Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on kilpailutetut, määräaikaiset hankintasopimukset aineistonsa hankinnasta. Sopimuskauppoja on useita mm. aineiston kielen ja materiaalin mukaan.
Valinnan periaatteet löytyvät Helmet-kokoelmaohjelmasta. Niissä sanotaan mm. näin:
"Kirjasto pitää huolen siitä, että uudet ajatukset ja elämykset ovat kirjaston asiakkaiden saatavilla. Kirjaston avoimuus erilaisia ajatuksia kohtaan takaa mahdollisuuden tutustua maailmaamme muokkaaviin kulttuurin virtauksiin ja ajankohtaisiin asioihin. Sukupuolten tasa-arvo, eri- ikäisten ja -kielisten asukkaiden tarpeet otetaan valintatyössä huomioon."
Koko kokoelmaohjelma löytyy mm. Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Vallilan kirjastoa ei ole vielä avattu. Helmet-kirjastot valmistelevat lainaustoiminnan aloittamista, joten kannattaa seurata Helmet-sivustolta tarkempaa aikataulua.
Vallilan kirjasto ottaa palautuksia vastaan pääovella.
Lainat eivät eräänny 16.3.–31.5.2020. Lisäksi kirjasto jatkaa 20.1.–15.3.2020 erääntyneiden lainojen laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vallilan_kirjasto
HelMet-kirjatojen kokoelmista löytyy kolme teosta, joiden ohjeiden avulla voi olla nukenvaatteita. Kaikissa on liitteenä kaavat.
Anne Grethe Gaaserud: Nuken omat vaatteet : ohjeet ja kaavat 39 asukokonaisuuteen (2008)
Venus A. Dodge: The dolls' dressmaker : the complete pattern book (Over 120 designs with actual size patterns, 2002)
Sewing dolls' clothes : 27 projects to make in 1:12 scale (ed. Virginia Brehaut, 2007)
Shelley Down: My felt doll : easy sewing patterns for wonderfully whimsical dolls (12 full-size doll patterns and over 40 unique accessories, 2015)
Voit tarkistaa teosten saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
En onnistunut selvittämään, oliko Lapinlahdessa jonkinlainen museohuone. Sen sijaan Aleksis Kiven potilashuonetta siellä ei ollut. Armoitettu Kivi-tuntija Esko Rahikainen vastasi kysymykseen näin:
"Pastori Carl Johan Lindh oli hoidettavana pari vuotta Lapinlahdessa ja parannuttuaan kirjoitti 1874 käsikirjoituksen "Ur en själsörjares anteckningar. I angående sinnesjuka och deras vård". Kirja julkaistiin vasta 1911. Koska Aleksis Kiven oleskelusta sairaalassa oli vain muutama vuosi voi uskoa että seuraava Lindin tieto pitää paikkansa.
Potilaat asuivat kahdessa samansuuntaisessa siipirakennuksessa, joita yhdisti toisessa päässä keskusrakennus, jonka yläkerrassa oli ylilääkärin asunto ja alakerrassa hoitohenkilökunnan asunnot ja sairaalan...
Voit hakea kaikkea italiankielistä aineistoa käyttämällä Helmet-haun tarkennetun haun lomaketta ja laittamalla hakulaatikkoon asteriskin (*). Kielivalikosta voit valita italian, ja aineistovalikosta kirjan tai dvd:n. Hakutuloksiin tulee näin kaikki italiankielinen aineisto, mutta myös kielikursseja ja sanakirjoja. Kokoelmavalikosta voit rajata hakutuloksia halutessasi esimerkiksi aikuisten kokoelmaan, lasten kokoelmaan tai kaunokirjoihin.
Dvd-listaukseen tulee mukaan myös ne dvd:t, joissa on tekstityskielenä italia. Jos haluat vain sellaisia elokuvia, joissa on italia puhekielenä, voit kirjoittaa hakulaatikkoon "ääniraita italia".
Lisää hakuohjeita löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#...
