Osoitteesta http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/sitaatteja-aleksis-kiven-… löytyy koko joukko sitaatteja Aleksis Kiven teoksista. On tosin vaikea sanoa, missä määrin ne ovat jääneet elämän juuri Kiven teoksien vuoksi ja missä määrin olleet jo aikaisemmin yleisesti käytettyjä sanontoja.
Ainakin seuraavat ovat jossakin muodossa yleisessä käytössä:
”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.”
”Öitä on monta, mutta joulu on vaan kerran vuodessa, ja sentähden iloitkaamme nyt.” [Käytettäneen lähinnä tuota keskimmäistä osaa.]
”Tehty on tehty, eikä saata sitä enään takaisin ruikutus ja marina.”
”Istu ja pala!” [Tätä ei ole tuossa listassa, mutta se löytyy useampaankin kertaan kirjasta.]
Kannattaa tutustua Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Ella etunimet: nimi on muuntuma Helena-nimestä, joka puolestaan tulee kreikan sanasta helios, aurinko.
Eleonora tulee arabian sanasta Ellinor, Jumala on valoni.
Gabriella on Gabrielin sisarnimi. Nimi on hebreaa ja tarkoittaa Jumalan taistelijaa tai jumala on voimakas. Raamatussa Gabriel on sen arkkienkelin nimi, jonka tuli ilmoittaa Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymästä näiden äideille.
Tarkoititko mahdollisesti Petronellaa? Nimi tulee latinasta ja tarkoittaa Petronius-sukuun kuuluvaa naista. Se saattaa olla lähtöisin kreikan sanasta petra ja saattaa siten olla Pietarin sisarnimi....
Useimpiin veganismia koskeviin kysymyksiin löytyy vastaus Vegaaniliiton verkkosivuilta. Sieltä selviää myös, mitkä ovat vegaaneille sopivia vaatekuituja.
https://vegaaniliitto.fi/arki/vaatetus/
Ainakin Mervi Kantokorven teoksessa Runousopin perusteet (Yliopistopaino, useita painoksia) käydään läpi erilaisia runomittoja. Ehkä siitä voisi olla sinulle hyötyä?
Helmet-palvelusivustolla kohdassa palvelut on lista sekä niistä kirjastoista, joihin ei saa tuoda koiraa että niitä, joihin saa tuoda koiran.
Tällä hetkellä Helsingissä "koiravapaita" yleisiä kirjastoja ovat Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Paloheinän, Pasilan, Pitäjämäen ja Viikin kirjastot sekä keskustakirjasto Oodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Hallusinaatiot ovat aika yleinenkin aihe tai ilmaisukeino varsinkin jännitys- ja fantasiakirjallisuudessa. Suomalaisia romaaneja, joissa nimenomaan äänihallusinaatio on mukana, ovat mm. Leena Krohnin Datura (WSOY 2001) ja Mehiläispaviljonki (Teos 2006), Petri Karran Kohtalonohjaaja (Gummerus 2011), Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani (Otava 2012), Mirja Kuivaniemen Siantappajat (Tammi 2014) ja Terhi Rannelan Läpi yön (Otava 2014). Omaelämäkerrallista fiktiota aiheesta on kirjoittanut Jukka Komppa, jonka teoksessa Minä olen (Atena 2001) takakansitekstin mukaan miehen pään sisässä ovat äänessä niin enkelit kuin pirutkin.
Lisää esimerkkejä löydät yleisten kirjastojen tietokannoista (esim. yhteistietokanta Frank osoitteessa http://monihaku....
Saamelaisten asuinalue oli laajimmillaan ajanlaskun alusta 1000-luvulle. Saamelaisia asui “Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle”. Saamelaisten elämä keskittyi pyyntielinkeinoihin. Uudisasutus, syntymässä olleet valtionrajat tai etupiirijaot ja myöhemmin Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeinen aika tuotti levottomuuksia ja sotia, jotka saamelaisten kansanperinteessä tunnetaan “tsuudien aikana”. (Lehtola 2015.)
