Suorakaiteen tilavuus: pituus * leveys * korkeus
Kolmion tilavuus sivu: * sivu * korkeus / 2
Ympyrän tilavuus: π * ympyrän säde² * korkeus.
Tilavuuden laskemisesta lisää esimerkiksi osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilavuus.
Antamillasi mitoilla sain omien laskelmieni mukaan seuraavanlaiset perennapenkkien tilavuudet: suorakaide 1 m³, kolmio noin 1,5 m³, ympyrä 1 m³. Yhden kuutiometrin tilavuus on 1000 litraa.
Suosittelen kuitenkin, että kysytte vielä Martoilta, https://www.martat.fi/puutarha/.
Makupalat.fi Matematiikka, https://www.makupalat.fi/fi/k/1427%2B114386%2B18984%2B114387%2B10651%2B…
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan vuoden 2005 painoksessa kerrotaan, että Enniä on käytetty sekä Einen että Einin puhuttelumuotona. Eine-nimestä todetaan, että sen myöhäinen suomalainen mukailu ja se on luultavasti syntynyt Eino-nimen sisarmuotona eikä yleisnimestä eine, jonka merkitys on aamiainen, alkuaine.
Eino-nimi on puolestaan suomalainen muoto saksan Enewald-nimestä. Muinaissaksan Aginwald merkitsee miekalla vallitseva. Enevald-nimistä pyhimystä palvottiin Suomessa erityisesti Uudellamaalla, jossa nimeä edustaa 1500-luvun lähteissä Eino-nimi.
Saana nimi tuli käyttöön jo 1890-luvulla, mutta pysyi kauan harvinaisena. Almanakkaan se otettiinkin vasta 1984 ja sijoitettiin tällöin äänteellisen samantapaisuuden takia Sainin pariksi. Juhlapäivä on 17.10. Nimen vähitellen tapahtuneeseen yleistymiseen on arveltu vaikuttaneen Lapin romantiikan ja sinne suuntautuneen matkailun lisääntymisen. Saana tunturi Luoteis-Lapissa on suosittu näköalapaikka ja retkeilukeskus ja jos etunimi Saana tulee tästä, se kuuluu samaan nimiryhmään kuin esim. Inari ja Salla.
Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat, 1983 ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999
Ei näyttäisi löytyvän aivan koko laulun sanoja suoraan netistä, lyhyt näyte kylläkin osoitteessa http://www.laulut.fi/ShopSF/laulut.asp?prislista=102. Painettuna versiona Lentävän kalakukon sanoja on useassa kokoelmassa, esim. teoksissa Reino Helismaan lauluja, Savolainen laulukirja ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua. Kaikkia em. teoksia on useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi.
Wsoy on julkistanut kevään ja kesän 2013 kirjansa http://www.virtualmagnet.eu/magnet/asiakkaat/Bonnier/wsoy_kirjasanomat_…
eikä sieltä vielä löydy tietoa The mark of Athena -kirjan ilmestymisestä, joten se tulee aikaisintaan syksyllä 2013.
Voit kysyä vielä tarkemmin suoraan WSOY:ltä http://www.wsoy.fi/palaute
Topografisia l. tietyn paikan tai seudun pinnanmuodostuksen näyttäviä karttoja voi hakea Google maps- sivustolta, osoitteesta http://maps.google.com . Kirjoita hakuruutuun greece europe ja valitse karttatyypiksi ’terrain’. Näytölle latautuvaa karttaa voit suurentaa ja pienentää ja liikkua siinä nuolten osoittamiin suuntiin.
Kreikan topografinen kartta löytyy myös osoitteesta
http://www.mygeo.info/landkarten/griechenland/Griechenland_Topographie_… . Mutta tätä karttaa ei voi suurentaa eikä pienentää.
Erja-nimeä pidetään Arjan ja Irjan muunnoksena. Irja puolestaan on Yrjön naispuolinen vastine. Erja-nimellä ei ole selvää sisällöllistä merkitystä. Nimi otettiin almanakkaan v. 1950. Eniten Erjoja nimettiin 1950- ja 1960-luvulla, minkä jälkeen nimen käyttö on hiipunut. 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa syntyneiden keskuudessa Erja on erittäin harvinainen nimi.
Lähteet:
Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, v. 2007).
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, v. 1978).
Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että heidän kokoelmistaan löytyy tietoa asiasta. "The Oxford Companion to Sports & Games" kirjan mukaan ensimmäinen maininta tulosmaininta on Oxfordissa vuonna 1850 juostusta kisasta. Kisa juostiin maastojuoksuna, joten on mahdollista, että radalla on ollut vesieste aivan samoin kuin hevosten maastoradoilla. Suomen Urheilukirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Venla-nimi on ilmeisesti muunnos ruotsalaisista etunimistä Vendla ja Vendela. Nimen arvellaan juontuvan vendi-nimityksestä, jota germaanit käyttivät itäisen Saksan alueelle levittäytyneistä slaaveista. Nimestä tunnetaan myös muoto Wanda, joka on käytössä esimerkiksi Puolassa ja Saksassa. Ruotsissa nimi esiintyy miehennimenä muodossa Wendel (Vendel) tai Wendelin. Nimi saattaa tulla myös paikannimestä Wendelburga.
Ruotsissa nimestä on ensimmäiset maininnat almanakassa vuodelta 1729. Suomalaisessa almanakassa nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1890. Aluksi nimeä käytettiin Suomessa muodossa Wenla, mutta se vakiintui Venlaksi 1900-luvun alussa.
Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna et al., Otava, 1988)
https://fi.wikipedia....
Sanonta on alunperin ollut "herrainen aika", "ei herraiseen aikaan" tarkoittaa "ei pitkään aikaan". Herrainen on sama kuin herraskainen.
Tästä on tullut huudahdus ja päivittely "herranen aika".
Lähde: Suomen murteiden sanakirja 3
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Emilia” peräisin muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. Eipä silti, eiköhän merkitys ole niin monen mutkan takana, ettei nimi tyttöä pahenna.
Nimi ”Anna” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan peräisin heprean nimestä ”Hannah”, joka merkitsee armoa. Nimi on toki kulkenut pitkän tien Suomeen, jossa se on ollut käytössä ainakin jo keskiajalla. Varmaan osaksi sen suosiota varhaisina katolisina aikoina on selittänyt pyhimyksenä palvottu Pyhä Anna, Neitsyt Marian äiti.
Myös ”Elisabet” on...
Kirjastojen luetteloinnissa ilmoitetaan useimmiten pelkkä korkeus, mutta jos julkaisun mitat tai muoto ovat epätavalliset (esim. kun leveys on suurempi kuin korkeus), voidaan ilmaista molemmat siten, että korkeuden jälkeen merkitään muut mitat (esim.
21 x 30 cm). Lähde: Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
"Meiä Veera" -kappaleen suomenkielinen sanoitus löytyy vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osasta 101 (Musiikki Fazer, 1975, s. 3). Laulu alkaa: "Vot sie, veit miu kanat, kaikki rahat". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Erkki Liikanen. Laulun alkuperäinen nimi on "Arms full of empty", ja sen on säveltänyt Buck Owens, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Uusi tieliikennelaki ei puhu mitään äänenvoimakkuuksista, mutta se kieltää "Tarpeettoman ja häiritsevän ajoneuvoilla ajamisen" Tieliikennelaki 54 §
Valitineuvoston päätös melutason ohjearvoista kuuluu näin: "2 § Ohjearvot ulkona
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien...
Kynsilakkatahroja voi ilmestyä minne tahansa, jos ei malteta odottaa lakan kuivumista.
Marttaliiton sivustolta löytyy oivallisia puhdistusvinkkejä eri aineiden aiheuttamille tahroille.
Marttojen mukaan kynsilakan tahrat voi poistaa maalatuilta pinnoilta denaturoidulla spriillä (sinol).
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tahranpoisto/kovat_pinnat/
Kirjallisuutta tahranpoistosta:
Friedman, Virginia: ”Tahrat, esiintyminen ja poisto”, 2003
Phillips, Barty: Kodin niksit & neuvot. Helsinki Media 1994.
Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita.
Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset.
Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset.
Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta...
Elokuvissa äänimaailma on ongelmallinen, koska ne on ensisijaisesti tehty elokuvateattereissa katsottaviksi, jolloin äänentoisto on toisenlainen kuin televisiossa. Elokuvateattereiden äänentoistossa on esimerkiksi paljon matalia taajuuksia, joita tavallinen televisio ei juuri pysty toistamaan. Lisäksi hiljaisten ja kovien äänten erot elokuvassa ovat suurempia kuin televisioon tehdyissä ohjelmissa, joissa taajuudet ja dynamiikka on puristettu pienemmälle alueelle. Äänenlaatuun vaikuttaa myös se, millaisesta lähtömateriaalista TV-versio on toteutettu.
Ongelmat voivat johtua myös äänisuunnittelun puutteista ja esimerkiksi siitä, että musiikki tai äänitehosteet osuvat samalle taajuudelle ihmisäänen kanssa eikä puheesta tällöin saa enää selvää...
Hurri-sukunimenä ja myös talonnimenä on peräisin ruotsalaista tarkoittavasta lisänimestä. Nimi on esiintynyt eri puolilla Suomea.(Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988) Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hurri on tai ollut sukunimenä 1215 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Inka on intiaanikansan nimi, mutta suomalaisena etunimenä se on lyhennelmä Inkeristä (Lempiäinen: Suuri etunimikirja). Äänteellinen yhdenmukaisuus on sattumaa. Toinen intiaanikansan nimi, joka muistuttaa suomalaista etunimeä, on Maya (Maija).
Aitoja intiaanityttöjen nimiä löytyy mm. osoitteista
http://www.babynameworld.com/indian-girl.asp
http://www.babynameworld.com/indian.asp
http://www.babynamenetwork.com/baby_names/origins/Native_American_baby_…
Ainakin ensimmäisestä luettelosta löytyy tuttu nimi Nita, joka kuitenkin meillä on Anitan/Anittan lyhennelmä. Äänteellinen yhdenmukaisuus on taas sattumaa. Aidot intiaaninimethän usein tarkoittavat jotain ja intiaaninimenä Nita tarkoittaa karhua. Luettelossa nimien merkitykset ovat...
Toimitusjohtaja Diplomi-insinööri A Hakola 1.1.1955- ainakin vuoteen 1963 saakka
Teknilliset johtajat:
V Palomäki 1924-1925
U Tikkanen 1925-1927
K Veltheim 1927-1929
V Asplund 1929-1932
O Leppänen 1932-1945
A Hakola 1945-1954
Lähde
Terä, Martti V. Lapuan patruunatehdas 1923-1963, Helsinki 1963
