Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta...
Pelin suunnittelija laatii ensin suunnitelman minkä muotoisia ja kokoisia paloista tulee. Näiden suunnitelmien pohjalta on tehty metallinen muotti, jolla palapelejä pysytytään tekemään painamalla muotti pahvin läpi. Tästä prosessista löytyy Youtube-video:
https://www.youtube.com/watch?v=o-m9LVE4W2g
Nykyään voidaan hyödyntää myös laserleikkureita. Tästä ja myös perinteisestä muottitekniikasta löytyy videoita täältä:
https://www.mentalfloss.com/article/502944/watch-how-jigsaw-puzzles-are…
Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä korppuasemia. Ne on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön eikä niitä saa lainaksi kotiin.
Lerppuasemia ei Sellon kirjastossa ole, eikä ole muissakaan Espoon kirjastoissa, ei koneissa kiinteästi eikä ulkoisia, ei lainattavia eikä ei-lainattaviakaan.
Vuoden 1918 sodassa Tampereella tuhoutui yhteensä 126 rakennusta 56 eri tontilla. Kodittomaksi jäi 504 perhettä. Pahimmat vahingot sijoittuivat Kyttälän ja Tammelan eteläosiin.
Sodan jälkeen asuntopula oli kova ja yksityinen rakentaminen lamassa, joten kaupunki itse ryhtyi rakentamaan asuntoja. Kaupunginkin taloudellinen tila oli huono, joten kyse oli lähinnä ns. hätäasunnoista. Viinikkaan, Satamakadulle ja Tammelan pohjoispäähän rakennettiin vuosina 1918-19 yhteensä 128 kaupungin maksamaa asuntoa.
20-luvulla yksityinen talonrakennus pääsi jälleen vauhtiin, ja vuosina 1921-28 sekä anottujen rakennuslupien että valmistuneiden talojen määrä nousi ennätyslukemiin. Tähän vaikuttivat sekä Tampereen muuttovoitto että 20-luvun jälkipuolen...
Kirjastonhoitajia ja muita kirjastoalan ammattilaisia koulutetaan monella tasolla oppilaitoksissa eri puolella Suomea. Oppilaitoksista ja tutkinnoista on koottu tietoa kirjastot.fi-sivustolle:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Opetusministeriön sivuilla on tietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Pahkasian pahnueiden koko vaihtelee ympäristöolojen mukaan yhdestä kahdeksaan - keskimäärin kerralla syntyy kolme porsasta. Poikueita voi olla kaksi vuodessa. Pahkasikanaaras saavuttaa sukukypsyyden 18 kuukauden ikäisenä. Pahkasiat elävät noin 12-15-vuotiaiksi. Vaikka vaihdevuosi-ilmiötä on havaittu muillakin nisäkkäillä kuin ihmisellä, se on eläinkunnassa hyvin harvinainen eikä sitä juurikaan ole tutkittu luonnollisessa ympäristössään elävillä villieläimillä. Voitaneen kuitenkin otaksua niiden säilyttävän lisääntymiskykynsä elämänsä loppuun saakka.
Lähteet:
Grzimek's animal life encyclopedia. Vol. 15, Mammals IV
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Hindulaisessa mytologiassa nagat ovat puolijumalallisia olentoja, jotka voivat esiintyä joko ihmisen, käärmeen tai näiden yhdistelmän muodossa. Nagini on naispuolinen naga. Nagoja esiintyy myös buddhalaisissa myyteissä. Naga/nagini on sanskritia ja tarkoittaa käärmettä.
Lähde: Encyclopædia Britannica, https://www.britannica.com/topic/naga-Hindu-mythology
Kirjastosta löytyvät idiomi- ja fraasisankirjat sekä sanontojen selityksiä ja alkuperää käsittelevät teokset sisältävät hyvin niukasti tietoa sanonnasta ""kantapään kautta".
Tämän verran selvisi sanonnan merkityksestä: Yrityksen ja erehdyksen kautta, kokemuksesta, vaivaa nähden, yrittämällä ja erehtymällä.
Sanonnan etymologiasta, eli alkuperästä, en valitettavasti löytänyt tietoa. Halutessanne voitte tiedustella asiasta Kotimaisten kielten keskukselta https://www.kotus.fi/
Voit lähettää kysymyksesi Keskukselle täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…;
Lähteet:
Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja, Erkki Kari, 1993.
Suurella sydämellä ihan sikana :...
Olisiko muistamasi runo kuitenkin Lauri Pohjanpään? Kirjassa Lapsuuden kotiseutu, Otavan III lukemisto (Otava 1955) on Kalajuttu-niminen runo, jonka keskivaiheilla on säkeet
- "se on, poika, jo koko kalamies,
isä niitulla hymähteli
- tais saada oikein ahvenen,
siihen veisti iso veli."
Runossa pojan onkeen saama pieni kiiski kasvaa huhuna suureksi loheksi.
Kalajuttu-nimisenä runo tai osa siitä on julkaistu muissakin teoksissa, mm. kirjassa Meidän lasten lukukirja: alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 / Aukusti Salo, Urho Somerkivi (Otava, 1957).
Runo kuuluu laajempaan runoelmaan, joka löytyy Pohjanpääm runoteoksesta Sininen hämärä (WSOY, 1933). Runoelman nimi on Eriskummainen uni merikäärmeestä. Sankariruno. Siinä runo on...
