Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy viitetiedot lehtiartikkeleista. Tässä osuvimmat haulla kehitysvammaiset ja ikääntyminen.
Kuntoutuksesta tukea ikääntyvien kehitysvammaisten arkeen / Riitta Heikkinen, Päivi Hyrkkö Heikkinen, Riitta Fysioterapia 2005, nro 3, sivu 18-22
Ikääntyvien kehitysvammaisten tukiprojekti käynnistyi : kohti parempaa vanhuutta Hyväri, Hanna Ketju 2004, nro 4, sivu 40-41
Ikääntyminen on haaste kehitysvammahuollolle Grundström, Päivi Sosiaaliturva 2000, nro 3, sivu 18-20
Yksi kaikkia ja kaikki yhtä tukien : iäkkäät kehitysvammaperheet ja kotona asumisen tukeminen Jokinen, Keijo Ketju 2000, nro 1, sivu 27-29
Ikääntyminen on haaste kehitysvammahuollolle Grundström, Päivi Ketju 1999, nro 5, sivu 59-61
"Semmosta...
Kirjastot.fi-verkkosivun kirjastohakemistosta löytyy neljä kirjastoa, jotka ovat ilmoittaneet tietokantaan yhdeksi palveluistaan rintanappikoneen (https://hakemisto.kirjastot.fi/search?s=55462). Nämä kirjastot ovat Sampolan kirjasto Tampereella, Keskustakirjasto Oodi Helsingissä sekä Sellon ja Tapiolan kirjastot Espoossa. Rintanappikoneet ovat näissä kirjastoissa käytettävissä paikan päällä.
Helsingin keskustakirjasto Oodin rintanappikoneen varauskalenteri löytyy Varaamo-verkkosivulta: https://varaamo.hel.fi/resources/av7fbsmhn57a
Laissa ei suorastaan kielletä kissan vapaana pitoa, mutta on alueita, joihin kissa ei saa mennä. "Järjestyslaissa ei ole säädetty koirien kanssa vastaavaa velvoitetta pitää kissaa kytkettynä taajama-alueella. Kissan pitäminen kytkemättömänä on siten sallittua. Kissan omistajan ja haltijan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota niihin riskeihin, joita kissa voi kohdata liikkuessaan vapaana taajama-alueella. Esimerkiksi liikenne on suuri riski vapaana kulkeville kissoille.
Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön...
Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla on kysytty usein, kuinka tietyt sanat kirjoitetaan kiinaksi. Vanhat vastaukset voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Esim. seuraavasta internet-osoitteesta löytyy kiinalaisia merkkejä. Sivulla on myös englanninkielinen hakemisto http://www.formosa-translation.com/chinese/k/kk09.html
Mikäli olet antanut asiakastietoihisi sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa: Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, tunnusluvun muuttaminen vaatii kirjastossa käynnin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Sanojen määrää kielissä on vaikea arvioida. Vastaukseen vaikuttaa jo kysymys siitä, mikä lasketaan sanaksi ja mikä lasketaan sanaksi juuri kyseiseen kieleen. Lähteiden mukaan suomen kielen virallisessa sanakirjassa on noin 100 000 sanaa, murresanakirjasta mukaan tulee noin 350 000, mutta sijamuotoineen päästään jo 1,5 miljoonaan. Englannin kielessä on arviolta miljoona sanaa, mutta sekään ei ole tarkasti vedetty raja, vaan yhtä venyvä kuin suomen kielen sanojenkin rajat. Siispä tähän ei oikeastaan voi sanoa näin nopealla tiedonhaulla juuta eikä jaata. Kieli on niin muovautuva ja alati laajeneva ja muuttuva, ettei suoranaista vastausta voi antaa. Lähteenä käytetty Ylen artikkeli uskaltaa ehdottaa, että suomen kielessä sijamuodot...
Akavalaiset työmarkkinat -julkaisussa (2007) kerrotaan, että kuntien kirjastoissa kirjastonhoitajan/informaatikon vähimmäispalkka oli maaliskuussa 2007 välillä 1723-2030 e ja tieteellisissä kirjastoissa alkupalkka 1876-2468 e. Kunta-alan palkoista ks. esim. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivulta http://www.kuntatyonantajat.fi > sopimukset > KVTES ja http://www.kuntatyonantajat.fi/keskiansiot/frameindex.html . Ammattiliitoilla voi olla palkkaneuvontaa. Tämän vastauspalvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx on muutamia kysymyksiä koskien kirjastoalan palkkausta, hakusanaksi esim. kirjastot tai kirjastoala sekä palkat tai palkkaus.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anneka, Annel, Annele, Anneli ovat muunnoksia ja kutsumamuotoja Annasta ja Annesta. Saman kirjan mukaan Anna on kreikankielinen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Arkikielessä umpilisäketulehdusta kutsutaan usein umpisuolen tulehdukseksi. Terveyskirjaston artikkelin mukaan umpilisäketulehdus alkaa useimmiten siksi, että umpilisäkkeen sisäontelon aukko eri syistä ahtautuu, jolloin umpipussiin jäävät bakteerit lisääntyvät ja tulehduttavat umpilisäkkeen seinämää. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00093
Umpilisäkkeen tulehtumisen syitä ei tunneta täysin. Erään verkkolähteen mukaan umpilisäkkeen ontelon tukkeutumista voivat edesauttaa esimerkiksi ulosteen sisältämät siemenet tai muut suolistossa hajoamattomat kappaleet, kiinteä kokkare paksusuolessa (ulostekivi), suoliston loiset tai imusolmukkeiden liikakasvu.
https://yle.fi/...
