Sienet eivät kuulu kasvikuntaan vaan sienet muodostavat oman eliökuntansa, Fungi. Sienet rakentuvat peräkkäisistä solujonoista, sienirihmoista eli hyyfeistä (hyphe), joista muodostuu rihmasto eli myseeli (mycelium).
Lähde: WSOY Facta Tietopalvelu
Tiettävästi sienillä ei ole hermosolmukkeita tai -ratoja, joissa tunnistaa ainakaan eläinten osalla ajateltava kipu.
Vegaaniliiton sivuilla todetaan ,että sienet lisäävät ruokavalion monipuolisuutta. http://www.vegaaniliitto.fi/lahiveganismi.html
Vegaaniravinnosta ja sienistä löytyy keskusteluja Suomi24.fi:n vegaaniruoka keskustelupalstalla
http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/sienet%2Btid%3A3422?term_…
Todettakoon lopuksi, että kalan kivusta löytyy artikkeli Helsingin Sanomissa 3.5.2003...
En löytänyt kaktusaiheista joulumerkkiä kuin vuoden 2013 merkin, jossa näyttäisi ehkä olevan joulukaktus ja lapsia, sen arvo lukee merkissä, 65 senttiä. Mutta jos kyse on jostain muusta suomalaisesta postimerkistä, Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat euroarvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan. Wikipedian listaus joulumerkeistä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_joulupostimerkeist%C3%A4
Vantaan kaupungin kirjastojen kesätyöpaikat tulevat hakuun alkuvuodesta ja ovat tavallisesti olleet haettavissa helmikuun loppuun asti. Haku tapahtuu kaupungin nettisivujen kautta osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/ .
Voisit myös osoittaa kiinnostuksesi Lumon kirjastoa kohtaan vaikkapa käymällä siellä paikan päällä ja kertomassa vähän itsestäsi. Tällä tavalla henkilökunta saa sinusta käsityksen ja parannat pääsymahdollisuuksiasi, sillä kesätyöpaikkojen hakijoita kirjastoihin on aina todella paljon.
Vuosi 1958 ei näy vapaasti käytettävissä digitoiduissa sanomalehdissä, mutta vuonna 1939 ilmoittautuminen tapahtui uusilla oppilailla 30.8. ja vanhoilla oppilailla 31.8., ks. Uusi Aura 20.8.1939. Vuoden 1958 lehdistä Turussa ilmestyneistä on digitoitu Åbo Underrättelser, jota pääset katsomaan yliopiston kirjastossa. Vuoden 1958 Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, pääset katsomaan sitä varaamalla ajan mikrofilmilaitteelle varaamo-palvelussa.
Espoossa tai muissakaan Helmet-kirjastoissa ei ole enää RT-kortistoja käytössä. Pääkaupunkiseudulla RT-kortistot löytyvät ainakin Aalto-yliopistolta. Lisätietoja voi tiedustella Aalto-yliopistolta: https://www.aalto.fi/fi/oppimiskeskus/yhteystiedot-oppimiskeskus.
Varpu Vilkuna on syntynyt 18.10.1951. Hän on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja ja tiedottaja. Hän on maatalon emäntä Nivalassa ja toimii myös paikallislehden toimittajana.
Varpu Vilkuna on julkaissut nuortenkirjat Rulla 1991, Tuhkasiivet 1993,Tumma nauha 1996, Kaislatien kaveri 1997 ja Marmoritaivas 1998 sekä runokokoelman Nimetyt kivet 1994.
Lisää Varpu Vilkunan kirjailijantyöstä voit lukea esimerkiksi kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3. Kirjojen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa löydät Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Jonkin verran tietoa löytyy myös täältä:
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ka_vilkuna.shtml
Seuraavat kirjat & CD-levyt löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta. Niistä varmasti löytyy sopiva näin alkuun. Alla olevien verkko-osoitteiden kautta voi tehdä varaukset. Varausten tekoon tarvitaan HelMet-kirjastokortti ja siihen liittyvä nelinumeroinen salasana. HelMet-kirjastokortin ja salasanan saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta kunhan esittää joko passin, ajokortin tai valokuvalla varustetun KELA-kortin. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Englannin kieli:
Tulkki, Heikki: Kuuntele ja opi englantia
http://www.helmet.fi/record=b1911674~S9*fin
Open road. Course 1 / Jim McWhirr ... [et al.]
http://www.helmet.fi/record=b1856551~S9*fin
Lamping, Alwena: Puhu englantia : käytännön englannin...