Marja-Leena Tiainen on kirjoittanut 21 nuortenkirjaa: Pullopoika (1987), Väärät pois, Vatanen!(1988), Mansikkakeikka (1988), Pallo hukassa, Vatanen? (1989), Haamuhyppy (1989), Annamari ja metsän kätkö (1990), Annamari ja salaiset asiat (1991), Pyry, Pilvi ja pennittömät (1993), Tähdet putoo ja sammuu (1994), Miikan salainen tehtävä (1996), Arttu K. (1998), Rakas Mikael (1999), Jääprinsessa Sveitsissä (1999), Pidä nolla, Konsta! (2000), Arttu K. ja Julia (2000), Sommer på hoje haele (2002), Pikkuskini (2002), Adiós, Arttu K. (2002), Lossikylän Lennon (2003), Poistui kotoaan (2005), Alex ja pelon aika (2006).
Kirja Sommer på hoje haele on ilmestynyt ja julkaistu Tanskassa, se ei ole ilmestynyt suomeksi.
Julja on muunnos Juulia-nimestä. Julia on latinan Juliuksen (´maitopartainen nuorukainen´) sisarnimi. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (ISBN 951-1-18892-5)
Toisessa lähteessä: Eero Kiviniemen teoksessa: Iita Linta Maria (ISBN 951-717-757-7) Julia-nimi on lähtöisin roomalaisesta suvun nimestä.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (ISBN 951-30-9827-3) Julian kerrotaan tarkoittavan nuorekasta tai komeaa.
Eero Kiviniemen teoksessa sanotaan Milla-nimen olevan muunnos nimistä Emilia, Ludmila tai Camilla.
Eeva Riihosen mukaan Emilia on Emilin sisarnimi, alkuaan latinan innokas, ahkera, uuttera, imarteleva tai hurmaava.
Vilkunan mukaan Ludmila on slaavilainen nimi, sen merkitys on kansan rakastama. Pyhä Ludmila, Böömin suojeluspyhimys,...
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul (kärki, piikki). Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nimi ei ole suomalaisessa almanakassa. (Lempiäinen:Suuri nimipäiväkirja, Nimipäivättömien nimipäiväkirja)
Nimeä voidaan myös pitää Ennata (Ennatha)-nimen lyhentymänä. Ennata oli perimätiedon mukaan marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulta. Ennata on
Suomen ortodoksisessa kalenterissa 10.2. ja katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.12. Olisi kenties mahdollista viettää nimipäivää jompana kumpana.
Tarkempia tietoja voit kysellä professori Eero Kiviniemeltä, joka huolehtii Helsingin yliopiston nimipäiväkalenterista. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://almanakka....
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä: Helmet-lukudiplomit (luokka-asteittain), http://kirjasto.one/lukudiplomi/ Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm, Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/kirjallisuusdiplomi, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/. Lasten ja nuorten kirjallisuutta kannattaa tutkia Sivupiiristä, joka löytyy Kirjasampo-palvelusta, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
"Airi on suomalainen nimi, joka mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1908. Niemen tiettävästi ensimmäinen kantaja oli kappalaisena toimineen Wiktor salmisen vuonna 1888 syntynyt tytär. Salmisen on kerrottu johtaneen nimen sanasta airut." Teksti on otettu kirjasta Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön (Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007.
Kustaa Wilkunan kirjasta "Etunimet", 2005, löytyy myös tietoa Airi-nimesta.
Molemmat edellämainitut kirjat ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa.
Titanic-laivasta, tai pääosin sen hylystä, on tehty James Cameronin ohjaama dokumenttielokuva nimeltä Ghosts of the Abyss. Cameronin ohjaama on myös Titanic-elokuva, jossa Leonardo DiCaprio ja Kate Winslet näyttelevät pääosia. Molemmat elokuvat saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan veriveljeys tarkoittaa seuraavaa:
"Muinainen nuorten miesten ystävyysliitto, joka solmittiin leikkaamalla haava ihoon ja antamalla valuvan veren yhtyä; kuv. miesten erittäin vahvasta ystävyyssiteestä."
Lähde:
MOT Kielitoimiston sanakirja
Tällaisista epäilyistä ei löytynyt tietoa. Disney Wiki -sivuston mukaan Tupun, Hupun ja Lupun äiti on Della Ankka, Akun kaksosdisko, ja isä on tuntematon. Aku on siis itseasiassa poikien eno, eikä setä. Englannin kielen sana "nephew" tarkoittaa sekä veljen- että sisarenpoikaa:
https://disney.fandom.com/fi/wiki/Tupu,_Hupu_ja_Lupu_Ankka
Kyseessä on Rooman sopimuksen allekirjoittamisen 50. vuosipäivän kunniaksi liikkeelle laskettu juhlaraha. Kolikkoon on kuvattu kuuden perustajajäsenvaltion allekirjoittama sopimuskirja, jonka taustalla oleva kuvio viittaa Michelangelon suunnittelemaan Campidoglion aukioon Roomassa.
Raha on laskettu liikkeelle maaliskuun lopulla (Suomessa 1,4 miljoonaa kpl), mutta sitä on jo myynnissä nettihutokaupoissa. Tarjoukset liikkuvat tällä hetkellä 2,10 - 6 eurossa.
Lisätietoa asiasta sekä kuvat ja kuvaukset liikkeellelaskijamaiden juhlarahasta: Euroopan unionin virallinen lehti 21.3.2007, C65/3
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2007/c_065/c_06520070321…
