Satu kuulostaa kovin Grimmin veljesten Hanhitytöltä. Tosin huiputtavia kamarineitoja on siinä vain yksi. Prinsessa ja kamarineito matkaavat toiseen valtakuntaan, jossa prinsessan on määrä mennä naimisiin kuninkaanpojan kanssa. Matkalla hovineito viekkaasti ottaa prinsessan paikan ja pakottaa prinsessan palvelijakseen ja perillä prinsessasta tulee hanhia paimentava tyttö. Väärä prinsessa muun muassa määrää prinsessan (puhuvan) hevosen pään katkaistavan ettei se kerro totuutta. Satu on julkaistu useissa Grimmin satujen kokoelmissa, mutta myös kuusiosaisessa punakantisessa Suuressa satukirjastossa (1980-82).
Voisiko tämä olla etsimänne satu?
Sadun voi lukea englanniksi esim. täällä: http://www.surlalunefairytales.com/goosegirl/index.html
Käsissäsi lienee siis jo kirja: Nirunaru--kiehtovien mallien ja ideoiden paperinaru (1997), joka oli ilmestyessään kauan kaivattu ensimmäinen paperinaruaskartelukirja ja toistaiseksi -edelleen- ainoa laatuaan! Lisää ohjeita voit etsiä esimerkiksi Askartelu ja käsityö ja Sinä osaat -lehdistä.
Tekijänoikeudet rajoittavat kirjastoihin hankittavien elokuvien ostamista.
Kirjastot voivat hankkia ainoastaan sellaisia elokuvia, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus ja joista on maksettu tekijänoikeusmaksuja. Tämän vuoksi kirjastot eivät myöskään ota vastaan elokuvia lahjoituksina.
Helsingin seudun kirjastoissa /Helmet www.helmet.fi on olemassa IndieFlix-elokuvapalvelu. Tätä palvelua tarvitset Helsingin seudun kirjastojen kirjastokortin ja salasanan.
Helsingin eteläisimmät alueet ovat saaria. Niistä suurimmassa, Santahaminassa, on teitä. Näillä teillä ei kuitenkaan karttojen mukaan ole nimiä.
Pitääkö eteläisimmän kadun olla kokonaan eteläisin, vai riittääkö, että sen äärimmäinen pää on eteläisin? Ehkäpä eteläisin katu on pieni kadunpätkä Lauttasaaressa: Särkikuja. Sitä etelämpänä on kuitenkin Lauttasaaren Särkiniementien eteläisin osa. Jotakuinkin yhtä etelässä on palanen Hernesaaren laituri -katua.
Yhtä oikeaa vastausta ei ehkä ole, kannattaa tutkia karttoja ja päätellä itse.
Useita kansainvälisesti tunnettuja nimiä on muunnettu suomalaiseen muotoon niiden vieraskielisen ääntämysasun perusteella.
Näin on todennäköisesti myös nimen 'Mariika' laita. Nimi on muunnelma nimestä 'Marika', joka puolestaan on unkarilainen muunnos nimestä Maria. Nimen merkitys on epäselvä, mutta se on heprealais-aramealaista alkuperää. Sen merkitys on mahdollisesti ollut 'toivottu lapsi' tai 'näkijätär'.
Nimi 'Liisi' on lyhentymä nimestä 'Elisabet'. Nimi on samoin heprealaista alkuperää, ja sen merkitys on 'Jumala on valani' tai 'Jumala antaa avun'.
Maria on kristityn maailman yleisin naisten nimi ja Elisabet toiseksi yleisin; Maria oli Jeesusken äidin nimi ja Elisabet Johannes Kastajan äidin nimi.
Lisää tietoa etunimistä ja niiden...
Suomi ja unkari kuuluvat samaan suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan ja laajemmin ottaen samojedikieletkin käsittävään uralilaiseen kielikuntaan. Suomi ja unkari ovat kuitenkin hyvin kaukaisia sukulaisia, yhtä kaukana toisistaan kuin esimerkiksi ruotsi ja kreikan kieli. (Lähde: Suomi-Unkari seuran verkkosivut)Espanja on varsin foneettinen kieli, eli lausuminen on hyvin lähellä kirjoitusta. Näin ollen espanjan ääntäminen on suomalaisille varsin vaivatonta, mikä saattaa helpottaa oppimisprosessia. (Lähde: Kielikoulu Nuevo Mundon verkkosivut)Samoin suomalaisen on mahdollisesti helpompi oppia italian alkeet kuin monien muiden kielten, koska sitä suurin piirtein kirjoitetaan samalla tavalla kuin puhutaan. Täten italian kieli on suomalaiselle...
Kovin paljon tietoa näiden metallilankatöiden historiasta ei löytynyt. Kirjassa Käytännöllinen läkkiseppä: käsikirja läkki-, pelti-, vaski- y.m. sepille (Otto Kallenberg, 1902) kerrotaan luvussa läkkisepän myymälätöistä, että lankatyöt ovat muuttuneet enimmäkseen erityisvalmisteiksi (s. 67). Myymälätyöt ovat kirjan mukaan entisiä läkkisepän verstaassa valmistettuja esineitä, jotka jo tuolloin, yli 100 vuotta sitten, olivat muuttumassa tehdasvalmisteisiksi. Mutta aiemmin lankatöitä saatettiin valmistaa myös myymälään kuuluvassa läkkisepän työpajassa.
Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon Luostarinmäen joulu -sivuilla vuodelta 2004-2005 kerrotaan, että 1900-luvun alussa rautalanka oli yleinen korjausmateriaali, ja siitä valmistettiin...
