Tässä ehdotuksemme:
Kotimaista proosaa:
Hotakainen, Kari: Iisakin kirkko
Köngäs, Heidi: Luvattu
Malkamäki, Sari: Urheat pienet naiset
Nopola, Sinikka: Ei tehrä tästä ny numeroo
Waltari, Mika: Parhaat pienoisromaanit (Ei koskaan huomispäivää, Fine van Brooklyn, Sellaista ei tapahdu, Kultakutri tai Koiranheisipuu) ovat ilmestyneet myös samassa niteessä
Kotimaisista runoutta, esimerkiksi:
Hän asuu vierashuonetta, valikoima rakkausrunoja. Lahden Runomaraton 2007
Laaksonen, Heli: Pulu uis, Raparperisyrän tai Sulavoi.
Käännösproosaa:
Coelho, Paulo: Alkemisti, ilmestynyt myös nimellä Santiagon unelmat ; tai Paholainen ja neiti Prym
Orwell, George: Eläinten vallankumous
Schmitt, Eri-Emmanuel: Oscar ja Roosamamma, Herra Imbrahim ja koraanin...
Terijoen hallitus oli Stalinin talvisodan alkupäivinä asettama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto solmi avunantosopimuksen. Hallituksen tarkoituksena oli sekä oikeuttaa talvisota että osoittaa että varsinaista sotatilaa Suomen kanssa ei ollut, ja toimia miehitetyn Suomen uutena hallituksena. Neuvostoliiton sotamenestyksen jäätyä suunniteltua heikommaksi Terijoen hallitus osoittautui rasitteeksi. Se lakkautettiin vähin äänin maaliskuussa 1940.
Lähteitä:
Jussila, Osmo: Terijoen hallitus 1939-40. WSOY 1985.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansantasavalta
Saattaisi ajatella, että Senna on läheistä sukua kreikkalaisperäisille nimille Senja ja Senni, mutta totuus on kuitenkin toinen - siitäkin huolimatta, että viron kielessä Senna tunnetaan kutsumamuotona sekä Ksenialle että Eugenialle, jotka ovat Senjan ja Sennin kantamuotoja.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) johtaa Sennan sen sijaan nimestä Crescentia (latinan kasvua ja varttumista merkitsevästä sanasta), joka on naispuolinen vastine miehennimelle Cresencs (kasvava) ja sen pidentymille Crescentianus ja Crescentius. Nämä kaikki ovat olleet suosittuja marttyyrien ja pyhimysten nimiä. Nimen perustaksi on arveltu Johannes Kastajan lausumaa Jeesuksesta: "Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi." (Joh. 3:30)
Suomen...
Luulenpa, että tietojasi ei löydy enää rekisteristämme.
Ota henkilöllisyystodistus(kuvallinen) mukaasi ja tule lähimpään kirjastoon; saat uuden kortin sekä samalla tunnusluvun netin käyttöä varten.
Täsmällistä tietoa kaikista yliopistoista ei löytynyt, mutta vain yksityiset yliopistot saivat periä maksuja. Lukukausimaksuista on käyty vuosikymmeniä vääntöä. Esimerkkinä lukukausimaksuista voidaan antaa Tampereen yliopisto, jota edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu peri lukukausimaksuja vuosina 1930-1966. Maksujen perintä aiheutti eriarvoisuutta. Ylioppilaskunta julisti maksulakon vuonna 1968. Vuonna 1974 maksut poistettiin ja yliopisto muuttui valtion yliopistoksi.
Eräät yliopistot ja korkeakoulut olivat alun alkaen yksityisiä, eivät siis valtion ylläpitämiä. Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto kuten Tampereen yliopistokin. Vuonna 1981 siirtyi viimeinen yliopisto, Åbo Akademi, valtion haltuun.
Lähde:...
Tässä on muutama hyvä vinkki nettisivuista (ja kun katsot sivuja tarkkaan, löydät niistä yhteystiedot ja sähköpostiosoitteet)
Tampereen Muumilaakson Tovesta kertova sivu löytyy osoitteesta
http://www.tampere.fi/muumi/tove.htm
Muumilaaksolla on myös oma tietokanta Muumikirjoista :
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hakemisto Sanojen aika:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=34
sieltä löydät tekstinäytteitä, henkilötietoja jne.
Kustannusosakeyhtiö WSOYn sivut ovat osoitteessa :
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/47E4C1F689A22E0EC2256A7D002…
Vaikka Internetissä onkin paljon verkkosivuja Tove Janssonista niin yhä edelleenkin ovat kirjat ja lehdet parhaita...
