Helmet- tai Heilikirjastoista en löytänyt san marinolaisten kirjailijoiden kirjoja. Eduskunnan kirjastosta sekä Kansallis- että Varastokirjastoista löytyy Marino Fattorin Ricordi storici della Repubblica di S. Marino, vapaasti suomennettuna: "Historiallisia muistoja S. Marinon tasavallasta".Yhtäkään suomennettua tai englanniksi käännettyä san marinolaisen kirjailijan kirjaa en löytänyt Suomen kirjastoista.https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ricordi+storici+della+Repubblica+di+S.+Marino&type=AllFields&lng=fihttps://www.treccani.it/enciclopedia/marino-fattori_(Dizionario-Biografico)/#google_vignette
Kirjastosta löytyy seuraava teos, joka käsittelee antiikin ajan urheilua:
Koski, Sami: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille, Jyväskylä : Atena, 2004
Urheilun historiaa käsittelevästä kirjasta löytyy tietoa ainakin olympialaisten historiasta:
Urheilulajien synty / Juha Kanerva, Vesa Tikander, Teos, 2012.
Lisäksi monista antiikin aikaa yleensä käsittelevistä teoksista löytyy tietoa myös urheilusta. Ainakin näitä kirjoja kannattaa katsoa:
Kulttuuri antiikin maailmassa / Mika Kajava, Teos, 2009.
Antiikin Kreikka / Nathaniel Harris, Gummerus, 2004.
Antiikin ajan kulttuurihistoriaa käsitteleviä kirjoja voi hakea verkkokirjastosta asiasanoilla: antiikki ja kulttuurihistoria.
Yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista löytyy...
Vaikeinta kirjoittamisessa on usein aloittaminen. Siis ole rohkea ja ryhdy hommaan!
Kirjoittamiseen myös koulutetaan kansan- ja työväenopistoissa. Kyseessähän on tekniikkalaji. Kannattaa tutustua kurssitarjontaan!
Vinkkejä saat seuraavista:
Nuoren Voiman kirjoittamista käsittelevä podcast
https://nuorivoima.fi/kuutele/podcast/kirjoittamisesta-jakso-1-aloittam…
Seuraava teos sisältää mm. ylipppilastehtäviä:
Äidinkieli ja kirjallisuus. Kurssivihko 9 : Kirjoittaminen ja nykykulttuuri / Anne-Maria Mikkola
Hei,
Läheisen poismenoon ja suruun liittyviä runoja löytyy useista eri teoksista. Tässä niistä muutamia:
- Anhava, Helena. Valoa: runoja
- Haikea on aika jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun.
- Kaskinen, Anna-Mari. Lohdun sanoja.
- Raittila, Anna-Maija. Ota hänet vastaan: sanoja suruun.
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Lisää teoksia löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston aiheluettelosta Sanoja suruun:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…
Autamme mielellämme kirjastossa runokirjojen löytämisessä.
Lauseita ja runoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Memoria hautaustoimisto on koonnut joitakin lyhyitä muistolauseita nettisivuilleen:
http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet...
Otimme yhteyttä Urho Kekkosen arkistoon http://www.ukk-arkisto.fi/
Urho Kekkosen Arkiston tutkija ehdottaa yhteyden ottoa Kalevan arkistoon (08) 5377 111 / vaihde), koska siellä luultavasti tiedetään alueen tapahtumista.Hän ehdottaa myös yhteydenottoa myös Kansallisarkistoon, jonne on todennäköisesti siirretty presidentin adjutanttien Kekkosen maakuntamatkoista kertova arkisto (yhteyshenkilö kauko.rumpunen@narc.fi). Tutkija uskoo, että Kekkonen on vieraillut Oulaisissa pääministeriaikojen puhujamatkoilla.
Arkiston tietojen mukaan Kekkonen sai postia Oulaisista esim. 75- ja 80-vuotisjuhliensa tiimoilta. Merijärven ala-aste sekä Oulaisten kauppaoppilaitos muistivat tasavallan presidenttiä piirustuksin ja kortein. Arkiston tietojen mukaan...
Runon tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Teksti löytyy useammankin hautaustoimiston nettisivujen muistokirjoitusten joukosta, mutta ilman tietoa tekijästä.
Lauren Brooken Hevoshoitolan sisarukset –sarjaa on suomennettu 21 osaa vuosina 2001-2009. Kirjat kuuluvat Pollux hevoskerho -sarjaan.
Useinkin johonkin kirjakerhoon kuuluvien kirjojen hankinta kirjastoon on mahdotonta.
Turun kaupungin pääkirjastossa on Hevoshoitolan sisarukset – kirjoja 4 erilaista osaa. Nämä on saatu kirjastoon lahjoituksina.
Kyseessä on kirjailija Camilla Läckberg ja hänen teoksensa Tyskungen. C. Läckbergin teoksista on suomennettu kolme: Jääprinsessa, Kivenhakkaaja sekä Saarnaaja. Tyskungenia ei ole vielä suomennettu. Kirjoja löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi useista kirjastoista.