PLA-muovi tarkoittaa muovia, joka on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista ja on biohajoavaa. PLA-muovia voidaan valmistaa esimerkiksi maissitärkkelyksestä, ja sitä käytetään muun muassa juomapulloissa.
Lisää tietoa PLA-muovista on tässä artikkelissa: https://www.teknologiainfo.com/logistiikka/biopohjainen-ja-biohajoava-p…
Suomalaisen kirjallisuuden seuran informaatikko löysi kirjan, joka saattaisi sisältää etsimänne tarinan 1800-luvun Kiinan osuuskunnasta. Kyseessä saattaisi olla Amurin yhtiö, ja F.H.B. Laguksen kirja "Amurin maan retki". Amurin yhtiön 26 helsinkiläistä miestä metsästivät yms. Kiinassa. Kirja on ilmestynyt vuonna 1925. Kirja löytyy SKS:n kokoelmista. Voitte tiedustella asiaa tarkemmin puhelimitse,kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm
Suosittelisin nuorten aikuisten englanninkielisen kaunokirjallisuuden osastoa. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunginkirjastossa ko. osastossa on samoja kirjoja kuin aikuisten hyllyssä, mutta kokoelmassa on paljon ohutta, kevyttä, viihdettä ja myös romantiikkaa. Näissä nuorten puolella olevissa kirjoissa kieli ei kaikissa ole yhtä monimutkaista kuin aikuisten osaston kirjoissa.
Toki aikuisten puoleltakin löytyy kevyttä ja ohutta englanninkielistä kirjallisuutta. Lisäksi siellä on supistettuja kaunokirjallisia teoksia. Kirjat on suunnattu eri tasoisten sanavarastojen haltijoille. Sivujen alareunoissa on lisäksi selitetty vaikeimpia sanoja.
Tervetuloa tutustumaan kirjaston valikoimiin. Paikan päällä näet valikoimat parhaiten ja voit...
KOP:in vuoden 1992 vuosikertomuksessa on yleistä tietoa osakkeen kurssikehityksestä vuodelta 1992. Vapaan osakkeen ylin kurssi oli 19,80 markkaa ja alin kurssi 3,50 markkaa. Vapaan osakkeen kurssi laski vuoden aikana 16,50 markasta 9,00 markkaan eli 45%.
Päivittäinen osakekurssin arvo löytyy esim. elokuun 1992 Kauppalehdestä.
Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) ja Teatterimuseon ylläpitämästä ILONA-tietokannasta voit hakea listan Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo esityksistä. ILONA-tietokannassa ovat Suomen ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi&p=2
Tuorein esitys näyttäisi olleen keväällä 2014 teatteri Avoimissa Ovissa Helsingissä.
Elokuvaa Canthin näytelmän pohjalta ei ole tehty.
Vuoden 1994 Sienilehti on Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://www.finna.fi/Record/vaari.164045
Lehden saa lainaan, tai siitä voi pyytää artikkelikopion kaukopalvelun kautta. Alla tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Jyväskylän kaupungikirjastosta löytyy englanninkielisiä helppolukuisia lukemistoja, joissa on esim. lyhennelmiä klassikoista helpotetulla sanastolla (esim. Jane Austenin Pride and prejudice, Helbling readers classics, 2016). Voit etsiä näitä kirjastotietokannasta ( https://keski.finna.fi/) laittamalla tarkennetussa haussa aiheeksi helppolukuiset kirjat ja lukemistot ja rajaamalla haun englanninkieliseen (kirja)aineistoon.
.
Seitsemän kynttilää sisältyy Helli Kaikkosen kirjaan Tähtien värilyhdyt y.m. esitystehtäviä lasten koulujuhliin (Kuva ja sana, 1955). Kuvaelman henkilöt ovat Rakkaus, Innostus, Rohkeus, Rauha, Usko, Toivo ja Ilo (valkopukuisia tyttöjä palavat kynttilät kädessä) sekä Viha (mustapukuinen olento).
Vaareineen metsätietä kulkeva Paavo-poika löytyy K. Hämäläisen runosta Paavon mietteet, sen toisesta säkeistöstä. Sävellys on J. N. Lahtisen. (https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-88-vuotiaan-aitini-puolesta?from=term/195555)
Löydät Minun ystäväni -laulun (säv. ja san. Petri Virtanen) sanat netistä näin: hae laulun alkusanoilla Minun ystäväni on kuin villasukka, niin saat muutamia blogisivuja, joilla tämän laulun sanat on.
Osaksi Suomeen kuuluva Märket-saari näyttäisi olevan hiukan Kreikan Korfua lännempänä. Märketin pituuspiiri on 19°07′53″E, Korfun saarella olevan Korfun kaupungin 19°55′0″ E.
Pienempi luku kertoo läntisemmästä sijainnista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maantiede
http://toolserver.org/~geohack/geohack.php?language=fi&pagename=Korfu_(…
Valokuvien kiinnittämiseen on kuulemma olemassa juuri tähän tarkoitettua liimaa. Ainakin Kameralehdessä 2017 : 3 : sivulla 16 näin kerrotaan. Liiman nimeä ei kerrota, todetaan vain että sitä on vaikea löytää. Myisivätkö tai tietäisivätkö valokuvausliikkeet ja askartelutarvikekaupat tuotteista tarkemmin?
Tässä muutamia sivuja jotka mainostavat valokuvaliimoja ja muita kiinitystarvikkeita.
https://www.bganordic.fi/Kuvienkiinnitys
https://www.rajalacamera.fi/henzo-liima-50-ml.html
Skräppäyskirjat neuvovat käyttämään hapotonta liimaa tai kaksipuoleista teippiä kuvien kiinnittämiseen.
Netin keskusteluista löytyy monenlaisia kommentteja aiheesta, mm.:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/4144935/kuvien-...
