Oscar Wildella ei ole tämän nimistä suomennosta, mutta emme tiedä sisältyykö kysytty sanonta johonkin hänen teokseensa. Viitteitä siihen, että tämä lausahdus olisi Wilden kynästä löytyy mm. osoitteesta http://www.self-injury.net/doyousi/quotes/ . Siellä se on englanninkielisenä seuraavassa muodossa:
"A true friend stabs you in the front". Kun sitaattia etsii hakukoneella mainitsemassasi suomenkielisessä muodossa, saa erilaisen tuloksen, osoitteessa
Kyseessä saattaa olla Helena Variksen runoteos "Elämäni kangaspuihin loi Luoja loimet". Teosta ei ole saatavissa Helmet-kirjastoista, mutta Helsingin kirjastoista kirja löytyy Kansalliskirjastossa, tosin siellä käyttö vain lukusalissa.
Kansalliskirjaston yhteystiedot
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/otayhteytta.html
Kirja löytyy myös Juvan ja Joensuun kirjastoista
Monihaku: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Kaukolainapyynnön voit tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Helsingin_kaupunginkir…
Painettua nuottia ei näytä löytyvän ainakaan kirjastoista.
Verkosta sen sijaan löytyy ainakin tällainen pianosovitus videomuodossa: https://www.youtube.com/watch?v=3_U71rSTg0M
Kappaleen kitarasoolosta löytyy vastaava nuotinnos: https://www.youtube.com/watch?v=kvFT0GpQGJw
Sointukartta: https://chordify.net/chords/beth-hart-joe-bonamassa-songs/i-ll-take-car…
Vaasan kaupunginkirjaston lainaustilastoista ei ikävä kyllä pysty saamaan tarkkaa vastausta kysymykseen. Kokemukseni perusteella kaunokirjoja voi yleensä lainata n. 100 kertaa, usein kyllä ylikin, mutta 200 lainauskertaa on jo aika harvinaista.
Kirjojen sidosasu vaikuttaa asiaan, mm. pokkariversiot eivät kestä likikään niin kauaa lainauskelpoisina kuin kovakantiset kirjat. Kirjoja poistetaan myös muista syistä kuin huonokuntoisuuden vuoksi. Kysyttyjä kirjoja tilataan monta kappaletta ja kun suurin kysyntä on mennyt ohi, voidaan ylimääräisiä kappaleita poistaa, vaikka niiden lainausmäärät eivät olisikaan kauhean korkeita. Poistettuja laitetaan myyntiin, jos ne ovat hyväkuntoisia.
Sanattomasta viestinnästä yleensä ja myös työelämän sanattomasta viestinnästä löytyy useita tutkimuksia.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
James, Judi: Body talk : kehonkieli työelämässä. – Helsinki : Ajatus, 2002.
Nieminen, Marjut: Esiinny eduksesi : convince your audience. – Helsinki : WSOYpro, 2009.
Sinulle on viesti. – Helsinki : Kirjapaja, 2008.
Hoitotyön sanattomasta viestinnästä kertoo teos
Väisänen, Leena: Sanat työssä : vuorovaikutus ammattitaitona. – Helsinki : Kirjapaja, 2009
sekä asiakastyön sanattomasta viestinnästä
Valvio, Timo: Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. – Helsinki : Kauppakamari, 2010.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta http://finna.fi ,
jonka käyttö on kaikille...
Nuotit kyseiseen Martti Helan säveltämään ja Siionin kannel -kokoelmaan kuuluvaan lauluun (SK 456) löytyvät ainakin teoksesta Hengellisiä lauluja ja virsiä : nuottipainos. 1979. Lisäksi kappale pitäisi löytyä kokoelmasta Siionin kannel : yksiääninen nuottipainos. 1990. Nuottien sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Hyttysten levittämät virukset ovat peräisin taudinkantajilta - joko ihmisiltä tai eläimiltä. Jos hyttynen pistää sairasta henkilöä ja sitten tervettä, siirtyy sairaasta peräisin oleva taudinaiheuttaja terveen verenkiertoon.
Päädyttyään hyttysen vatsaan loiset aloittavat monivaiheisen kehityksen, joka huipentuu lisääntymiseen. Tämän tuloksena syntyy muutaman päivän kuluttua uusi sukupolvi, joka siirtyy hyttysen sylkirauhasiin, valmiina iskeytymään uuteen isäntään hyttysen seuraavan aterian yhteydessä.
Eri ihmiset ja kokonaiset yhteisöt osoittavat hyvin erilaista alttiutta tartuntataudeille. Erot ovat joskus perinnöllisiä, mutta paljon useammin ne ovat tulosta aiemmista altistumisista hyökkääville tautiorganismeille. Monille endeemisten...
Kumpikin taivutusmuoto on mahdollinen riippuen siitä, ajatellaanko "Budapest" yhdyssanana vai yhdistämättömänä sanana. Nimen ollessa yhdyssana, taivutuspääte määräytyy jälkimmäisen osan ("pest") mukaan. Budapest-sanan taivutus:Budapest [buda + pest] : Budapestissä (~ Budapestissa, jos nimi hahmotetaan yhdistämättömäksi)Lähde: Kielitoimiston ohjepankki Nimien taivutus: vieraskieliset nimet - Kielitoimiston ohjepankki
Turun kaupunginkirjaston uudessa pääkirjastossa Linnankadulla on lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi kaikki aikuisten tietokirjallisuus eli luokat 00, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 79, 87-89, 9.
Eerikinkadulla Julininkulmassa on aikuisten kaunokirjallisuus ja taidekirjat ja musiikkikirjat eli luokat 04, 10.8, 80-86, 70-77 ja 78 (musiikki).