Kirjoissa Pieni suuri maailma (ISBN 951-31-2636-6, 2003) ja Suomen kulttulttuurihistoria 4 (ISBN 951-31-1845-2, 2003) on käsitelty jonkin verran lastenkirjallisuutta 1940-luvulla. Ohessa otteita kirjoista:
* 1940-lukua on pidetty kirjallisuudenhistoriassa anniltaan köyhänä. 1800-luvulta asti vallinnut topeliaanisuus hellitti 1950-luvulle tultaessa
* lukuharrastukseen suhtauduttiin holhoavasti, lastenkirjojen toivottiin olevan moraalisesti suoraselkäisiä ja tähtäävän oikeisiin elämänarvoihin
* Kokko Yrjö: Pessi ja Illusia, 1944
* virolaisen Kuldne kodu -sarjan suomalainen vastinetta Kultaista kotia alettiin julkaista Martti Haavion aloitteesta 1938, rakastetuimpia lienevät satukuvakirjat Tiina Tonttutyttö, 1943 ja Porsas urhea, 1943
* Tove...
Turun kaupunginkirjaston eri toimipisteissä on jatkuvaa kirjojen poistomyyntiä, esim. pääkirjastossa on oma hyllykkö poistetuille kirjoille (lähellä sarjakuvahyllyjä). Autokirjasto saattaa järjestää toukokuussa 2004 omat poistokirjamarkkinat, mutta tarkempia tietoja löytyy aikanaan kirjaston kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/
Astrid Lindgrenin Eemeli-kirjat ilmestymisjärjestyksessä:
EMIL IN LÖNNEBERGA, 1963 - Vaahteramäen Eemeli , NYA NYSS AV EMIL I LÖNNEBERGA, 1966 - Eemelin uudet metkut, ÄN LEVER EMIL I LÖNNEBERGA, 1970 - Eläköön Eemeli, DEN DÄR EMIL, 1972 - Se Eemeli, se Eemeli, NÄR EMIL SKALLA DRA UT LINAS TAND, 1976 - Eemeli ja Liinan poskihammas, NÄR LILLA IDA SKULLE GÖRA HYSS, 1984 - Eemeli ja pikku Iidan metku , EMILS HYSS NR 325, 1985 - Eemelin metku n:o 325, INGET KNUSSE, SA EMIL LÖNNEBERGA, 1986 - Eemeli ei kitsastele,EMIL MED PALTSMETEN, 1995 - Eemelin sada puu-ukko, EMIL OCH SOPPSKÅLEN, 1997 - Eemeli ja keittokulho ( http://www.kirjasto.sci.fi/alindgr.htm) .
Lisäksi on ilmestynyt erilaisia kokoelmia. Eemelin juhlat nimistä kirjaa en löytänyt....
Vähän vastaavaan kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-korkealle-linnut-voivat-lentaa. Mitä pikkuluntujen lentokorkeuteen tulee, niin erään tutkimuksen (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jav.01821) mukaan esimerkiksi pikkulepinkäinen ja rastaskerttunen voivat muuttomatkoillaan lentää lähes neljän kilometrin korkeudessa.
Hei!
Anne Saarikallen kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mukaan
Annukka on alkujaan joidenkin a-kirjaimella alkavien naisennimien, kuten Annan ja Annikin lempinimi. Anna taas on peräisin heprean 'armoa' tarkoittavasta nimestä Hannah.
Pahkasian pahnueiden koko vaihtelee ympäristöolojen mukaan yhdestä kahdeksaan - keskimäärin kerralla syntyy kolme porsasta. Poikueita voi olla kaksi vuodessa. Pahkasikanaaras saavuttaa sukukypsyyden 18 kuukauden ikäisenä. Pahkasiat elävät noin 12-15-vuotiaiksi. Vaikka vaihdevuosi-ilmiötä on havaittu muillakin nisäkkäillä kuin ihmisellä, se on eläinkunnassa hyvin harvinainen eikä sitä juurikaan ole tutkittu luonnollisessa ympäristössään elävillä villieläimillä. Voitaneen kuitenkin otaksua niiden säilyttävän lisääntymiskykynsä elämänsä loppuun saakka.
