Kopioin sinulle oheisen vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Viime syksynä (20.9.12)oli esitetty kysymys samantapaisesta koiriin liittyvästä tilanteesta.
Järjestyslain 14 §:ssä säännellään koirakurista. Kyseisen lainkohdan mukaan koiran omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että koira pidetään kytkettynä taajamassa. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei koira pääse karkaamaan esim. kuntopolulle, yleiselle uimarannalle tms. Kyseiset kiellot eivät pykälän toisen momentin mukaan kuitenkaan koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Korian tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa. Näin ollen tiettyä valvontaa edellytetään...
Suomen kielessä termeillä "sukellus" tai "sukeltaa" voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa eli tietyntyyppistä veteen menoa tai sitten monta eri lajia käsittävää urheilulajia (ns. urheilusukellus). Kun tavallinen ihminen (tai eläin) sukeltaa, hän siirtyy veden pinnan läpi ja pysyy veden alla joko paikallaan tai ryhtyen uimalla liikkumaan.
Urheilulajin kohdalla kutsutaan myös veden alla liikkumista "sukeltamiseksi", mutta lajin ulkopuolisen näkökulmasta tuo liikkuminen voi olla myös tavanomaista veden alla uimista (osa sukellusurheilusta ei perustu uimiseen, vaan niissä pelkästään siirrytään painojen avulla tai köyden avulla mahdollisimman syvälle).
Lienee perusteltua ajatella, että veden pinnan yläpuolelle hyppäävät kalat ja vesinisäkkäät...
Proxy error –ilmoituksia on viime aikoina tullut, kun on yritetty varata aineistoa Firefoxin kautta uutta HelMet-hakua (Encore) käyttäen. Ilmoitus on silloinkin tullut vain joitakin nimekkeitä varattaessa. Asiasta on lähetetty selvityspyyntö järjestelmän toimittajalle.
Varaus onnistuu Firefoxilla perinteistä HelMet-hakua käyttäen (linkki HelMetin etusivulla heti hakukentän alla). Muilla selaimilla varaus onnistuu sekä uuden että perinteisen HelMetin kautta.
Tästä pääset alkuun:
1. Hanki käsiisi tämä kirja, löytyy pääkaupunkiseudulta:
Károlyi, Ottó, Traditional African and oriental music / Ottó Károlyi. London : Penguin books , c1998.
Teos käsittelee yleisesti afrikkalaista ja orientaalia musiikkia ja soittimia. Sisältää myös lyhyitä nuottiesimerkkejä sekä runsaasti kuvia mm. soittimista.
2. Perinteisiä lyömäsoittimia käyttävän japanilaisen Kodo-ryhmän kotisivu. Tietoa Kodo-ryhmän historiasta, jäsenistä, kiertueista ja perinteisen japanilaisen rummun, taikon, soiton opiskelusta ja kursseista. Musiikkinäytteitä.
Aihe: Kodo lyömäsoittimet perinnemusiikki rummut taiko
Kieli: englanti, japani
Laji: kotisivu
Julkaisija: Kodo Cultural Foundation
Osoite: http://www.kodo.or.jp/
3. Lainaa vielä...
Nimi Juuli on Julia-nimen rinnakkaismuoto. Katolisissa maissa Julia on pyhimyksen nimi. Julia-nimi mainitaan myös ortodoksisessa kalenterissa. (Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1997)
Talvi- ja jatkosotaan liittyviä tietokirjoja nuorille erikseen ei näyttäisi olevan. Perusteellisia, nuorillekin käyviä tietokirjoja voisivat olla vaikkapa nämä: Talvisodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (1999) ja Jatkosodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (2005). Dokumenttielokuva lapsille ja nuorille on Yleisradion tekemä
Sotalapsen tarina / käsikirjoitus ja ohjaus: Kirsti Tulonen (YLE Tallennepalvelu, 2002, videokasetti).
Tässä tietokirjoja kysymistäsi aiheista:
Yleisteokset:
- Sander, Gordon F.
- Taistelu Suomesta 1939-1940 / Gordon F. Sander (WSOY, 2010)
Sodan kasvattamat / [toimittaneet Sari Näre, Jenni Kirves, Juha Siltala] (WSOY, 2010)
Sotainvalidit:
-...