Monenlaiset muutokset saamelaisten elinkeinoissa sekä valtioiden rajat ja toimet ovat vaikuttaneet saamelaisten asuinalueisiin. Assimilaatio, kolonialismi tai yleensä saamelaisiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus ovat tässä yhteydessä asioita, joista on keskusteltu paljon (ks. esim. Lehtola 2012). Suomessa...
Hei, valitettavasti Anna-Leena Härkösen sähköpostiosoitetta ei löydy. Ehkä palaute menee perille hänen kustantajansa Otavan kotisivujen kautta: www.otava.fi, siellä kohdassa Ota yhteyttä on alempana Anna palautetta -otsikko.
Anna-Leena Härkösellä ei ilmeisesti ole ihailijakerhoa, jonka kautta posti saattaisi mennä perille.
Alla olevalle sivustolle on koottu Helsingin seudun webbikameroiden sijainteja. Luettelo ei varmaankaan ole täydellinen.
http://www.webinfo.fi/index.php?keyword=allmap&camera=1&area_id=12
Tietosuojavaltuutetun toimisto -sivustolta löytyy tietoa kameravalvonnan säätelystä:
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/useinkysyttya/kameravalvonta.html
Ennen neilikkavallankumousta 25.4.1974 Portugalissa todellista valtaa piti pääministeri Marcello José Caetano.
Portugalin historiasta löytyy tietoa mm. jokaisessa kirjastossa olevista tietosanakirjoista, esim. Spectrumista.
Internetissä kerrotaan aiheesta mm. osoitteessa http://users.utu.fi/tphleh/tl_portugali.html
Googlesta löytyy lisää linkkejä haulla Portugali neilikkavallankumous.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) on selostus Kelahaara-nimestä: Nimen historia elää muistitietona: Ranualla Kelajoen ja Siuruanjoen yhtymäkohta on Kelahaara. Kirjassa lisää nimestä ja sen kantajista. - Kela-nimestä on kirjassa myös pidempi selostus.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä julkaistiin ensimmäisen kerran neljänä vihkona vuonna 1870 ja nämä vihkot sitten yhtenä painoksena Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana 1873.
Vuoden 1908 Yrjö Weilinin julkaisema Seitsemän veljestä on myös julkaistu kahtenatoista vihkona, se ei siis ole sidottu kirja. Vihkot on painettu faktuuralla ja niissä on ensimmäisen kerran Akseli Gallen-Kallelan tekemä kuvitus.
Vihkot on myös digitoitu, niihin voi tutustua Doriassa, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto: http://www.doria.fi/handle/10024/43335 .
Painosmäärästä en löytänyt tietoa käytettävissäni olevista lähteistä.
Kaikenvillaiset Internet-lähteet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että suurin määrä yhden lampaan kerralla synnyttämiä karitsoja on yhdeksän ja että ennätyksenhaltija on kansainvälisestikin poikkeuksellisen suurista vuonueistaan tunnettu suomenlammas.
http://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=290455
http://www.abc.net.au/rural/vic/content/2006/s1739054.htm
http://www.finnsheep.org/spinoff.htm
http://www.summitviewfarme.com/sheep/finn.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Finnsheep
Tietoa suomenlampaasta:
http://www.finnsheep.fi/ominaisuudet.html
SFS 6000 - viitestandardit / [valmistellut: SESKO]
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 2003
löytyy Pasilan kirjastosta, tarkista saatavuus osoitteesta http://www.helmet.fi
Kaikki SFS standardit löytyvät Suomen standardisoimisliiton tietojen mukaan myös näistä kirjastoista
Espoo
Teknillisen Korkeakoulun pääkirjasto
Otaniementie 9
02150 ESPOO
Helsinki
Helsingin Yliopiston kirjasto
Unioninkatu 36
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Suomen standardisoimisliiton kirjastossa ovat kaikki standardit:
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Kirjasto/Tietopalvelu
PL 116, 00241 HELSINKI (Maistraatinportti 2)
Puh. (09) 1499 3455 Faksi (09) 146 4914
Sanat löytyvät kirjasarjan suuri toivelaulukirja osan 9 sivulta 30. Kirjasarja löytyy hyvin monesta kirjastosta. Ensimmäisen säkeistön sanat ovat "Siellä missä aukee aapa ajaton, siellä missä puhuu pohjoinen, siellä missä raukee raito rajaton, siellä harvoin kohtaa ihmisen. Löysin sinut sieltä, tiettömältä tieltä, tieltä jolla puhaltaa saa tuuli jokainen. Muistatko illan siellä, Neljän Tuulen tiellä?"