Lähteet:
Grzimek's animal life encyclopedia. Vol. 15, Mammals IV
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Nimitys juontaa juurensa keskiajan latinankielisestä sanasta tartarum (tartari), mikä tarkoittaa viinikiveä. Viinikivi on viinirypäleistä peräisin oleva viinihapon suola (kaliumvetytartraatti, kaliumbitartraatti), jota saatiin viinin varastoinnissa käymisastiaan syntyvistä viinihappokiteistä. Viinikiveä käytettiin leivinjauheen seassa kuohkeuttamaan leivonnaisia tai antamaan tasaista koostumusta valkuaisvaahdolle (esim. marengit). Sitä käytettiin myös kohokkaissa ja kurkkujen säilönnässä, ja joskus myös virvoitusjuomissa. Viinikivi estää sokerin paakkuuntumisen ja alentaa ruoan pH-arvoa.
Lähde:
Kaarina Turtia: "Gastronomian sanakirja" (Otava 2009)
En löytänyt tarkempaa tietoa siitä, milloin sanat ovat saaneet arkisia lisämerkityksiä. Kummatkin sanat kuitenkin löytyvät sekä positiivisina että negatiivisinä suomalaisten kielten keskuksen sanakirjasta. Kielitoimiston sanakirja (sana:järjetön) (sana: mieletön)
Sanojen historiaa voisi kysyä tarkemmin Kotimaisten kielten keskuksen kysymyslomakkeella. Kotus
Olisiko muistamasi runo kuitenkin Lauri Pohjanpään? Kirjassa Lapsuuden kotiseutu, Otavan III lukemisto (Otava 1955) on Kalajuttu-niminen runo, jonka keskivaiheilla on säkeet
- "se on, poika, jo koko kalamies,
isä niitulla hymähteli
- tais saada oikein ahvenen,
siihen veisti iso veli."
Runossa pojan onkeen saama pieni kiiski kasvaa huhuna suureksi loheksi.
Kalajuttu-nimisenä runo tai osa siitä on julkaistu muissakin teoksissa, mm. kirjassa Meidän lasten lukukirja: alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 / Aukusti Salo, Urho Somerkivi (Otava, 1957).
Runo kuuluu laajempaan runoelmaan, joka löytyy Pohjanpääm runoteoksesta Sininen hämärä (WSOY, 1933). Runoelman nimi on Eriskummainen uni merikäärmeestä. Sankariruno. Siinä runo on...
Keittämistä tai muuta kuumentamista suositteleva Jaakko Halmetoja on ravitsemusasiantuntija ja tehnyt väitöskirjansa pakurikäävästä (Helsingin yliopisto, 2012). Uskoisin hänen siis tutkineen aihettaan perusteellisesti ja luotettavasti. Hänen mukaansa "kuumentamattoman jauheen syömisestä näyttäisi olevan hyötyjä lähinnä suolistolle, kun taas keittäminen vedessä tuo laajemman skaalan yhdisteitä bioaktiiviseen muotoon":
http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/
Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä korppuasemia. Ne on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön eikä niitä saa lainaksi kotiin.
Lerppuasemia ei Sellon kirjastossa ole, eikä ole muissakaan Espoon kirjastoissa, ei koneissa kiinteästi eikä ulkoisia, ei lainattavia eikä ei-lainattaviakaan.
Täysin varmaa selitystä sanonnoille on hankala löytää. Aamulehden artikkelissa vuodelta 2018 Vittujen kevät -nimityksen kerrotaan syntyneen keväällä 1940, kun rintamalotat pääsivät ensimmäistä kertaa rintamalle. Toisaalta sanonta voi pohjautua siihen, että entisaikoina vittu tarkoitti vanhemman naisen sukuelimiä ja sillä nähtiin olevan yliluonnollinen voima eli "väki". Väki oli voimakas ja sitä saatettiin hyödyntää esimerkiksi metsäpetojen karkotukseen pihapiiristä. Petojen uskottiin kaikkoavan, jos vanhempi nainen pyllisti hame korvissa. Keväisin, kun karja laskettin laitumelle, tätä ns. pyllytystäkin on todennäköisesti tehty enemmän.Sanonta sai koronakeväänä 2020 taas uuden merkityksen, kun pandemiakevääseen viitattiin "vittujen keväänä...
Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta...
Pelin suunnittelija laatii ensin suunnitelman minkä muotoisia ja kokoisia paloista tulee. Näiden suunnitelmien pohjalta on tehty metallinen muotti, jolla palapelejä pysytytään tekemään painamalla muotti pahvin läpi. Tästä prosessista löytyy Youtube-video:
https://www.youtube.com/watch?v=o-m9LVE4W2g
Nykyään voidaan hyödyntää myös laserleikkureita. Tästä ja myös perinteisestä muottitekniikasta löytyy videoita täältä:
https://www.mentalfloss.com/article/502944/watch-how-jigsaw-puzzles-are…
