että vesistöissä.
Maalla rehevöityminen johtaa metsien kasvun kiihtymiseen ja kasvillisuuden muutoksiin.
Rehevöityminen vedessä tarkoittaa sitä, että vedessä on liikaa ravinteita. Tämä puolestaan johtaa moneen ketjureaktioon. Kun vesistöt rehevöityvät, on niissä liikaa levää, joka on muun elämän kannalta välttämätöntä, mutta kun sitä on liikaa koko veden ekosysteemin tasapaino järkkyy. Internetistä löydät hyviä aihetta käsitteleviä sivustoja esim. googlesta (http://www.google.com) kirjoittamalla hakusanaksi "rehevöityminen".
Tässä muutama linkki:
http://www.vyh.fi/tila/rehev/rehev.htm
http://matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko/galleria/pyynikki-97/itameri.ht…
http://meri.fimr.fi/algaline/PublicAlgalineDB....
Alex Alstonen ja Sérge Bessieren säveltämän kappaleen Sateinen ilta (Soir de pluie) nuottia ei ole olemassa erillisenä. Kappaleen nuotti pianosäestyksellä ja Aili Tikan suomenkielisin sanoin sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 22 (F-kustannus, 2013). Teos löytyy omasta lähikirjastostasi.
Nuottijulkaisussa Pop tänään vol. 36 (Fazer Songs, 1989 ) on nimimerkin Puck sanat lauluun sekä melodia- ja kosketinsoitinnuotinnos. Nuottijulkaisua ei ole omassa lähikirjastossasi, mutta kirjastoverkkosi kokoelmista se löytyy.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi/
Sinikka ja Tiina Nopolasta on kysytty ennenkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastohoitajalta- palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakuruutuun sana Nopola ja saat aika monta hyvää linkkiä. Tässä alkajaisiksi pari: http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=2300&VID=default&SID=1941687304875…. Kustantajan sivut löytyvät osoitteesta www.tammi.net Klikkaa kohtaa kirjailijoita ja vierittele sivua. Nimet ovat aakkosjärjestyksessä.
WSOY:n kirjailijasivuilta löytyi tieto, että ruotsiksi on käännetty vain Ella och utpressaren (Ella ja kiristäjä):
http://wsoy.fi/yk/authors/show/149
Teos löytyy kirjaston HelMet-kokoelmasta:
http://www.helmet.fi/record=b1669050~S9*fin
Kysymyksestä ei voi varmuudella tietää, kysytäänkö teknisiä ohjeita HelMet-tietokannassa olevien bibliografisten tietueitten siirtämiseksi Refworks-ohjelmaan vai kysytäänkö, onko tämä sallittua, joten vastaan varmuuden vuoksi molempiin,
HelMet-tietokanta on julkaistu avoimena datana, joten sen käyttö on vapaata. Yksityiseen käyttöön sen hyödyntäminen olisi muutenkin vapaata. Lisätietoja löytynee täältä: http://www.hri.fi/fi/dataset/helmet-kirjastojen-aineistoluettelot. Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä järjestelmäpäällikkö Susanna Aakkoon (susanna.aakko@hel.fi).
Heikki Poroila
Heinolan kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä hyllyssä seuraavat, joissa ylikuntoa/-rasitusta on selvitetty:
Aalto, Kuntoilijan lihashuolto-opas, 2008
Lihashuolto: hieronta, kuntosaliharjoittelu..., 1998
Peltokallio, Tyypilliset urheiluvamman 1 ja 2, 2003
Kirjat keskittyvät enemmänkin liikarasituksen ehkäisyyn ja kuntouttamiseen kuin itse syihin
Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Äänestyslippu voidaan mitätöidä, jos ehdokkaan numeroa ei ole selvästi merkitty.
Lähde:
Vaalilaki
2.10.1998/714
85 §
Äänestyslipun mitättömyys
Äänestyslippu on mitätön, jos:
1) vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;
2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; (5.4.2002/247)
3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua;
4) äänestyslippua ei ole leimattu;
5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa;
6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; taikka
7) äänestyslipulla on...
Kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei löytynyt esitystä vuoden 1913 tapahtumista. Katsoin Helsingin Sanomien verkkoarkiston. Toinen tietokanta jossa aiheesta olisi voinut olla on jo lopettu Facta-tietosanakirjan verkkoversio.
Kattavin luettelo tapahtumista verkossa näyttää olevan Wikipedian artikkeli 1913, vaikka siinä on muidenkin maiden tapahtumia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/1913
Vuonna 1913 ei näytä Suomessa kovin paljon merkittävää tapahtuneen, kun katsoo aikajanoja:
Suomalaisuuden Liitto Suomen historiaa
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27
Suomen historian aikajana
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historian_aikajana
Kirjallisissa lähteissä näyttää olevan tyytyminen Suomen historian yleisteoksiin, tässä muutama...
Valitettavasti kirjastojen tiedostoista ei löydy ”Havukka-ahon ajattelija” –videota.
MTV:ssä on esitetty ”Havukka-ahon ajattelija” 11 –osaisena sarjana vuonna 1971.
Ohjaus oli Kaarlo Hiltusen ja pääosassa oli Lauri Leino, mutta myöskään sitä ei ole kirjastoissa.
Tekeillä on Kari Väänäsen ohjaama elokuva, joka pohjautuu em. teokseen
Löytämistäni kotimaisista hirviaiheisista runoista lähimmäs metsän valtias -teemaa osunee Larin-Kyöstin Sokea hirvi, joka säkeissään kuvailee hirveä esimerkiksi näin: "Muinoin metsän kuninkaana / kulki kemppi kruunu päässä / sadat salot riistamaana -- ".
Sokean hirven voi lukea esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Larin-Kyösti, Korpinäkyjä : toinen sarja
Larin-Kyösti, Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946
Muita tunnettujen kotimaisten lyyrikoiden hirvirunoja:
Viljo Kajava, Hirvi
Kirsi Kunnas, Legenda
Marja-Leena Mikkola, Hirvi odottaa talvea
Lauri Pohjanpää, Haavoitettu hirvi
Matti Rossi, Hirvilähde
Tommy Tabermann, Hirvien kapina
Kannattaa katsoa esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Lehtinen, Ildikó: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin
Well heeled : the story of the Finnish shoe
Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3 (arkielämästä yleisesti)
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900
Seddiki, Pirjo: Naisen kuvia : sievän ja koristeellisen merkityksiä
Lisäksi Museoiden Finna -hakupalvelusta voi etsiä Suomen muesoissa olevia vaatteita, joiden kuvia pääsee tarkastelemaan palvelussa. Tarkennettu haku -toiminnolla pystyy laittamaan esimerkiksi aineistotyypiksi esineen, hakusanaksi (aihe) vaatteet ja valmistusvuodeksi 1800 - 1910. Tuloksena on vaatteita em. aikakaudelta. https://museot.finna.fi/Search/Advanced
Kunnittainen tieto syntyneistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn…
Taulukkoja voi tehdä valitsemillaan tiedoilla, myös kuolleista ja kuntien välisestä muutosta. Voit valita taulukkoon kaikki kunnat tai vain yhden. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2020.
Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla on kysytty usein, kuinka tietyt sanat kirjoitetaan kiinaksi. Vanhat vastaukset voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Esim. seuraavasta internet-osoitteesta löytyy kiinalaisia merkkejä. Sivulla on myös englanninkielinen hakemisto http://www.formosa-translation.com/chinese/k/kk09.html
