Jane Austenista löytyy runsaasti tietoa. Voit hakea niitä www.helmet.fi- osoitteesta. Etusivulla lukee sanahaku, klikkaa siitä ja kirjoita s:Austen, Jane. Myös osoitteesta www.google.fi voit hakusanalla Austen, Jane löytää paljon aineistoa.
Sen sijaan on vaikea antaa lukuja siitä, miten paljon Austenin kirjoja lainataan. Ne ovat kaikki klassikkoja, joiden suosio vaihtelee esim. sen mukaan, onko niiden pohjalta hiljattain valmistunut elokuva tai TV-sarja tai onko niitä muuten käsitelty tiedotusvälineissä. Sormituntumalla voi kuitenkin sanoa, että suurin osa lukijoista on naisia.
Sanattomasta viestinnästä yleensä ja myös työelämän sanattomasta viestinnästä löytyy useita tutkimuksia.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
James, Judi: Body talk : kehonkieli työelämässä. – Helsinki : Ajatus, 2002.
Nieminen, Marjut: Esiinny eduksesi : convince your audience. – Helsinki : WSOYpro, 2009.
Sinulle on viesti. – Helsinki : Kirjapaja, 2008.
Hoitotyön sanattomasta viestinnästä kertoo teos
Väisänen, Leena: Sanat työssä : vuorovaikutus ammattitaitona. – Helsinki : Kirjapaja, 2009
sekä asiakastyön sanattomasta viestinnästä
Valvio, Timo: Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. – Helsinki : Kauppakamari, 2010.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta http://finna.fi ,
jonka käyttö on kaikille...
Helmet-kirjastoissa näitä kirjoja ei ole. Pääkaupunkiseudulla kirjoja on Aalto-yliopiston kirjastoissa: molemmat ovat Otaniemessä ja ensimmäinen myös Töölössä, jälkimmäinen on myös Svenska handelshögskolanin kirjastossa.
http://otalib.aalto.fi/fi/
http://lib.hse.fi/FI/
http://www.hanken.fi/library/
Arvelisin, että sanaa ”lokero” käytetään kuvainnollisessa merkityksessä siitä, että pikkuveli on turkin sisässä tai alla niin tiiviisti kuin lokerossa, kun sieltä ei ilmeisesti juuri näy muuta kuin pää, joka kurkkii. Sanalle ”lokero” ei löytynyt tutkimistani sankirjoista oikein mitään muuta tähän asiayhteyteen sopivaa merkitystä.
Asia ei ole yksioikoinen. Metropoliassa on tehty opinnäyte aiheesta, sitä kannattaa tutkia, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14696/Musiikki.pdf?sequen…
Aukusti Salon kirjassa Meidän lasten aapinen on tarina Pikku Matin ensimmäinen metsästys. Se vastaa jokseenkin tarkkaan kysymäänne satua. Aapisesta on useita eri painoksia, esim vuonna 2005 ilmestyi näköispainos Otavan kustantamana.
Zacharias Topeliuksen satu Urhea Valtteri susijahdissa muistuttaa etsimäänne satua. Siinä tosin on kesä, ja Valtteri rehentelee kellistävänsä vaikka kolme sutta. Hän menee metsään susijahtiin, mutta yksin ollessaan hän ei enää olekaan ihan niin rohkea. Valtteri juoksee lopulta kotiin susi perässään – paitsi että susi olikin Musti-koira (”Koirahan siellä tosiaan vain oli”). Lopuksi Valtteri toteaa, että hän otteleekin mieluummin karhujen kanssa.
Satu on esimerkiksi kokoelmassa Valtterin seikkailut. Kirjasta on...
Elämäkerta Kalevi Keihänen - matkailun uranuurtaja kuuluu Suomen kansallisbiografia-projektiin, mutta sitä ei ole vielä julkaistu kirja-muodossa.
Netistä (julkaistu Suomalaisessa elämäkertaprojektissa, SHS, Helsinki 1998)se löytyy kansallisbiografian kotisivulta
http://www.kansallisbiografia.fi .
Sivulle tarvittava lisenssi on mm. Helsingin yliopiston kirjastolla ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastolla. Näissä kirjastoissa pääsee tutustumaan elämäkertaan netissä.
Keihäsen lentoyhtiöstä Spearairista löytyy (kansanperinne)tietoa seuraavalta keskustelupalstalta:
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=ilmailu&t=418
Englannin kielen "do not" lyhennetään "don't". Väliin tuleva merkki on "heittomerkki", ei siis aksenttimerkki, kuten kysyjän ensimmäisessä vaihtoehdossa näyttäisi olevan. Käytännössä heittomerkki ja ns. yksinkertainen lainausmerkki ovat identtiset ja tuotetaan samalla näppäimellä.
Heikki Poroila
Mikäli kysymyksessä on Googlen kuvahaku, tietoa ja ohjeita voi hakea Googlen ylläpitokeskuksesta osoitteessa http://www.google.com/support/webmasters/?hl=fi, josta löytyy linkki "Googlen perusteet".
Pula-ajan tematiikka on vahvasti esillä Arvo Turtiaisen v. 1936 ilmestyneessä esikoiskokoelmassa Muutos. Työttömyyttä ja nälkää kuvaavat mm. runot Työttömän kesää ja Äiti Maalle (miljoonien nälkäsyksynä anno 1934). Nämä runot löytyvät myös Turtiaisen kirjasta Runoja 1934-1968, joka on paremmin saatavilla kuin tuo alkuperäinen teos (Tammi, 1976. – Runot ovat sivuilla 11 ja 44).
