Among us on suoraan käännettynä keskuudessamme. Usein tätä käytetään kuvaamaan tietyn ryhmän jäsentä, johon ollaan tiiviisti yhteydessä.
Among us on myös vuonna 2018 julkaistu peli, jota voi pelata verkossa eri pelikonsoleilla, älypuhelimilla ja tietokoneilla. Pelin suurella suosiolla oli merkitystä siihen, että kyseinen sanonta levisi myös useiden ihmisten jokapäiväiseen puheeseen.
Taskukirjasto on mobiilisovellus Helmet-kirjastojen asiakkaille. Taskukirjastossa voit mm. uusia lainasi, hakea aineistoa ja tehdä varauksia. Saat myös lukusuosituksia ja voit tarkistaa kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot.
Allaolevista linkeistä voit lukea lisää Taskukirjastosta, sovelluksen lataamisesta ja palvelun käyttämisestä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskuki…
Kyseessä on todennäköisesti suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja Vivica Bandler (5.2.1917 – 30.7.2004), joka johti Lilla Teaternia vuosina 1955 – 1967. Lasse Pöysti kirjoittaa hänestä muistelmateoksessaan Jalat maahan: ” Vivica oli kauan unelmoinut teatterista. Hän oli opiskellut elokuvaa Jacques Feyderin ja Maurice Clochen assistenttina Pariisissa. Vivica luki agronomiksi. Opiskelu ei ollut helppoa harjoittelukesinä haravakoneen satulassa. Sellaista heinänuhaa kuin Vivicalla en ole nähnyt kenelläkään.”
Vivica Bandler puolestaan muistelee Tove Janssonia kirjassa Toven matkassa, Resa med Tove : en minnesbok om Tove Jansson: ”Epävarmuus leimasi voimakkaasti sekä Toven että minun nuoruutta. Epävarmuuden syitä ei kuitenkaan voi...
Kuvan perusteella on vaikea päätellä, mikä hyönteinen on kyseessä, ja hyönteisten lajinmääritys pelkän ulkonäön perusteella on usein mahdotonta. Mielestäni kuvassa kuitenkin on jokin leppäkerttu. Sami Karjalaisen Suomen leppäkertut -kirjan perusteella kyseeseen voisi tulla joko lehtopirkko, kanervapirkko, ruutupirkko tai kosteikkopirkko.
Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo, 2020) https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.1230305
Karjalaisella on myös verkkosivu leppikset.fi, jossa esitellään kaikki Suomen leppäkerttu- eli leppäpirkkolajit ja niiden värimuotoja. Laajempi valikoima kuvia esitellään kirjassa, joka kertoo myös sanalliset tunnistusohjeet ja jossa ovat mukana myös toukat ja kotelot.
Hei!
Löysin adoptioperheet.fi -sivulta Juuret -oppaan
https://adoptioperheet.fi/wp-content/uploads/2019/08/sivut_fin_adoptiop…
Oppaan mukaan (sivu 16) kannattaa ottaa yhtettä adoption hoitaneeseen järjestoon tai syntymäkunnan sosiaalitoimeen, jos adoptio on hoidettu sitä kautta. Adoptioasiakirjoja säilytetään ainakin Pelastakaa lapset ry:n arkistossa vähintään 100 vuotta.
Olisikohan kyseessä Juhani Valstan säveltämä ja Laura Susiluodon sanoittama laulu ”Tule ystäväksi mulle”? Suomen Kansallisdiskografian mukaan laulun alkusanat täsmäävät etsimääsi. Laulua ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa tai laulukirjassa. Käsinkirjoitettu nuotti sanoineen löytyy Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista (ks. linkki alla). Sinun kannattaa siis olla yhteydessä sinne ja kysyä saatko mahdollisesti kopioida nuotin omaan käyttöösi.
https://finna.fi
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Uppotukki on esitetty televisiossa viimeksi vuonna 1993. Siitä ei ole saatavilla tallennetta. Se on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjastossa Helsingissä sekä Ritva Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet.
Voit toivoa sitä Yle Areenaan tai kysyä siitä lisätietoja Ylen asiakaspalvelukanavien kautta.
Uppotukin tiedot Ritva-tietokannassa, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22694497
Uppotukin tiedot Finnassa: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135660
Seuraavasta nettiosoitteesta http://www.tohtori.fi/laakarikirja löytyy lääketieteen sanasto. Lähde: Kustannus Oy Duodecim, Lääketieteen termit. Sanasto sisältää noin 30.000 hakusanaa selityksineen. Useimmille termeille on vastineet myös englanniksi, ruotsiksi ja latinaksi.
Ilmeisesti et ole käyttänyt korttia muutamiin vuosiin, koska tietosi ovat jo poistuneet lainaajarekisteristä.
Saadaksesi uuden kortin sinun pitäisi siis käydä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus; kortin saat saman tien.
Kesätöihin Helsingin kaupunginkirjastoon haetaan nettilomakkeella http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Ensi kesän työt eivät ole vielä haussa, mutta linkistä löytyy tietoa viime kesän hausta.
Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta on etua haettaessa töihin kirjastoon. Tietoa koulutuksesta sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu
Nimenomaan suomenruotsalaisia aikakauslehtiä ei oikein ole. Ruotsinkieliset lehdet, joita Suomen kotitaloudet, kirjastot tilaavat ja vähittäiskaupat myyvät, ovat peräisin Ruotsista, mutta niitä saa käsiinsä kyllä ja myös niiden avulla voi harjoitella ruotsin kieltä. Pikikirjastojen kautta saatavissa ovat mm. Året runt, Damernas värld, Sköna hem. Käänny lähkirjastosi puoleen tilataksesi lehtiä lainattaviksi.
Teoksesta PORTER, Lindsay: The complete trailer manual : [repairing, maintenance, how to build your own, choosing & using] voisi löytyä sopivaa tietoa. Teoksen saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta esim. monihaun kautta http://monihaku.kirjastot.fi .
Lisäksi Koneviesti- lehden numerossa 7/2003 on artikkeli "Heppu PLL 750: Perävaunu rakennussarjana".
Rajavartiolaitoksen sivuilla kerrotaan: Maahantulo ja maastalähtö on sallittu vahvistettujen rajanylityspaikkojen kautta Valtioneuvoston asetuksella rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä (901/2006). Rajanylittämisestä muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta säädetään Rajavartiolain (578/2005) 13 §:n pykälässä.
Rajavartiolaitos voi antaa sinulle rajanylitysluvan Schengen-alueen ulkorajan ylittämiseen muualta kuin rajanylityspaikan kautta ja muulloin kuin rajanylityspaikan vahvistettuna aukioloaikana. Ulkorajalla tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattoman maan välistä liikennettä.
Myönnämme rajanylitysluvan, jos siihen on painava syy eikä menettelystä aiheudu vaaraa rajaturvallisuuden...
Vanhimpia Koiramme-lehtiä löytyy Kansalliskirjastosta. Lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa. Saatavuustiedot sivulla https://finna.fi/Record/fikka.3422468?sid=2907921271
Evert Tauben lauluista on suomennettu ainakin Fritiof och Carmencita (Fritiof ja Carmencita), Flickan i Havanna (Havannan tyttö)ja Fritiof Anderssons paradmarsch (Fritiof Anderssonin paraatimarssi).
Bonanza-sarjan tunnusmusiikki on Suomessa levytetty, mutta joko instrumentaaliversiona tai englanniksi. Myöskään Gamla svarten -laulua ei ilmeisesti ole suomeksi.
Nämä tiedot löytyvät Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta, johon on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä aina vuodesta 1901 alkaen. Viola on vapaasti käytettävissä:
https://finna.fi
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat alan englannin oppikirjat:
Gateway to engineering English: englantia tekniikan opiskelijoille (Finn Lectura, 2010)
Lakkonen, Pirkko: Enter: electricity and electronics (WSOYpro, 2010)
Lehtola, Sirpa: Expert: English for electrical and electronics professionals (Otava, 2010)
Sanakirjojakin kirjastossa on:
Toivonen, Markus: Tietotekniikka, elektroniikka- ja sähköalan slangisanakirja (Talentum, 2004)
Pohjolainen, Seppo: Nykyelektroniikan suursanakirja (Helsinki Media, 1999)
Hukki, Petri: Englantilais-suomalainen elektroniikan sanakirja ja Suomalais-englantilainen elektroniikan sanakirja (Hukki & Pakarinen, 1995)
Kirjastoissa ei ole traktorin ajo-opetukseen liittyvää cd-levyä. Ainoastaan kirja löytyy: Tanskanen Timo, Mopo, traktori, moottorikelkka: kuljettajakoulu. Ypäjää lähin kirjasto on Hämeenlinna. Kirjan voi saada kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Löytyy - tosin uusin opas eli Ari Haasion Facebook-opas (BTJ, 2009) on tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa lainassa ja varauksiakin näkyy olevan:
http://www.helmet.fi/record=b1920845~S9*fin
Suomen valtiolla on tosiaan tuo mainitsemasi Y-tunnus, jota käytetään kotimaan kaupassa, mutta esimerkiksi EU:n jäsenmaiden välisessä yhteisökaupassa käytetään viraston omaa Y-tunnusta. Tämä käy ilmi osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/uutiskirjeet/public/default.aspx?nodeid=27… löytyvästä ohjeesta ja Valtion kirjanpidon käsikirjasta 2016, joka löytyy osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/kasikirja/Public/download.aspx?ID=94066&GU…{338EAB51-D341-432E-9722-200A16C1E3DD}.
Virastojen omat Y-tunnukset löytyvät luultavasti virastojen omilta nettisivuilta. Vaihtoehtoisesti voit kysyä niitä suoraan virastosta. Jos et tiedä, mitä Y-tunnusta pitäisi käyttää, suosittelisin selvittämään asian suoraan virastosta, jonka kanssa asioit....