Tuolloin Porissa toimi kolme lastentarhaa:
Svenska Barnträdgården i Björneborg osoitteessa Läntinen Linjakatu 22 (nyk. Vapaudenkatu)
Suomalainen kansanlastentarha eli viidennen kaupunginosan lastentarha osoitteessa Troilinkatu (nyk. Itätullinkatu)
Suomalainen kansanlastentarha eli Nummen lastentarha kuudennessa osassa osoitteessa Järnefeltinkatu (nyk. Esivallankatu)
Lähteet:
Laine, Tarja: Yli sata vuotta lasten asialla, 2019
Männistö, Noora: Kyhä-tädin talossa, 2014
Nummen lastentarha aloittanut 40. toimintavuotensa; lehtileike Satakunnan Kansa 3.10.1943
Pölypunkit kuuluvat hämähäkkieläimiin ja ne kuuluvat ihmisen luontaisiin seuralaisiin lähes kaikkialla maailmassa. Suomessa esiintyy vain kahta pölypunkkilajia, mutta lämpimämmillä alueilla lajeja ja yksilöitä esiintyy huomattavasti runsaammin. Tämä johtuu siitä että ne vaativat lämpimiä (mielellään yli +25 astetta) ja kosteita olosuhteita sekä ihmishilsettä ravinnokseen. Meillä pohjoisissa oloissa esim. vuodevaatteet tarjoavat siksi yhden harvoista otollisista paikoista punkkien elinympäristöksi. Pölypunkkien tuloreittiä ihmisten asumuksiin on näin ollen mahdotonta tarkemmin määrittää, punkit tai niiden munat voivat pienikokoisuutensa ansiosta liikkua jopa ilmavirtojen mukana paikasta toiseen.
Aiheeseen voisivat sopia esimerkiksi seuraavat kirjat (linkin takaa löydät kirjan tarkemmat tiedot ja saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta):
Vladimir Sorokin: Pyhän Venäjän palveluksessa : 2027. Like, 2008.
Viktor Pelevin: Viides maailmanvalta : yli-ihmisen tarina. Tammi, 2009.
Jukka Mallinen & Ville Hytönen (toim.): Putin tulee kylään : Venäjän politiikan hurjimmat vitsit. Savukeidas, 2015.
Michael Honig: The senility of Vladimir P. Atlantic Books, 2016.
Klassikkoteos:
Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan. WSOY, tarkistettu painos,2015. Ensimmäinen suomennettu painos ilmestyi 1969.
Tietokirjoja:
Anna-Lena Laurén: Samettidiktatuuri : vastarintaa ja myötäilijöitä nyky-Venäjällä. Teos...
Kysymys on varsin spesifi. Jos kysyjä suunnittelee kyseisen menetelmän kehittämistä ja kaupallista hyödyntämistä, kannattaa selvittää, onko menetelmä jo patentoitu. Tässä asiassa auttaa Patentti- ja rekisterihallitus. Heidän sivustollaan on patentteihin liittyvä Usein kysyttyjä kysymyksiä -palsta, jossa neuvotaan esimerksi maksuttomien patenttihakujen tekemiseen. On tietysti ohjeita myös maksullisiin hakuihin.https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html#prh.ukk.item_26 Patenttiasioissa on myös neuvontapuhelin, josta voi ehkä kysyä alkuun. https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/patentit.html
Kaikkien kolmen nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät vastattujen kysymysten arkistosta. Hakusanoina kannattaa käyttää esimerkiksi "etunimet Annika".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ikuisuuskalentereista, joita löytyy Internetistäkin, katso http://www.kellomuseo.fi/Ikuisuuskalenteri.htm, ja kirjastoista allakkakirjoista, voit tarkistaa viikonpäivät.
29.7.1946 oli maanantai.
Kyseessä voisi olla Erno Paasilinnan novelli Vittu, joka sisältyy teoksiin Valitut satiirit (1976) ja Alamaisen kyyneleet (1970).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_34780
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tämän verkkoartikkelin perusteella professori Eino Jutikkala on ainakin jostakin kulmasta lähestynyt aihetta tutkimuksissaan. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108714/63711
Sen lähdeluettelosta voisi nostaa ainakin seuraavat:
Jutikkala, Eino. Aatelisvalta ja lahjoitusmaat. Teoksessa Jutikkala, Eino, Mäkelä-Alitalo, Anneli & Rasila, Viljo (toim.) Suomen maatalouden historia. Osa 1. Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 914:1. Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki 2003, 269-291.
Jutikkala, Eino. Talonpoika, aatelismies, kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750. Tietolipas 92. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1983.
Suominen,...
Tässä muutamia viitteitä kirjastoista saatavilla oleviin teoksiin, joista voisit aloittaa:
1) Worlds of music--An introduction to the music of the world's peoples. 2) SPELMANSMUSIK FRÅN SVERIGE, DANMARK OCH NORGE (nuotti). 3) Ling, Jan: A History of European folk music (1997). Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy paljonkin tietoa, kannattaa tulla käymään paikan päällä kirjastossa. Voit selata aineistotietokantaamme Plussaa (www.lib.hel.fi/plussa/) ja hakea sieltä viitteitä käyttämällä mm. asiasanoja kansanmusiikki, kansantanssit, Suomi, Eurooppa. Soittimista löydät tietoa mm. kirjasta "The ultimate encyclopedia of musical instruments". Käy myös katsomassa Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinkit (http://www.siba.fi/...
Kirjasto ei välttämättä hanki aivan kaikkia sarjakirjoja kokoelmiinsa. Vastaava jännityskirjasarja, jonka aiheina ovat mm. muodonvaihdokset ja paranormaalit ilmiöt, on esim. Katherine Applegaten Animorphs-sarja. Voisit kokeilla sitä.