Myös Katri Valan runossa Tantalos on teemana nälkä ja työttömyys. Runo löytyy Valan Kootuista runoista (WSOY, 1958. – Sivu 277).
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi .
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008, on heidän oma numerointinsa kolikoille ja seteleille, esimerkiksi vuoden 1963 viiden markan setelin kohdalla on numerointi 135.1 - 135.8 erilaisille rahan painatuksille. Setelistä ei tätä numerosarjaa löydy. Mainitsemasi numero 135.7 on viiden markan seteli vuodelta 1963, jossa rahassa on painettuna Litt.B * ja tämän setelin arvo on 2-15 € kunnosta riippuen.Täältä näet vuoden 1963 setelien eri painokset: https://www.setelit.com/markat/5mk
Kirjassa on kerrottu rahojen arviohinnat, jotka riippuvat siis rahan harvinaisuudesta ja kunnosta. Voit kysyä neuvoa rahojen arvioinnissa myös Pohjois-Karjalan numismaatikoilta. Heillä on kotisivut, josta löytyvät yhteystiedot sekä tietoja rahojen...
Kaipaamasi virren ”Olen pieni ja onnellinen” sanat ja nuotit löytyvät teoksesta ”Lasten virsi” (Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Lasten Keskus, 2007; myös muita painoksia). Kappale löytyy laulettuna kirjaa varten tehdyltä CD-levyltä ”Lasten virsi” (Lasten Keskus, 1998).
Katri Mannisen teokset löydät esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (tekijä hakuehdon kohdalle Manninen, Katri). Kertomakirjallisuuden/nuortenkirjallisuuden lisäksi hän on kirjoittanut suositut painonpudotukseen liittyvät kirjat
- Sinä onnistut, pysyvän painonpudotuksen salat, 2004
- Sinä onnistut, tehokiinteytys, 2004.
Hyvä luettelo on myös Katri Mannisen kotisivuilla http://www.kolumbus.fi/katri.manninen/kirjat.html . Tästä luettelosta puuttuvat ilmestymässä olevat Luksusmuija ja seuraelämän salat sekä Luksusmuija saa mitä haluaa.
Mistä yhteydestä tämä 18 ikkunan tieto on peräisin? Tarkoitatko jotain määrättyä kirkkokuntaa? Mieleeni tulee aika monta kirkkoa, jossa on enemmän tai vähemmän kuin 18 ikkunaa esim. Kallion kirkko, Kerimäen puukirkko, Johanneksen kirkko, Mikaelin kirkko, Turun Tuomiokirkko ja Helsingin Tuomiokirkko.
Kyseessä on kalalaji, jonka tieteellinen nimi on Totoaba macdonaldi. Teos ”Maailman kalojen nimet” (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) tietää kertoa, että lajin suomenkielinen nimi on isoveltto.
Harasaari kuuluu Struven ketjuun. Katso merkintöjä kivessä. Kesäisin paikalle pääsee veneellä ja talvisin moottorikelkalla.
Struven ketju on kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella. Perustamisvaiheessa ketju kulki vain kahden maan eli Venäjän ja Ruotsin alueella. Mittaukset kestivät 40 vuotta ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketjussa on yhteensä 265 pistettä, joista 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta on valittu suojeltaviksi...
Kirjassa Sydämeni virsi on runo Erämaan näky: Golgata, ristinpuu, sua hengessä katson. Verikyynelin kaunistetut, karut paatesi nuo. Pyhä ristinpuu, nyt ymmärrän mitä se maksoi, kun mullasta maan minun sieluni irroituu. Rae hiekan ja rannan, ylen kalliit on etsimislunnaat. Veriorvokit työtyvät paadesta, kattavat kunnaat.
(runo jatkuu)
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy aihehakua käyttämällä hakusanoilla kineettinen taide useampia teoksia. Useimmissa on kyse kuvataiteesta, mutta joukossa on myös teos Ruutsalo, Eino: Kineettisiä runoja, kuvia ja maalauksia. Teosten saatavuustiedot saa esiin viitteen alleviivattua osaa klikkaamalla. Internetistä löytyy Google-haulla hakusanoilla kinetic poetry useita viitteitä, esim. http://mrl.nyu.edu/~perlin/poetry2/.
Rohkenen suositella uutta suomalaista nuortenkirjallisuutta. Mikä on serkkusi äidinkieli, onko se saksa tai ranska?
Esimerkiksi Ilkka Remeksen trillerit ovat suosittuja nuorten poikien keskuudessa, ja niitä on käännetty saksaksikin: Schwarze Kobra (Musta kobra); Operation Ocean Emerald (Piraatit); Mission Spyflight (Hermes); Heisse Ware über die Eismeer (Pimeän pyöveli); Der dunkle Code (Kirottu koodi).
Salla Simukan suosittua Lumikki-sarjaa löytyy sekä saksaksi että ranskaksi: Punainen kuin veri (So rot wie Blut / Rouge comme le sang); Valkea kuin lumi (So weiss wie Snchee / Blanc comme la neige); Musta kuin eebenpuu (So schwarz wie Ebenholz / Noir comme l'ébène)
Lienne voi tarkoittaa ohutta, tasaista pilviverhoa, (ohutta) pitkänomaista pilvimuodostumaa. Suomen murteiden sanakirja mukaan lienne-sanaa käytetään myös silmän mykiön samentumasta.
Esimerkkejä sanan käytöstä ja sanan levinneisyttä murteissa voit tarkastella alla olevasta linkistä.
Nykysuomen sanakirja 2. (WSOY, 1980)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lienne:1&sms_id=SMS_1de403d4…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
