Savimaa itsessään on huono kasvupaikka. Eri tahot kehottavatkin laittamaan savimaahan maanparannusaineita, kuten hiekkaa, kompostimultaa/puutarhamultaa ja turvetta.
Tässä pari hyvää nettisivua:
Ekopihan sivuilta löytyy eri kasvupaikoille sopivia kasveja. http://www.ekopiha.info/kasvit_ja_kasvupaikat.htm
AhonAlku –sivuilta löytyy tietoa erilaisten kasvupaikkojen lajeista. http://www.ahonalku.fi/Eri.kasvupaikkojen2010.htm
Aihetta käsitteleviä kirjoja:
Raybo, Björg A.: Nurmikot ja maanpeitekasvit
Widlundh, Susanna: Pihasta puutarhaksi
Tuominen, Kirsi: Maanpeitekasvit: luo vehreä pihapiiri
Mustelma johtuu ihonalaisten pienten verisuonten rikkoutumisesta, jolloin alueelle leviää verta. Esim. koiralla voi olla mustelma ulkoisen vahingoittumisen kuten ruhjeen tai revähdyksen merkkinä tai vaikkapa oireena myrkytyksen aiheuttamasta verenvuodosta.
Sanalla "kortteeri" tarkoitetaan yleiskielessä majapaikkaa, tilapäistä asuntoa, asuntolaa tai muuta vastaavaa paikkaa, jossa voi yöpyä. Oma koti ei ole kortteeri, mutta satunnaiselle vieraalle se voi sellaisena toimia. En itse löytänyt ilmaisulle mitään historiallista yhteyttä pakkotyölaitoksiin, joiden yhteydessä se kuulostaisi mielestäni oudolta, koska niissä oleskelu ei ole samalla tavalla tilapäistä. Sanan "kortteeri" alkuperä on todennäköisesti neljännestä tarkoittava sana, mahdollisesti ruotsin kielen "kvarter"-sanan mukaan.
Hei,
kysymiesi käsitteidenm määrittelyjä haimme uusimmista viranomaisteksteistä.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364731&lan=FI
löytyy seuraava teksti yhdyskuntarakenteesta:
Yhdyskuntarakenne on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on alueidenkäytön suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita. Ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne on tärkeä, sillä hajanainen rakenne hankaloittaa yhdyskuntien toimivuutta.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN sivulla http://www.tem.fi/?s=2149
löytyy seuraava teksti aluepolitiikasta, jossa aluerakenne mukana
Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja...
Sana voi palautua romaanisiin kieliin mio=minä tai se voi olla lyhentymä muista nimistä esim. Milo tai Miro.
Miro on katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli tai lyhentymä slaavilaisesta hallitsijan nimestä Miroslav.
Milon kantanimiä voivat olla Camillo tai Emil.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Etunimistä etätietopalvelussa kysytään usein. Aiemmat vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta palvelusta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx haulla etunimet.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa nimen Miira kohdalla on viittaus nimeen Mira. Suomen almanakassa 30.4., v:sta 1984, koska Miraa käytetään tänä päivänä ennestään olevan Mirjan kutsumamuotona. Lisäksi esim. Saksassa Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä. Slaavilaisessa nimistössä nimi yhdistyy sanaan mir, rauha. Jonkin verran käytetään kirjoitusasua, Miira.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Miran kohdalla nimeen Myrope, suoranaista yhteyttä niillä ei ole.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Kustaa Vilkunan Etunimet...
Voit varata kirjoja, joita on hankittu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun, jonka saat kirjastosta. Varaaminen maksaa 50 senttiä kirjalta. Täältä saat lisäohjeita varaamiseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos haluat varata kirjoja, joita ei ole hankittu pääkaupunkiseudulla mihinkään kirjastoon, ei myöskään esim. yliopiston kirjastoon, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Tietoa kaukopalvelusta löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tähän kysymykseen ei ihmisymmärrys kykene vastaamaan. Kyseessä on tuntemamme syy-seuraussuhteen ulkopuolinen ,aluton (ja ajaton) ulottuvuus, jota tietämyksemme ei tavoita.
Sinikka Nopola kirjoittaa hauskasti, mutta hänen kirjansa eivät ole näytelmiä vaan murteella kirjoitettuja hauskoja tarinoita. Päähenkilöinä ovat Eila ja Rampe ja heidän tyttärensä Likka, esim. kirjassa Eila, Rampe ja elämän tarkoitus. Muutama vuosi sitten Ryhmäteatteri esitti näytelmän nimeltä Kaaos, kirjoittanut Mika Myllyaho. Se on tragikoominen näytelmä kolmesta naisesta, jotka yrittävät elää naisen elämää roolipaineisessa yhteiskunnassa. Irja Sinivaaran kirjassa Naisten viikko ( Tammi 2007) ovat kertojina seitsemän naista, jotka ovat saanet nimensä heinäkuisen kalenteriviikon mukaan ja jotka kaikki rakastavat Jaakkojaan.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anopola+sinikka/anopola+sinikka/1%2…...
Olette yhä ensimmäisenä jonossa Viitasaaren kirjaston kappaleeseen. Verkkokirjasto Finna näyttää varaustilanteen hieman virheellisesti, sillä nämä edellänne olevat varuakset näyttävät olevan kirjaston tekemiä varauksia, ja ne on tehty esim. kun siirretään kirjat pikalainoista normaaleiksi lainoiksi. Eli käytännössä kun kirja palautuu edelliseltä lainaajalta, niin virkailija muuttaa kirjan laina-ajan tietokantaan ja kirja jatkaa seuraavalle varaajalle saman tien. Tämä on tosiaan hämäävää sillä nyt voimassa olevat kirjaston varauksetkin ovat Jyväskylän kirjaston kappaleisiin, mutta silti ne näkyvät ikäänkuin varausjonossa.