Eri osastot ja aihealueet ilmenevät kotisivultammme
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12566&culture=fi-FI&cont…
Kun katsot kirjaston tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=… kirjan sijaintia, saat saatavuus-näytöltä selville, millä osastolla ja aihealueella ja missä osoitteessa kirja sijaitsee.
Jos teos on aikuisten tietokirja,...
Helmet-kirjastoissa näitä kirjoja ei ole. Pääkaupunkiseudulla kirjoja on Aalto-yliopiston kirjastoissa: molemmat ovat Otaniemessä ja ensimmäinen myös Töölössä, jälkimmäinen on myös Svenska handelshögskolanin kirjastossa.
http://otalib.aalto.fi/fi/
http://lib.hse.fi/FI/
http://www.hanken.fi/library/
Kirjasto 10 Helsingin keskustassa suljetaan 30.9.2018. Kaupunkiverstaan palveluita ei siirretä väliaikaisesti mihinkään ennen Oodin avaamista joulukuun alkupuolella.
Vinyylileikkuria voi tuona aikana käyttää Vuosaaren kirjastossa. 3D-tulostin ja studiopalvelut ovat käytettävissä Myllypuron mediakirjastossa. Ompelukone on mm. Etelä-Haagan, Pasilan, Kontulan ja Töölön kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjasto 10
Erillistä elämäkertaa Leena Landerista ei ole kirjoitettu, lyhyet tiedot hänestä ja hänen tuotannostaan löytyvät esim. kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1049352339 voit etsiä hänestä tietoa asiasanalla Lander, Leena. Näin saat tulokseksi esim. Jouko Grönholmin teoksen Kirjojen Turku.
Leslie Dunklingin ja William Goslingin Everyman's dictionary of first names (1987) -kirjan mukaan Shara on Sharon-nimen 'hellittelymuoto' ("pet form"). Sharon taas merkitsee Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) hepreaksi lakeaa maata. Edelleen Lempiäistä lainaten "Raamatussa sillä tarkoitetaan Palestiinan rannikkotasangon kukista ja hedelmistä rikasta pohjoisosaa". Suuren etunimikirjan mukaan Sharon on yleistynyt toisen maailmansodan jälkeen erityisesti anglosaksisissa maissa. Edelleen Lempiäinen arvelee,että nimen raamatullisesta alkuperästä johtunee, että myös Suomen juutalaiset suosivat sitä. - Internetissä voi tutustua englanninkielisiin selityksiin mm. Think baby names -sivuilla http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/...
Mikäli kysymyksessä on Googlen kuvahaku, tietoa ja ohjeita voi hakea Googlen ylläpitokeskuksesta osoitteessa http://www.google.com/support/webmasters/?hl=fi, josta löytyy linkki "Googlen perusteet".
Isoisoisäsi Väinö Lehmus on sekä sanoittanut että esittänyt lauluja, joita on julkaistu 1910- ja 1920-luvuilla. Nämä äänitteet eivät ole lainattavissa eivätkä kaiketi kuunneltavissakaan nykyisillä laitteilla. Kansalliskirjaston Suomen kansallisdiskografian Violan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/) ja Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyy laulujen nimiä.
1970-luvulla on tehty kaksi levyä (LP-levyä), joissa on joitakin Väinö Lehmuksen sanoittamia ja esittämiä lauluja. Kuplettimestarit (1970 tehty levytys) on lainattavissa Kotkan, Kouvolan ja Kuopion kaupunginkirjastoista ja Jätkän lauluja (1972) Tornion kaupunginkirjastosta. Levyistä voi tehdä kaukolainapyynnön oman lähikirjaston kautta.
Esimerkiksi Ismo Loivamaan toimittamasta teoksesta Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 10 (Avain, 2014) löytyy tietoa myös Jyri Paretskoista.
Alla on lisäksi muutamia verkkolähteitä, joista löytyy myös tietoa.
Jyri Paretskoi Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue814a7ea-cc2f-4dfd-9ede-aeb7acc93abd
Jyri Paretskoin haastatteluja:
http://www.lukijanroolissa.fi/2019/03/kirjailijahaastattelu-jyri-paretskoi.html
https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/Minulla-on-rajaton-valta/490962
Sintut ovat helppolukuisia kirjoja, joten niitä voivat lukea jo 5-6-vuotiaat. Yläraja voisi olla n. 10 v. Tosin kyllä sitäkin vanhemmat niitä lukevat vielä innolla, ihan kolmeentoista ikävuoteen asti. Eli Sintuissa on aika laaja ikähaarukka.
14-vuotiaalle jalkapalloilijalle ihan ykköskirja on Minä Zlatan Ibrahimovic. Romaaneista voisi kokeilla Lauri Törhösen Sello & pallo, siinä kyllä harrastetaan myös musiikkia niin kuin nimestä voi päätellä. Jatko-osa on Kontrapunkti & voittomaali. Urheilevalle pojalle sopii hyvin myös Kalle Veirton Leiri. Päähenkilö on jääkiekkoilija, mutta harrastus on tarinan alussa jäämässä taakse isohkon mokan & väärinkäsityksen takia. 14-vuotiaat pojat ovat kovasti tykänneet Leiristä.
Sopivaa kirjaa...
Kaipaamasi virren ”Olen pieni ja onnellinen” sanat ja nuotit löytyvät teoksesta ”Lasten virsi” (Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Lasten Keskus, 2007; myös muita painoksia). Kappale löytyy laulettuna kirjaa varten tehdyltä CD-levyltä ”Lasten virsi” (Lasten Keskus, 1998).
Kannattaa kokeilla Helsingin tietokeskuksen arkistoa Kallion virasto-
talossa. Toinen paikka missä saattaisi olla tietoa on Töölö-seuran
kokoelmat, kun kyse on töölöläisestä talosta.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
http://www.kaupunginosat.net/toolo/
