Autovuokraamo Hertzin kotisivun http://www.hertz.fi/rentacar/location/index.jsp?targetPage=locationTabV… mukaan Kokkolassa on kaksi heidän autovuokraamoaan. Toinen on Kruunupyyssä, Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla (osoite Lentäjäntie 162) ja toinen on Kokkolassa, Ykspihlajassa, osoitteessa Sammonkatu 1 B.
Muita autovuokraamoja Kokkolassa löydät esim. sivulta https://www.kokkola.fi/matkailu_2/tekemista/fi_FI/autovuokraamot/ tai Googlesta hakemalla sanoilla autovuokraamot kokkola.
Suvi Teräsniska selvitteli sukunsa ja sukunimensä taustoja "Sukuni salat"-televisio-ohjelmassa. Ohjelmassa selvisi, että nimi on alunperin ollut Ståhlnacke, mikä tarkoittaa teräskaulaa. Suvin isoisä oli suomentanut nimen Teräsniskaksi 1930-luvulla:
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007852971.html
Teräsniskoja on Suomessa tällä hetkellä vain 30 kappaletta.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Ainakin teoksessa
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät(1982)
-Suomen ensimmäinen hampurilaisravintola Wimpy avattiin huhtikuussa 1973 Helsingissä osoitteessa Simonkatu 10. Ravintolassa oli pöytiintarjoilu.-Suomen ensimmäinen kebabravintola Giros-grilli avattiin 1982. Sen perustivat ravintoloitsijat Veikko ja Tuula Huhtakangas Poriin Otavankadulle.-Suomen ensimmäinen pizzeria Bar Giovanni avattiin Haminassa vappuna 1961. Perustaja oli italialainen keittiömestari ja merimies Giovanni Tedeschi. https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/201707052200246304https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3099754https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/4766642
Kauppalehti Optio säilytetään meillä paperimuodossa mikrofilmaukseen asti eli muutamia kuukausia. Vuoden 2005 numerot ovat siis jo mikrofilmeinä eivätkä enää lehtinä.
Mikrofilmeistä on kyllä mahdollista ottaa paperitulosteita hintaan 1 euro / sivu.
Mikrofilmit ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjaston lehtialueella.
Omenan siemeniä ei kannata syödä suurta määrää, koska niissä on luonnostaan syanidin sokeriyhdistettä, amygdalaania, joka suurina annoksina aiheuttaa tukehtumiskuoleman. Samaa ainetta on myös esim. luumun ja aprikoosin siemenissä. Pieninä määrinä syötyinä omenan siemenistä ei ole haittaa. (Lähde: Tiede 2000 -lehti, 1997, nro 8, s. 62)
Monissa siemenissä, esimerkiksi auringonkukan, saattaa olla ympäristöstä tulleita raskasmetalleja, vaikka ne eivät sinänsä olisi myrkyllisiä.
Jean Sibeliuksen säveltämän laulun sanat löytyvät verkosta nopeasti. Sanoitus on A.V. Koskimiehen. Nuotinnos sisältyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan osaan 5.
https://genius.com/Jean-sibelius-tuule-tuuli-leppeammin-lyrics
Hei,
Tämä vaikuttaisi olevan Goethen nimiin erheellisesti laitettu sitaatti. Samantyyppistä lausahdusta on englanniksi sovitettu Dr. Seussin sanomaksi, mutta vaikuttaisi siltä, että kyseessä on saksalaisen kirjailijan Ludwig Jacobowskin (1868-1900) runosta Leuchtende Tage otettu katkelma: "Nicht weinen, weil sie vorüber! Lächeln, weil sie gewesen!"
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Reijonen” perustuu kreikkalaisperäiseen etunimeen ”Gregorius”, josta on syntynyt kansanomainen muoto ”Reijo”. Isännimestä ”Reijo” lienee puolestaan kehittynyt talonnimi ”Reijonen” ja lopulta sitten tuosta talonnimestä vastaava sukunimi. Nimi ”Gregorius” merkitsee ’valpasta’, ja sitä käyttävät sekä ortodoksit että katolilaiset.
Vanhimmat kirjallisen maininnat sukunimestä ”Reijonen” ovat peräisin 1500-luvulta: Nils Reijon ja Oloff Reijon Viipurin pitäjästä 1543. Muita varhaisia asiakirjamainintoja ovat Mikkelin pitäjän Matti Reijonen 1640 ja Kiteen Poroskavaaran Nuutti Reijonen 1650-luvulla. Käkisalmesta on kirjattu ylös muoto greius greiuson, joka saattaisi hyvin viitata myös...
Etsitty kirja lienee Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi, 1989). Se koostuu kolmesta seikkailusta: Dinosaurusten jalanjäljillä, Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Merja Rantamäen laulu Jossain (1977) on alkuperäiseltä nimeltään Det gör detsamma, tekijöinä Bert Österlund ja Rosemarie Gröning. Suomalaiset sanat ovat Juha Vainion, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=se+on+jossain&ID=7ed133… ja https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Uudissanaa äärevä käytetään asioista ja ilmiöistä, joiden ääripäät poikkeavat jyrkästi toisistaan. Sana näyttää kotiutuneen erityisesti ilmasto- ja ilmastonmuutosaiheiseen keskusteluun. Puhutaan esimerkiksi "äärevästä ilmastosta".
http://www.kotus.fi/?s=4116#Muotiajamuitailmiit
http://urbaanisanakirja.com/word/aareva/
Tiedot löytyvät Kajaanin kaupunginkirjaston kotisivulta.