Toivottavasti joku elokuvatuottaja huomaa toivomuksesi.
Vielä en löytänyt muuta elokuvallista aineistoa (tai vihjeitä sellaiseen) kuin kirjatrailerin. https://www.youtube.com/c/jarimakipaa/
Kenties voisit elokuvaa odotellessa tehdä omia kirjatrailereita nettiin?
Vastakkainistuttavan pihakeinun ja sen katon piirustukset löytyvät esim. kirjasta Jani Johannes: Snickra till dig själv eller som gåva = Tee itselle tai lahjaksi (1995). Kirjassa on suomen- ja ruotsinkieliset ohjeet. Kirja on lainattavissa mm. Seinäjoen pääkirjastosta. Kysyessä kannattaa mainita kirjan ISBN-tunnus 952-90-6122-6, sillä samannimisiä kirjoja on useita.
Mahtaisikohan kyseessä olla laulu, joka on saanut suomenkielisen nimen "Picardyn ruusuja"? Näyttää kuitenkin siltä, että laulu ei ole ranskalainen. Laulu on alkuperäiseltä nimeltään "Roses of Picardy" ja säveltäjä on Haydn Wood. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Kullervo ja suomeksi laulu alkaa säkeellä "Kerran puiden alla seisoi neito".
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 6 tai nuottijulkaisusta Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 2 (Fazer, 1981)
https://finna.fi
Kyseessä on useisiin kieliin ja kulttuureihin lainautunut kulkusana, jonka alkuperä on kiistanalainen. Vaikka se nykyisin tunnetaan erityisesti ilonilmauksena, on mahdollista, että sen alkuperä on vanhassa sota- tai kehotushuudossa (unkarin huj-reá, turkin ura 'iske', persian kehotushuuto hyökkäykseen hurrā). Alkulähteeksi on esitetty myös muinaisyläsaksan verbiä hurren, 'liikkua nopeasti'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Tarkistin omasta espoolaisen kansakoulun kevättodistuksesta 1973. Syksyllä koulut alkoivat 20.8. Koulut tuntuvat muutenkin alkaneen elokuun lopussa 20.-23.8. Ehkäpä sääntönä elokuun toiseksi viimeinen maanantai? Linkki Päivyri.fi
Piki-kirjastoissa ei ole Audi 80 vuosimallin -92 korjausopasta. Alfamer-kirjakaupan valikoimastakaan niitä ei tällä hetkellä näyttänyt löytyvän.
Ainoastaan saksaksi löytyy Oulun kaupunginkirjastosta korjausopas ao mallille. Teos on tällä hetkellä lainassa. Teoksen nimi on So wird's gemacht: pflegen, warten, reparieren. Teos on mahdollista tilata kaukolainana.
Kysymäsi julkaisu löytyy Suomen sukututkimusseuran kirjastosta Helsingistä ja Joensuun yliopiston kirjastosta, Pielisjoen linnan laitoskirjastosta. Maakunta-arkistoissa on myös väestöluetteloita. Rekisterissä olevat julkaisun tiedot:
Ruskeala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754 (VA 10084) / Heljä Pulli (toim.)
23 lehteä
Helsinki : Karjalan Liitto, 1988
Suuntaa-antava apuväline vanhojen rahojen arvon määrittelyssä on Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2005". Sitä löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, ks. linkki http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=suomen+rahat+ar… .
Oppaassa on esitetty 6 kuntoisuusluokkaa rahoille ja arvo määräytyy siis rahan hyvakuntoisuuden ja virheettömyyden mukaan. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1945 10 markan setelille olisi 1-2 €. Ehkäpä paras tapa selvittää rahan arvo on kuitenkin käydä näyttämässä sitä vanhojen rahojen arvioinnin asiantuntijalle, joka pystyy arvioimaan sen kunnon ja käyvän arvon. Kannattaa ottaa yhteyttä Numismaattiseen yhdistykseen ja...
Kappale Pieni salaisuus näyttää löytyvän ainakin cd-levyltä "Laululaari: Lauluja alle kouluikäisille" ja nuottina Eeva Alhon kirjasta "Laulun aika: Pööpötien laulukirja".