Vantaalla kirjaston asiakastietokoneisiin kirjautuminen toimii voimassaolevalla Helmet -kirjastokortilla, johon on liitetty pin-koodi. Asiakaskoneita ei tarvitse varata erikseen mistään järjestelmästä ja niiden määrä sekä käyttöajan pituus vaihtelee kirjastoittain.
Tulostamiseen Vantaan kirjastoissa tarvitaan myös voimassaoleva Helmet -kirjastokortti, joka pitää kertarekisteröidä erilliseen tulostusjärjestelmään. Skannaamista varten rekisteröinnissä kysytään myös sähköpostiosoitetta, johon skannatut asiakirjat ja muut vastaavat dokumentit ohjautuvat. Omaa muistitikkua ei skannauksessa voi käyttää. Tulostus tapahtuu kirjaston koneilta, kopiointi ja skannaus onnistuvat suoraan monitoimilaitteelta kirjastokortilla rekisteröitymisen...
Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) on todennäköisesti kyseinen kuningas. Mm. hänen säätämänsä Wiślican perussääntö 1) paransi puolanjuutalaisten asemaa huomattavasti. Alla suora lainaus saksalaisen Wikipedian artikkelista Geschichte der Juden in Polen Googlen kääntämänä 2):
"Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) omistautui ensisijaisesti maan laajentamiseen sekä maatalouden ja kaupan edistämiseen. Tätä varten hän harjoitti muun muassa juutalaisten ja talonpoikien suojelupolitiikkaa. Hänen aikalaisensa kutsuivat siksi kuningas Kasimiria "talonpoikien ja juutalaisten kuninkaaksi". Vuonna 1334 hän täydensi isoisänsä Bolesław hurskaan Calian yleistä etuoikeutta Wiślican...
Kyllä täällä silloin tällöin luodaan parisuhteitakin, ei varmaankaan sen useammin kuin muillakaan työpaikoilla, muttei kai harvemminkaan. Mitään tilastoja tästä ei liene tehty. Työnantajalla sinänsä ei ole mitään erityistä suhtautumistapaa asiaan enkä usko, että parisuhteet kirjastossa herättävät sen kummempaa suhtautumista. Iloinen asiahan se on, jos ihmiset löytävät toisensa ja onhan siinä sitten vähän puheenaihetta joksikin aikaa.
Keskisuomalaisia lastenkirjailijoita voi hakea esimerkiksi Keski-Suomea käsittelevästä Keski-aluetietokannasta, joka löytyy täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/keskisuomi tai http://jkl226.jkl.fi/Keski?formid=form2
Valitsemalla asiasanaksi "lastenkirjallisuus" sekä julkaisuvuodeksi 2013-2013, löytyy 6 uutta teosta keskisuomalaisilta lastenkirjailijoilta: Hannele Huovilta, Kreetta Onkelilta, Timo Parvelalta ja Sinikka Valkolalta.
Lisäksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta (www.kirjasampo.fi) voi selailla kirjailijoita maakunnittain tai hakea hakusanoilla "keski-suomi ja lastenkirjailijat". Listalta löytyvistä kirjailijoista ainakin Sari Kanalalta on ilmestynyt tietokirja Hännän varjossa (2013, luokka 58.11) ja Laura...
Etsin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi , onko Kalervo Kalliosta kirjoitettu mitään. Sieltä löytyi vain Suomen taiteen vuosikirja. 1942 / Toim. L. Wennervirta, jossa on mukana Kalervo Kallio. Kirja on lainattavissa myös pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mm. Tapiolan kirjastossa Espoossa. Varsinaista erillistä luetteloa ei ole ainakaan kirjamuodossa, jollei sitten em. kirjassa.