Alle 15-vuotiaan kortille lainatusta aineistosta ei mene myöhästymismaksuja. Maksut kyllä kertyvät kortille, mutta ne poistetaan esimerkiksi seuraavan kirjastokäynnin yhteydessä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Oma_kirjastokortti(11256)
Kyseinen Lenita Pihlajan toimittama teos Ymmärräks sää? Maahanmuuttajien koulutus on luettavissa internetissä pdf-tiedostona. Teoksen sivulla 45 mainitaan Tuula Kallioniemen tarina Njeppanimaaju, joka on olemassa sekä tekstinä että nauhoitteena. Kirjastomme lasten- ja nuortenosaston erikoiskirjastonhoitajan asiantuntemus auttoi löytämään oikean teoksen. Tarina Njeppanimaaju sisältyy Tuula Kallioniemen teokseen Reuhurinne 1. Teos on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Tämän vuoden Psykologia-lehden artikkelissa sanotaan mm. näin: ”harjoitus muokkaa aivojen rakenteita, toimintaa ja välittäjäainetoimintoja (nro 2, s. 188), eli varmasti tapa lukea ja hankkia tietoa vaikuttaa aivoihimme. Varsinaista tutkimusta aiheesta ei kuitenkaan löytynyt. Alla olevista artikkeleista voisit saada joitakin tiedonjyviä:
Se ei ole samaa lukemista / Ville Rauvola (Parnasso, 2010, nro 6, s. 60-61)
Oppivat aivot / Sirpa Vahtera (Psykologia, 2010, nro 2, s. 187-188)
Joko sinulla on teknoaivot : arjen tietotekniikka muuttaa aivojesi rakennetta / Gary Small, Gigi Vorgan (Tiede, 2009, nro 3, s. 18-23)
Aivan uuden tutkimuksen mukaan aivot laiskistuvat, jos teksti on liian helposti luettavaa. Tästä, ehkä yllättävästäkin...
Koirien kiinnipidosta säädetään metsästyslaissa, sen 51. pykälässä(Koiran kiinnipitovelvollisuus) ja järjestyslaissa (14. pykälä, Koirakuri).
Järjestyslaki on tullut voimaan vuonna 2003, eikä siihen näytä tulleen sen jälkeen muutoksia. Metsästyslaki on tullut voimaan vuonna 1993, mutta sen 52. ja 54. pykälään on tehty vuonna 2011 joitakin muutoksia, jotka liittyvät koirakokeeseen tai kouluttamisen ja koiran kiinnipitoon niihin liittyen.
Molemmat lait löydät Finlexistä, valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/
Matkalla noutopaikkaan tarkoittaa, että kirja on tulossa jostakin toisesta Vaski-kirjastosta noutopaikkaasi, esimerkiksi Turun pääkirjastoon. Ei siis vielä ole tullut sinne.
Kun kirja on noudettavissa, saat ilmoituksen valitsemallasi tavalla joko tekstiviestinä, sähköpostina tai kirjeenä. Tekstiviesti on nopein.
Lainan voi uusia netissä 5 kertaa, jos kirjalla ei ole varauksia. Mene Vaskin etusivulta oikeasta yläkulmasta https://vaski.finna.fi/ kohtaan Kirjautuminen ja anna kirjastokortin tunnuksesi ja PIN-koodisi ja mene kohtaan Lainat. Voit valita kaikki lainat tai klikata ne, jotka haluat uusia. Jos kirjasta on varauksia, vieressä on teksti "ei voi uusia".
Anna-Leena Härkösen henkilökohtaisia kotisivuja verkosta ei löydy. Kirjailijasta löydät tietoja mm. seuraavilta sivuilta
Kustantaja Otava
http://www.otava.fi/
Sanojen aika -kirjailijatietokanta
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Lapuan kunnallislautakunnan pöytäkirjasta selviää, että Hotelli Tapiola on muutettu vuonna 1938 Hotelli Simsiöksi. Myös Lapuan sanomien numerossa 3.3.1938 mainitaan kyseisen hotellin myynti ja uusi nimi Hotelli Simsiö.