Pääkirjaston on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Ky ja sisustuksen ja erikoiskalusteet Sisustussuunnittelu ja teollinen muotoilu Sistem Oy (Riitta Kukkasniemi). Rakennus valmistui vuonna 1985.
Ensimmäinen vaihtoehtosi lienee lähempänä totuutta. Lauseelle etsittiin englanninkielistä vastinetta ja silloin lausetta tulkittiin näin: Se kuvastaa tapaa toimia; työt hoidetaan kunnolla, mutta sen lisäksi ei tarvitse patsastella tai pokkuroida. Kilpailun kaunokirjallisen sarjan tarkin ja kuvaavin käännös oli ”When duty calls, we react, when bunk calls, we relax.” – Petri Linja-aho Eli kirjaimellisesti: Kun velvollisuus kutsuu, me reagoimme, kun sänky kutsuu, me rentoudumme.Turun sanomat 26.4.2012Tuntematon sotilas -käännöskilpailu
Kirjastossa on selkokielisiä kirjoja, eli kirjoja joiden teksti on mukautettu helpommin ymmärrettäväksi. Saat niistä luettelon kirjoittamalla kirjaston aineistotietokannan Tarkennettuun hakuun Asiasanat/Aihe-ruutuun selkokirjat ja valitsemalla osastoksi aikuisten osastot:
http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Monet kirjoista on tarkoitettu suomenkieliselle aikuiselle, jolla on vaikeuksia lukea laajoja romaaneja tai tietokirjoja, esimerkiksi suomenkieliselle kehitysvammammaiselle. Niissä ei myöskään ole selityksiä muilla kielillä. Toivottavasti kirjojen joukosta löytyy kuitenkin myös vaihto-oppilasta kiinnostavia.
Yksi mahdollisuus on lukea rinnakkain samaa kirjaa suomeksi ja jollakin toisella kielellä.
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1059021636 voit etsiä aineistoa esim. kirjoittamalla asiasana -kohtaan joko aurinkokunnat, planeetat tai tähtitiede. Muutamia kirjoja esim. Karttunen: Tähtitiede (2002); Lehto: Tähtitiede (1999); Stott: Tähtitaivas (2001); Levy: Tähtitaivas (1998).
Netistä löytyy avaruusasioista tietoa, katso esim. Linkkikirjastosta luokasta 52 ja sen alaluokista, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto .
Tarkoittamasi henkilö saattaa olla Martti Silvennoinen (1924-2002), joka oli radiodokumentin kehittäjä. Hän työskenteli Yleisradiossa ja teki 1950- ja 1960-luvulla matkareportaaseja eri puolilta maailmaa. Yksi hänen kuuluisimmista ohjelmistaan on Lambarenen lääkärin Albert Schweitzerin haastattelu nykyisen Gabonin alueella Afrikassa vuonna 1959. Hän teki muitakin ohjelmia Afrikasta. Ylen Elävässä arkistossa on joitakin hänen ohjelmiaan kuunneltavissa.
Lähteitä:
Martti Silvennoinen SKS:n Biografiakeskuksen Kansallisbiografiassa:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7544
Oinonen, Paavo: Äänet kertovat ja todistavat : teksti, konteksti ja materiaalisuus radiofeaturessa...
Videoaineistoa voi hakea kätevästi sanahaun avulla osoitteessa www.helmet.fi. Sanahaulla aineiston voi rajata pelkästään videokasetteihin. Hakukenttään kannattaa kirjoittaa sana opetus ja katkaista sana tähdillä. Tähän tapaan: opetus**. Kielivideoiden hakemisessa voi käyttää ao. kielen nimeä: esim. ruotsin kieli, saksan kieli jne. Hyvä apuväline asiasanojen hakemiseen on myös verkkosanasto Vesa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/. Googlekin löytää sen hakusanalla vesa.
Vanhustyön keskusliitton projektien ja ikäMAMU-toiminnan yhteydessä on julkaistu useita ikääntyviä maahanmuuttajia käsitteleviä teoksia, joista osa on luettavissa myös verkossa, ks.
http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/fin/jarjestotoiminta/ikaantyvat_ma…
Muita Vanhustyön keskusliiton julkaisuja aiheesta ovat mm.:
Kuusi, Ulla: Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa : Mamu-projektin loppuraportti, 2000.
Salokangas, Tuula: Ikääntyvän maahanmuuttajan kotoutuminen, 1999.
Jaakkola, Eila: Vanhuus vieraalla maalla, 2003.
Kärkkäinen, Tanja: Maahanmuuttajavanhukset ja suomen kieli : haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnamilaisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalisista verkostoista ja etnolingvistisestä...
"Lemmetty" ja "inhottu" sanojen partisiippimuoto on tyypillinen muinaissuomalaisissa nimissä. Tämän perusteella voisi päätellä, että mainitsemasi nimet ovat todella vanhoja. Erityisesti "lemmetty"-alkuiset ja siitä johdetut paikannimet ovat hyvin tyypillisiä ja niistä löytyykin useita mainintoja jo 1400-luvun alkupuolelta.
"Lemmetty" on todennäköisesti johdettu sanasta "lempi", jonka alkuperäinen merkitys liittyy palamiseen ja kuumuuteen (vrt. lempo). Sanalla on myös eroottissävytteiseen rakkauteen liittyvä merkityksensä, mikä on tietysti ymmärrettävissä sanan alkuperäisen merkityksen kautta.
"Inhottujärvi" vaikuttaa hiukan anakronistiselta muodolta eli voi olla että kyseessä on suhteellisen nuori nimi, joka on vain mukautettu sitä...
