Suomen Mielenterveys ry:n mieli.fi-sivuilta löytyy Empatiataidot-materiaaleista sympatian ja empatian tunnusmerkkejä. Sivuston mukaan "empatian ja sympatian ero on siinä, että empatiassa ei jaeta toisen tunteita, eli ei mennä sisälle hänen tunnetilaansa. Empatia tarkoittaa vain toisen tunteiden ymmärtämistä."
https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/8_luokka_4_empatiataidot.pdf
Näiden termien eroista on kysytty tässä palvelussa aikaisemminkin. Vastauksen mukaan ironian ja sarkasmin merkitykset ovat osittain päällekkäiset ja erot vähäisiä. Vastauksessa selvitellään myös sympatian ja empatian merkityksiä. Vastaus löytyy alta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-ivan-sarkasmin-ja?language_content_entity=fi
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivulta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php. Kun valitsette käännöksen kieleksi arabian, löydätte 9 teosta.
Tällaista tietoa löytyi: "Gallen-Kallela toteutti maalauksen kaksi kertaa osana neljän Kalevala-aiheisen freskon kokonaisuutta: Ensin Pariisin maailmannäyttelyn 1900 Suomen paviljonkiin, ja toisen kerran Kansallismuseoon Helsinkiin. Freskoja varten Gallen-Kallela maalasi aiheesta myös luonnoksia."
Tätä asiaa kannattaa kysyä suoraan Kansallismuseosta, heillä on varmasti paras asiantuntemus ja tiedot kyseisestä teoksesta.
Laitan vielä linkin Kansallismuseon sivuille:
https://www.kansallismuseo.fi/fi/yhteystiedot
Puhelinvaihde, puh. 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vuokralla-asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli 34 prosenttia. Omistusasunnossa taas asui vuoden 2018 lopussa 63 prosenttia. Alla linkit Tilastokeskuksen sivuille:
https://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_fi.pdf
https://www.stat.fi/til/asas/2018/01/asas_2018_01_2019-10-10_tie_002_fi…
http://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_tau_003_fi…
Olemme miettineet asiaa kuumeisesti, mutta emme ole saaneet varmaa tietoa mainoksesta. Ehdotuksia on kuitenkin tullut paljon.
Villiin länteen sijoittuvia mainoksia on ollut suhteellisen paljon, tunnetuimpina Tupla-patukan kokonainen mainossarja ja Koffin "Big Hat Joe". Nämä ovat kuitenkin 80- ja 90-luvuilta, eikä niissä sanota "One more for the road". Näitä voit muuten katsella MTV3n ylläpitämässä "Kaikkien aikojen parhaat sekunnit"-sivustossa osoitteessa: http://www.mtv3.fi/parhaatsekunnit/
Eniten ehdotuksia sai Taffelin sipsimainos, jossa janoinen lehmipoika ei tilaakaan saluunassa juotavaa, vaan perunalastuja. Mainintoja saivat myös Camelbootsien ja tietenkin Malboron mainokset. Muistikuvien mukaan aikoinaan oli olemassa jopa...
Löydät kirjastosta, Suuri toivelaulukirja 6, sivu 62. Lähde: Suuri toivelaulukirja, yhteinen hakemisto
http://www.f-kustannus.fi/tlkpdf/STLK%201-18.pdf
Muistelmallisia teoksia voi hakea verkkokirjastosta laittamalla hakusanaksi "muistelmat" ja yhdistämällä siihen hakusanan "ikääntyminen", "vanhuus" tai "vanheneminen". Tässä joitakin kirjavinkkejä:
Eskola, Antti: Vanhanakin voi ajatella
Junkkaala, Eero: Näitä polkuja tallaan
Karjalainen, Elina: Koskesta suvantoon
Mazzarella, Merete: Aurinkokissan vuosi
Talvitie, Eveliina: Vanha nainen tanssii
Tervaskannot : kuinka selvitä hengissä ensimmäiset 90 vuotta?
Kaunokirjallisuutta voi hakua laittamalla verkkokirjastoon asiasanaksi "ikääntyminen kaunokirjallisuus" tai "vanhuus kaunokirjallisuus". Myös Kirjasampo-sivustolta (Etusivu | Kirjasampo) löytyy hyvin lukivinkkejä aiheen mukaan. Tässä joitakin mahdollisesti kiinnostavia romaaneja:...
Hei!
Koska emme ole terveydenhoitoalan yms. ammattilaisia, emme pysty antamaan asiantuntijatason vastauksia tämän kaltaisiin kysymyksiin. Kyseistä kehotusta voidaan tulkita niin monesta näkökulmasta. On siis vaikea ottaa kantaa, varsinkin, kun ei tiedä missä asiayhteydessä näin kehotetaan. Tässä kuitenkin jotain pohdintaa jostain näkökulmasta.
Jos asiaa tarkastellaan esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta, voisiko aihe liittyä esimerkiksi ihmisen toimintakykyyn ja sen edistämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on kerrotaan yleisesti mitä ihmisen toimintakyky on ja sen mukaan ihmisen toimintakyvyn voi jäsennellä esimerkiksi...