Levy löytyy tällä hetkellä Kaarinan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. Nuottikirja on samasta kirjastosta lainassa eräpäivällä 9.12. eli voit sen esimerkiksi varata tai kaukolainata muualta Suomesta.
Tässä vielä linkit Kaarinan kaupunginkirjaston kyseisten niteiden sijaintitietoihin.
Ensin cd-levy:
http://kaarina.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DC489AB6E%252…
Ja tässä nuotti:
http://kaarina.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0000F032%252…
Tämä Saukin sanoittama versio ("On hiljaisuus, vuorilla usva käy) on tosiaan nuottina paljon harvinaisempi kuin Kerttu Mustosen sanoittama versio ("Käy vuorten taa päivä jo uinumaan"). Viola-tietokanta tuntee vain kaksi nuottijulkaisua, jotka löytyvät vain Kansalliskirjaston kokoelmasta, josta ei anneta lainoja, vaan nuottia on tultava paikan päälle katsomaan.
* Mandshurian kummut ; Soittajapoika ; Tiet ; Kaupunki kauaksi jää (Scandia 1962)
* Venäläisiä kansanlauluja (Scandia, 1977) - tämä on sisällöllisesti sama kuin vuoden 1962 kokoelma.
Jos kysyjä tavoittelee vain laulun nuotteja, sanoitusversiolla ei pitäisi olla suurtakaan väliä, sillä molempia tekstejä lauletaan samalla melodialla. Nuotit sävelmään löytyvät esimerkiksi "Suuresta...
Robert Ludlumilla oli useita teoksia, jotka jäivät kesken hänen kuoltuaan. Useita niistä on viimeistelty ja julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Ludlumin kirjoissa esiintyy yleensä yksi mies tai pieni joukko, jotka taistelevat salaisia järjestöjä tai salaliittoja vastaan. Medusa-alkuisia nimiä on käytetty suomennoksissa vuodesta 1980. Medusa lienee kääntäjän antama nimi. Sen jälkeen sarjallisuus on näköjään haluttu säilyttää. Medusa (kr. Μέδουσα) oli kreikkalaisessa tarustossa hirviömäinen naispuolinen olento gorgo, joka katseellaan pystyi muuttamaan ihmisen kiveksi.
Ludlumin kirjoista on tehty monia televisiosarjoja ja elokuvia. Tunnetuimmat elokuvat ovat Verinen viikonloppu sekä Medusan verkko (The Bourne Identity), Medusan isku (The...
Risusta.fi -sivusta löytyy ohjeet käsiluudan ja varsiluudan tekemiseen, kirjallinen ohje (käsiluuta), http://risusta.fi/ohjeita/luuta.htm ja varsiluudan tekemisestä video, http://risusta.fi/ohjeita/varsiluuta.htm.
Pekka Kautovaaran teoksessa Kättentöitä kerrotaan erilaisten tarve-esineiden valmistuksesta. Sieltä löytyy myös luudan teko-ohje.
Howard Blaken säveltämän Walking in the air -kappaleen sanat ja nuotit löytyvät mm. seuraavista teoksista:
Suuri toivelaulukirja 17 (sanat, kosketinsoitin, sointumerkit), 2003, luokka 78.312
Bumber book for easy lead guitar solos (sanat, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit), 1988, luokka 78.89
Blake, Howard: Walking in the air : theme from "The Snowman" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit), 1983,luokka 78.355
Teosten saatavuuden Tampereen kaupunginkirjaston eri toimipisteistä voit tarkistaa verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tai tiedustelemalla suoraan kirjastosta.
Kappaleen sanat löytyvät myös internetistä, esim. osoitteesta http://www.aquamarine.nu/lyrics/af/snowman82.html
En löytänyt parempaa määrittelyä kuin arkistossa ollut vastaus:
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin. Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/upndown/download_file.asp?id=035… . Ks. sivu 12.
Kuntapuolella voidaan siis käyttää kahta erilaista mallia HTV1: palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 tai HTV2:palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365. HTV1-mallia käytetään, kun lasketaan tehty työpanos henkilötyövuotta kohti.