Liikenneturvan vuonna 2022 tekemän seurannan mukaan suomalaisista jalankulkijoista 61% käyttää heijastinta valaistussa ympäristössä pimeän aikaan. Näin ollen voisi todeta, että muissa maissa autoilijat näkevät jalankulkijat samalla tavalla kuin autoilijat Suomessa näkevät 39% jalankulkijoista.
Heijastinten historia on pitkä, ja ensimmäisen patentoidun heijastimen keksi saksalainen Rudolf Straubel vuonna 1906. Sen jälkeen erityyppisiä heijastimia on patentoitu moneen kertaan mm. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Niitä käytettiin liikennemerkeissä, moottoriajoneuvoissa ja polkupyörissä. Jalankulkuheijastinta pidetään suomalaisena keksintönä, jonka loi 1940-50-lukujen taitteessa Arvi Lehti ja jonka käytön puolesta kampanjoitiin...
Lasten ja nuorten tv-kykykilpailuista ja niiden vaikutuksista kasvuun ja kehitykseen löytyy toistaiseksi niukalti teoksia tai muuta aineistoa Vaski-kirjastoista. Löysin kuitenkin muutaman teoksen sekä muita tiedonlähteitä, joissa aihetta käsitellään.
Kilpailuihin osallistuvien lasten ja nuorten vanhempien vastuusta ja lähinnä Idols:sta löytyy tietoa “Kasvattajan brändikirjasta” (Finn Lectura 2006), jossa luku “Kun tunteista tuli brändi -- Idols-kilpailu ja populaarimusiikin affektimaailma” (s.174- 187) käsittelee tätä aihetta. Toinen teos, joka käsittelee aihettanne on Mari Pajalan ja Sari Elfvingin kirjoittama “Tele-visioita: mediakulttuurin muuttuvat muodot” (Gaudeamus 2011). Tässä kirjasta löytyy yksi useamman kymmenen sivun kirjoitus,...
Pohjoisen evakkoja mm. Sallan ja Kuusamon luovutetuilta alueilta sijoitettiin Pohjanmaalle ja muualle Suomeen. Esimerkiksi sallalaisia sijoitettiin kahdeksaan lääniin ja 55 eri pitäjään. Suurin osa sallalaisista evakuoitiin kuitenkin Keski-Pohjanmaan kuntiin.
Lapin evakkojen lisäksi Suomen piti sijoittaa 400 000 Karjalan evakkoa. Suomi pyysi Ruotsilta apua ja otti vastaan yli 56 000 Lapin siviiliä.
Tarkempaa tietoa: Rautio, Erkki: Pohjoiset pakolaiset: tietoa ja tarinoita Lapin sodasta ja lappilaisten evakkotaipaleelta (2004)
Red Bull -energiajuoman lihottavuus riippuu siitä, kuinka paljon juomaa nautitaan. Esim. Red Bull 250 ml. sisältää energiaa 115 kcal ja sokeria 27,5 g. Juomasta on olemassa myös sokeriton ja zero-versiot.
Red Bullin sivuilta https://www.redbull.com/fi-fi/energydrink saat lisätietoa juomien aineosista.
Kilokalori.net-sivustolta https://www.kilokalori.net/ voit hakea juomien kalori- ja ravintosisällöt.