Vanhoja Satakunnan Kansoja voi lukea mikrofilmeiltä Porin kaupunginkirjastossa. Satakunnan Kansa -artikkelitietokanta on osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Tietokanta sisältää artikkeleja vuosilta 1987-2004.
Ensimmäiset Ailat on kastettu 1800-luvun lopussa ja almanakkaan nimi tuli 1929. Almanakkaan ilmestymisen jälkeen nimestä tuli suosittu. Suurin osa Ailoista onkin syntynyt 1930-1950 -luvuilla.
Nimitilasto Ailasta Väestörekisterikeskuksen sivuilta:
Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 alle 5 alle 5 alle 10
1900-19 0 134 134
1920-39 0 4102 4102
1940-59 alle 5 9330 alle 9335
1960-79 0 1784 1784
1980-99 0 335 335
2000-09 0 152 152
2010-15 0 151 151
Yhteensä alle 10 alle 15993 alle 16003
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimen Arja tilastot selviävät em. palvelusta. Arja on ollut suosituin 1940-luvulla. Suurin suosio nimellä on ollut 1950-luvulla.
Vaikuttaa siltä, että joko kysymääsi sarjaa ei ole julkaistu lainkaan DVD:nä tai ainakaan siihen ei ole myönnetty lainausoikeuksia, sillä kirjastot eivät ole sitä hankkineet.
Samasta Agatha Christien alkuteoksesta (Kymmenen pientä neekeripoikaa (julkaistu myös nimillä "Kymmenen intiaania" ja "Eikä yksikään pelastunut") on tehty myös elokuvia. Vaski -kirjastojen kokoelmassa on DVD:nä Peter Collisonin ohjaama elokuva And then there were none / Kymmenen pientä neekeripoikaa. DVD on julkaistu vuonna 2011, alkuperäinen elokuva on vuodelta 1974.
Elekieltä ja sanatonta viestintää käsittelevät muun muassa seuraavat kirjat, jotka löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta:
Ymmärrä elekieltä : näetkö mitä sanon sinulle? / Laura Benyik, Shamuel B. Kohen, 2007
Ajatusten lukijaksi / Henrik Fexeus, 2008
Body talk : kehonkieli työelämässä / Judi James , 2002
Lisää kirjoja voi etsiä kirjaston aineistotietokannasta muun muassa hakusanoilla eleet, elekieli, ilmeet ja sanaton viestintä.
Rahan arvoa koskevia kysymyksiä tulee etätietopalveluun paljon. Aiempiin vastauksiin voit tutustua kirjoittamalla palvelun arkistoon http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "rahat". LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/orimattila/ löydät rahan arvoa käsittelevää kirjallisuutta esim. käyttämällä asiasanoja "rahat" ja "hinnat".
Rahan kunnolla on suuri merkitys sen arvoon. Seteleiden kohdalla mm. siitä löytyvien taitosten määrä vaikuttaa. Vuoden 1939 20 markan seteli lienee sen verran tavallinen, ettei sen arvo nouse kovinkaan suureksi. Hintaa voit yrittää tutkia esim. Suomen rahat arviohintoineen -kirjasta, mutta sen lopullisen arvon voi kertoa vain numismaatikko.
Tekemällä haun Helmet-tietokantaan (sanahaku, hakusanat näytelmät and lastenkirjallisuus) saan seuraavat tulokset:
Näytelmäkirja : näytelmiä luokille 1-6 / Leena Tulivirta ; [ KIRJA 2001
2 Tuplaten : kaksi lastennäytelmää KIRJA 2000
3 Yhdessä kouluteatteriin : esityksiä koulun näyttämölle / [to KIRJA 1999
4 Näytelmän aika / [kuvat: Paul Austin] ; [suomennos: Teija Pe KIRJA 1999
5 Lasten- ja nuortennäytelmien luettelo : nukkenäytelmät / [ju KIRJA 1996
6 Papupata / Kaarina Helakisa (toim.) ; [kuvitus: Leena Lumme] KIRJA 1996
7 Lukemisia lapsille. V nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Val KIRJA 1995
8 Lukemisia lapsille. IV nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Va KIRJA 1993
9 Lukemisia lapsille....
Stadinetti toimii kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Helmet verkkokirjaston sivuilta löytyy kartalla Helmet kirjastojen langaton verkko (Wi-Fi)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helsingin kaupungin langattomat verkot löytyvät palvelukartalta Palvelukartta / Helsinki http://www.hel.fi/palvelukartta/
Ainakin kirjastonhoitajat Kari Aronpuro ja Risto Rasa ovat runoilleet kirjastosta. Aronpurolla on kokoelmassa Kirjaimet tulevat(1986) esim. seuraava runo:
"Satutunnilla
lapset kyselivät Onko piimä punaista ja Miksi G
meinaa nielaista kielensä?
Sovimme piimän valkoiseksi ja minä väitin
että G vain imee
ujona oudossa seurassa
alahuultaan"
---
Risto Rasalla on kokoelmassa Rantatiellä runo "Olin hyvä koulussa", joka löytyy myös runokokoelmassa Suomalainen omakuva s.449
Lisää kirjastorunoja on cd-levyllä "Hyllyjen välissä hiljaa".
Tarkista sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