Hain tietoa etsimästäsi novellista amerikkalaisella EBSCO-lehtiartikkelihaulla, joka on asiakkaiden käytössä kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston asiakasmikroissa. Suuri osa artikkeleista on ns. full text -muodossa, joten etsiessäsi esimerkiksi juuri amerikkalaista kirjallisuuskritiikkiä ja -analyysiä, on EBSCO-haku lyömätön niin nopeudessa kuin sisällön määrässäkin. Haluamasi artikkelit voit tulostaa tai lähettää omaan sähköpostiosoitteeseen.
Löysin viisi kiinnostavaa artikkelia Poen novellista "The masque of the red death", jotka lähetin sähköpostiosoitteeseesi. Huomaa myös artikkelien lopussa olevat lähdeviitteet, joita voit käyttää hakiessasi lisää tietoa aiheesta.
EBSCO-haku ja kaikki muukin asiakkaiden käytössä olevat hakupalvelut...
Kirjaston lehtivalikoimat on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ja toiset ihmiset huomioon ottava asiakas ymmärtää, että paperilehtiä täytyy käsitellä varoen.
Terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaan nähden myöden tai vasten saattaa olla makuasia, mutta yleisin perinteinen tapa lienee kuitenkin terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaa vasten. Kuvaamasi teroitustapa on nähtävissä esimerkiksi Simpauttaja-elokuvassa sekä vanhassa Työtehoseuran opetusvideossa, jonka Hämeen ammatti-instituutti on julkaissut Youtube-kanavallaan. Linkki videoon: Tehoa ja terävyyttä (tahkoaminen alkaa videon kohdassa 8:50).
Helmet-kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Kirsten Larsen -nimisiä kirjailijoita on useita maailmalla. Jos etsit sitä Kirsten Larsenia, joka kirjoittaa Terri Minskin luoman tv-sarjan pohjalta Lizzie McGuire -sarjaa kirjoiksi yhtenä monista kirjoittajista, hänestä eivät Suomen tietopalvelut
löydä julkista tietoa netistä. Sen sijaan mainittuun sarjaan liittyvää kirjoittamista löytyy maailmalta kylläkin. Lizzie McGuirea kirjoittavan kirjailijan kustantaja on nimeltään Simon & Schuster, jonka kirjailijaesittelyistä Larsenia ei netistä löydy. Jos mainitsemani Larsen on se, josta olet kiinnostunut, voit lähestyä tuota kustantajan sivun alalaidassa on "Contact us"-mahdollisuus:
http://www.simonandschuster.com/
Helsingin Sanomien Aikakoneessa tehdyn haun mukaan Hämähäkkimies piirrossarjan esittäminen alkoi Suomessa lauantaina 13.4.1996 klo 10.20. Aikakoneen lehdet on digitoitu ainoastaan vuoden 1997 loppuun asti, joten tietoa siitä milloin sarjan esittäminen Suomessa varmuudella loppui, ei ikävä kyllä päässyt selvittämään. Sarjaa esitettiin ainakin vielä 27.12.1997.
Hei!
Barokki ja klassismi muotoutuivat erilaisiksi eri maissa. On mm. englantilainen klassismi ja espanjalainen barokki jne.
Klassismin ajan ja barokin arkkitehtuurista ja niiden erityispiirteistä löydät tietoa mm. seuraavista teoksista: Otavan suuri ensyklopedia osat 2 ja 8. Euroopan arkkitehtuurin historia / Nikolaus Pevsner, sekä Maailman taiteen historia / Hugh Honour & John Fleming.
Arkkitehtuuriin voit tutustua myös Internetissä mm.osoitteessa: http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/arch/
Kirjastoasetuksen § 4 vuodelta 1998 määrittelee kirjastonhoitajien koulutuksen, ja asetusta muutettiin juuri koulutuksen osalta vuonna 2009, mikä avasi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla mahdollisuuden päästä kirjastonhoitajan virkoihin.
Siis kirjastonhoitajalla on joko
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot
tai
2) ammattikorkeakouluissa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kunnassa / kaupungissa vain yhdellä, johtavalla henkilöllä täytyy olla...