Suomen kielessä päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste (3.3.), sillä kyseessä ovat järjestysluvut ('kolmas kolmatta'). Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta. Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riiittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään. Kielitoimiston ohjepankki https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/ajanilmaukset-paivays-ja-vuosiluku/Ruotsin kielessä piste laitetaan vain numeroiden väliin (eli päivän ja kuukauden ja kuukauden ja vuoden väliin). Esimerkiksi 11–12.1 ja 3–4.2.1991. Tässä suhteessa ruotsin kieli eroaa mm. suomen, tanskan ja norjan kielestä...
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Dekkarilinkkejä löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66580
Varsinkin Dekkarinetti- ja Suomen Dekkariseuran sivuilla kannattaa käydä. Myös Kirjasampo-palvelusta löytyy dekkaritietoa.
Pyörimisliikkeen takana on aurinkokuntamme syntyhistoria. Aurinko ja planeetat ovat muodostuneet avaruudessa pyörineestä pölykiekosta. Ne jatkoivat pyörimistä muodostumisensa jälkeen, koska mikään ei jarruttanut niiden liikettä. Niinpä planeetat pyörivät edelleenkin.
Aihe on askarruttanut muitakin. Siitä on kysytty mm. Suomen akatemian tietysti.fi-sivulla http://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miksi-maapallo-pyorii/ sekä Tieteen Kuvalehden sivulla http://tieku.fi/fysiikka/pyorimisliike-miksi-taivaankappaleet-pyorivat.
Lähteenä on käytetty myös kirjaa Hannu Karttunen ja Markku Sarimaa: Tähtitiede (Ursa 2002).
Vanhimmat Kantonen- ja Kantola-nimet vaihtelevat Kantanen- ja Kantala-muotojen kanssa, mikä johtuu siitä, että alkujaan ”kanto” = ”kanta”. Enimmät Kantala-nimiset talot sijaitsevat niemen tyvessä eli kannassa tai ovat kantatiloja, joista muita tiloja on erotettu. Sanalla ”kanta” on myös merkitykset ”niemi” ja ”kapea kaistale vesien, soiden tai peltojen välissä”.
Pälkäneen kylä Koljonkanta on tunnettu myös nimellä Kanto ja Pälkäneen Kantokylä oli vuosina 1448 ja 1462 Kantokijle ja Kantokylä, mutta 1463 Kanda kylä by ja Kandakylä.
Sukunimellä Kantonen ei ole selvää levikkialuetta. Se on levinnyt lähes pariinkymmeneen pitäjään Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen, Hämeeseen ja aina Enonkoskelle asti. Vuoden 1906 nimenmuutokset ovat tuoneet Kantosen...
Kun kortti menee hukkaan siitä on ilmoitettava välittömästi suoraan kirjastolle. Helmet-kirjastoissa tämän voi tehdä menemällä johonkin Helmet-kirjastoon tai poikkeuksellisesti soittamalla numeroon 09 3108 5309, esimerkiksi jos kirjasto on kiinni. Tiedot jotka soiton aikana pitää luovuttaa löytyvät usein kysyttyjen kysymysten joukosta. Kunnes tästä on ilmoitettu olet vastuussa siitä materiaalista jota lainataan ja kertyvistä maksuista.
Uuden kortin saa hukatun tilalle menemällä kirjastoon esittämään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kirjaston asiakaspalveluun. Silloin vanha kortti ei enään toimi.
Osuuskunta Itämaidon kautta voisi saada tietoa maidontuottajista Joensuun alueella http://www.fonecta.fi/tuotteet-ja-palvelut/Joensuu/161135/Osuuskunta+It… . Valion maitotila Joensuussa on Heikkisen tila, ks. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/farmari/lehdisto/Yhteisty%F6ta…
Myös Joensuun kauppahallin luomumyymälästä voi kysäistä luomutuottajista, olisiko mukana maidontuottajia. Myös Martat liputtavat kovasti lähiruoan puolesta. Pohjois-Karjalan Marttojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.martat.fi/jarjesto/alueellinen_toiminta/pohjois-karjala/yhte… . Heilläkin saattaa olla tietoa raakamaidon myyjistä.
En oikein ymmärtänyt, tarkoittiko kysymyksenne sitä, että kaikkiin kuntiin olisi hyvä saada yhteinen kirjastokortti. Tämä on ollut pitkään unelmana yleisissä kirjastoissa Suomessa, mutta se on ollut ja on vieläkin hankala toteuttaa, koska kunnissa on vielä monia eri kirjastojärjestelmiä käytössä.
Kunnat sinänsä hallinnoivat itse kirjastopalveluitaan, joten Kirjastot.fi tai edes Opetusministeriö eivät voi velvoittaa kuntia yhteiseen järjestelmään tai yhteistyöhön, vaikka siihen jo monin paikoin tähdätään ihan omasta tahdosta. Kirjastot.fi on toimitus, jossa tuotetaan kirjastoille sekä kirjastojen asiakkaille valtakunnallisia verkkopalveluita, tätä Kirjastot.fi-sivustoa sekä etusivulla näkyviä muita sivustoja (esim. Sivupiiri.fi,...