Etsin tietoja myös internetistä Google-hakukoneella http://www.google.com , josta löytyivät tiedot Kyösti ja Kalervo Kallion museosta. Ehkä kannattaisi vielä kysyä sieltä tätä luetteloa.
http://lasso.greenspot.fi/museoliitto/lasso/tuloksetaakkos.lasso?-datab…
http://www.nivala-lehti.fi/?pid=nm_kallio
Helmet-kirjastoista voi lainata joitakin soittimia. Lainattavia soittimia ovat esimerkiksi akustinen kitara, ukulele, kantele ja banjo. Soittimia ei voi varata. Mainitsemiasi esineitä ei valitettavasti ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa.
Löydät Helmet-kirjastoista lainattavat soittimet Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat ”soittimet esine”.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mystery Club on Fiona Kellyn kirjailijanimellä kirjoitettu, nuorille suunnattu kirjasarja. Sarja keskittyy Mystery club –nimiseen kerhoon, joka on kolmen teinitytön perustama etsiväkerho. Tytöt asuvat Willow Dalen kaupungissa Yorkshiressa. Mystery Clubiin kuuluvat Holly Adams, Tracy Foster ja Belinda Hayes. Sarjasta on ilmestynyt 28 osaa, joista 22 on suomennettu. Osat ovat järjestyksessä seuraavat:
Salaiset johtolangat
Kaksoisvaara
Kielletty saari
Konnuuksia keskiyöllä
Vaarallisia temppuja
Siepattu!
Piilosilla
Haudattuja salaisuuksia
Tappavia pelejä
Salaperäinen puhelu
Musta hevonen
Harhakuvia
Kohtalokas putoaminen
Pakkolasku
Myrkkyä!
Pankkiryöstö
Salainen huone
Menneisyyden salat
Salaliitto
Petos
Kadonnut...
Kysyin asiaa Tasavallan presidentin kansliasta (yhteystiedot Linkki Presidentti.fi) ja sain vastauksen.
Antero Jyränki toteaa teoksessaan Presidentti (1981, s.54) seuraavaa: "Tasavallan presidentti valitaan toimeensa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tämän pituista toimikautta ehdotti vuoden 1917 perustuslakikomitea, jonka mielestä presidentin tehtävänä oli hallituksessa ylläpitää sitä yhtäjaksoisuutta, joka sen aseman tähden, mikä ministereillä olisi suhteessa eduskuntaan, helposti voi jäädä saavuttamatta" (KM 1917:11, 32)."
Alkuperäinen lähde, johon Jyränki viittaa, löytyy eduskunnan kirjastosta. Grönvall, Filip: Perustuslakikomitean mietintö 1-7a (1917) Linkki Finna hakutulokseen
Oravalla veitikalla on kansanlaulu, jonka tekijää ei ole tiedossa. Sävel on myös kansansävelmä. Laululeikki löytyy kirjoista Sopanen, Satu : Leikkitunti (2001) ja Ystäväni, tuttavani : laululeikkejä lapsille ( 2006).
Tampereen kaupungin katukyltit olivat 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielisiä. Helmikuun manifestista 1899 alkaneiden venäläistämistoimien myötä määrättiin vuonna 1903, että maamme kaupunkien katukylttien tuli olla kolmikielisiä, ylinnä kadunnimi venäjäksi, keskellä suomeksi ja alinna ruotsiksi. Venäjänkieliset nimet poistettiin vuonna 1917 ja ruotsinkieliset vuonna 1920 - 7.4.1920 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimikilvet oli uusittava ja tehtävä ne yksinomaan suomenkielisiksi. Vuonna 1933 Tampereen Aitosuomalainen Kerho ehdotti kaupungin vierasperäisten kadunnimien muuttamista suomalaisiksi, ja kaupunginhallitus asetti komitean valmistamaan ehdotusta kaupungin katujen sekä yleisten paikkojen nimien tarkistamiseksi. Päätös "...