Käännös löytyy John Miltonin Kadotetun paratiisin ensimmäisestä kirjasta, riviltä 34. Yrjö Jylhä suomensi teoksen vuonna 1933. Vuoden 1952 painoksessa kysymäsi säe on sivulla 4. Saat käännöksen sähköpostiisi. Paradise Lost by John Milton | Project GutenbergMilton, John: Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1952)
En ole löytänyt Kansa taisteli -lehden sisällysluetteloa, mutta osa näistä lehdessä ilmestyneistä jutuista ja kuvista on julkaistu näissä kirjoissa:
Palaste, Onni: Aina Hangosta Petsamoon
Isänmaa pelastui
Kohtalon vuodet
Miesten kertomaa
Muistojen kirja
Repo, Onni Petter: Talvisodan Sortavalasta
jatkosodan Loimolaan.
Lisäksi näissä kirjoissa on mukana lehdessä käytettyjä kuvia:
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit
Palaste, Onni: Talvisodan ääniä.
Toki näiden kirjojen kautta pääsee vain osaan Kansa taisteli -lehdessä ilmestyneisiin artikkeleihin, eikä näissä ole tarkkoja tietoja, missä numeroissa artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja voit lainata lähimmän kirjaston kautta, ellei niitä satu olemaan kotikirjastossasi.
Tiedot kirjoista löytyivät...
1950-luvulla Helsingin kaupunginkirjastosta aikuinen sai lainata haluamansa määrän teoksia. Lapsiasiakkaille oli laitettu neljän teoksen raja lainauskertaa kohden. Näin oli 1960-luvulle asti. Lähde: Teos "Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005" (2010), sivu 60.
Hei!
HelMet-kirjastoissa on saatavilla runsaasti ruotsinkielisiä äänikirjoja, joita voi hakea termillä
"skönlitteratur ljudböcker" ja rajata listaa vielä aineiston mukaan cd-levyt tai kasetit. Niiden uskoisin olevan hyvää harjoitusta ruotsinruotsin kuunteluun ja ääntämiseen.
Riikinruotsalaisia kielikursseja, jotka yleensä sisältävät äänitteen ja kirjan, ovat esimerkiksi seuraavat:
Complete Swedish / Vera Croghan and Ivo Holmqvist. London : Hodder Education, 2010, 1 nide, 2 CD-äänilevyä.
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, 2006, 3 Audio CD-levyä + tekstiliite sekä
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006, CD-levy + kirja.
Biografiasammosta löysin tällaiset lasten nimet: Lapset: Jyry S 1909, K 1919; Vesa S 1910; Päiviö S 1913, K 1940; Sirkku Helena (Lähetkangas) S 1918, K 1946.Kansallisbiografian artikkeli, https://biografiasampo.fi/henkilo/p411Kantele.netin artikkeli, https://www.kantele.net/pasi-ja-kantele/764Koska Pasi Jääskeläinen oli haapavetinen kuuluisuus, saattaisi Haapaveden kirjastosta löytyä hänestä tietoja, mutta valitettavasti Haapaveden kirjasto ei enää osallistu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastaamiseen. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Haapaveden kirjastoon ja kysyä, onko heillä siellä paikalliskokoelmaa, https://www.haapavesi.fi/kirjasto
Helsingin yliopiston pääkirjastossa eli Kaisa-talon kirjastossa (Fabianinkatu 30) on erillisiä puhelutiloja useissa eri kerroksissa. Niiden sijainnit voi katsoa osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/files/5714/5631/4210/paakirjasto_kerros… löytyvästä kartasta. Ne lienevät melko hyvin äänieristettyjä.
Metsolathan sijoittuvat fiktiiviseen Hoikan kuntaan Kainuussa, joten erityistä sijaintia Erkin ja Helenan kodille ei ole. Kodin kuitenkin kerrottiin olevan rivitalo keskustassa ja muutto nähdään 2. tuotantokauden jaksossa 26: Menettämisen pelko. TV-sarja on YLE:n artikkelin mukaan kuvattu enimmäkseen Tampereen lähellä taloudellisista syistä, mutta osa kuvauksista on tehty Kainuussa Puolangalla, Sotkamossa ja Kajaanissa.
https://yle.fi/uutiset/3-9751408
https://areena.yle.fi/1-3801052
Tyttäresi voi totta kai tilata omat varausilmoituksensa, eräpäivätiedotteensa ja myöhästymismuistutuksensa omaan sähköpostiinsa. Hänen tarvitsee vain kirjautua omiin tietoihinsa HelMet-verkkokirjastossa ja valita ilmoitustavaksi sähköposti kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Myös tekstiviestin tilaaminen on mahdollista, mutta asiakkaan täytyy tilata se oman puhelinoperaattorinsa kautta. Ohjeet siihen löytyvät HelMet-ohjeista ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ) kohdasta "HelMet-tekstiviestipalvelut: varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Tekstiviesti maksaa 0,25 €.
Omien tietojesi asetuksia muuttamalla sinä et siis pysty muuttamaan tyttäresi tietoja, vaan ne ovat asiakas- ja kirjastokorttikohtaisia.
Katso tarkat ohjeet HelMet-ohjeista...
Hei! Lahden kaupunginkirjastosta löytyy ainakin kaksi kesäkeittiön rakentamisteosta:
1. Reija, Johanna: Tee se itselle 11. RJS-Tietokirjat. Tre 1998
2. Jani, Johannes: Tee itselle tai lahjaksi 105. Exogen. Tre 1995. RJS-Tietokirjat. ss. 97-112
Päistärikkö on hevonen,"jolla mustan, ruskean, rautiaan tms. pohjavärin seassa on selvästi erottuvia valkoisia karvoja kautta ruumiin"; synonymi kimo. (Lähde: Nykysuomen sanakirja 2).
Ohessa kuva:
http://www.koulukanava.fi/tietotekniikka/graafi/03sivu3.htm
