Ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1914-1917, toteutettiin Suomessa suuri linnoitushanke, jonka tarkoituksena oli suojella Pietaria. Rakennelmia rakennettiin eri puolille Suomea. Työvoimaa ei ollut tarpeeksi, joten syksyllä 1916 Suomeen tuotiin sotavankeja, todennäköisesti pakkotyöhön. He olivat tataareja ja aasialaisia, mutta suomalaiset puhuivat kiinalaisista ja hunghuuseista.
Rakentajien kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta on arvioitu heitä olleen n. 100 000. Helsingin osuus olisi ollut n. 10 000 henkeä.
Lisää tietoa mm. Ylen oppiminen -sivustolta (Ensimmäisen maailmansodan linnoitustyöt) ja linnoitusten harrastajien novision.fi-sivulta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/08/ensimmaisen-maailmansodan-...
Tarkoittanet Reijo Lumisalmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Ystävälle, joka on kuultavissa Jamppa Tuomisen esittämänä lukuisilta äänitteiltä.
Valitettavasti valssin nuottia ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa eikä myöskään erillisenä nuottina.
https://finna.fi
Voi kirjoittaa. Esimerkiksi nimiä käännetään venäjänkieliseen tekstiin.
Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_nimien_kirjainasu_ven%C3%A4j…
Mira Kunnasluodon Mieheni-laulun sanoja ei löydy kirjoista, nuoteista eikä netin kauttakaan. Laulu löytyy laulettuna ainakin seuraavilta levyiltä: Kuninkaallista iskelmää 20 vuotta: 40 tangosuosikkien hittiä, Hittiparaati 4: 38 suomalaista hittiä ja Mira Kunnasluoto.
Yksittäisten ravintoloiden asiakasmääristä ei ole julkista tilastoa, joten Suomen suurinta lounasravintolaa en pysty nimeämään. Mikäli ravintola pyrkii palvelemaan mahdollisimman suurta asiakasmäärää, on sillä oltava paljon asiakaspaikkoja ja paikkojen täyttö tehokasta eli lounasaikana saada ravintolan paikat täytettyä useampaan kertaan. Yksi ravintola voi palvella isoakin joukkoa varsinkin oppilaitosten tiloissa, koska esim. opiskelijoiden ruokailutauot ovat yleensä lyhyitä ja siten asiakkaiden vaihtuvuus nopeaa. En kuitenkaan osaa ottaa kantaa, pystyykö yksi ravintola palvelemaan 6100 henkilöä.
Etsitty novelli saattaisi olla Crucifixus etiam, jonka on kirjoittanut Walter M. Miller, jr. Se on ilmestynyt suomeksi Robert Silverbergin toimittamassa novellikokoelmassa Huomispäivän maailmat : kymmenen tieteiskertomusta (Gummerus, 1971).
Crucifixus etiam tapahtuu Marsissa. Kääriäkseen vähän ylimääräistä rahaa sen päähenkilö Manue Nanti ottaa osaa Mars-projektiin, jonka "päämääränä oli tehdä Marsista asuttava paikka siirtolaisille niin että he eivät tarvitsisi enää maapallon tukea ja selviytyisivät ilman happilaitteita, eristyspukuja ja monia eri lisälaitteita joita ihmisen nyt oli käytettävä pysyäkseen hengissä neljännellä planeetalla".
Hei,
kysyin asiaa Helsingin pörssistä ja sain vastauksen, jossa ei eritellä peräkkäistä ja samanaikaista merkintää. Joka tapauksessa merkintää käytetään osakemarkkinoilla. Lähetin heille sähköpostia, jossa pyysin tarkennusta mutta en ole sitä vielä saanut. Tässä kuitenkin vastaus jonka sain:
Merkintä = Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä
-selitys Pörssisäätiön Osakeoppaasta. NASDAQ OMX Asiakaspalvelu.
Mikäli saan tarkennuksen, lähetän vastauksen myöhemmin.
Antoisaa opiskelua
Löytämistäni kotimaisista hirviaiheisista runoista lähimmäs metsän valtias -teemaa osunee Larin-Kyöstin Sokea hirvi, joka säkeissään kuvailee hirveä esimerkiksi näin: "Muinoin metsän kuninkaana / kulki kemppi kruunu päässä / sadat salot riistamaana -- ".
Sokean hirven voi lukea esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Larin-Kyösti, Korpinäkyjä : toinen sarja
Larin-Kyösti, Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946
Muita tunnettujen kotimaisten lyyrikoiden hirvirunoja:
Viljo Kajava, Hirvi
Kirsi Kunnas, Legenda
Marja-Leena Mikkola, Hirvi odottaa talvea
Lauri Pohjanpää, Haavoitettu hirvi
Matti Rossi, Hirvilähde
Tommy Tabermann, Hirvien kapina
Olemme yrittäneet selvittää useasta eri lähteestä (esim. Lappeenrannan maakuntakirjasto ja Sener), mikä kirja voisi olla kyseessä. Valitettavasti antamillasi tiedoilla ei tunnu löytyvän mitään teosta.
Kannattaa katsoa esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Lehtinen, Ildikó: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin
Well heeled : the story of the Finnish shoe
Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3 (arkielämästä yleisesti)
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900
Seddiki, Pirjo: Naisen kuvia : sievän ja koristeellisen merkityksiä
Lisäksi Museoiden Finna -hakupalvelusta voi etsiä Suomen muesoissa olevia vaatteita, joiden kuvia pääsee tarkastelemaan palvelussa. Tarkennettu haku -toiminnolla pystyy laittamaan esimerkiksi aineistotyypiksi esineen, hakusanaksi (aihe) vaatteet ja valmistusvuodeksi 1800 - 1910. Tuloksena on vaatteita em. aikakaudelta. https://museot.finna.fi/Search/Advanced
Kunnittainen tieto syntyneistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn…
Taulukkoja voi tehdä valitsemillaan tiedoilla, myös kuolleista ja kuntien välisestä muutosta. Voit valita taulukkoon kaikki kunnat tai vain yhden. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2020.
Noora on lyhentymä Eleonoorasta, jonka alkumuoto on arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni".
Veera on slaavilainen nimi ja sen merkitys on "usko".
Sara on lyhentymä Saarasta, heprean "ruhtinattaresta".
Emilia on latinalaisesta Aemilius-suvun nimestä lähtöisin. Se oli 1700-luvulla muotinimi Euroopassa, niin kuin nykyisinkin eräs yleisimmistä etunimistä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on "viisaus".
Juulia on muunnos Juliasta. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan.
Lähteenä on käytetty Kustaa Vilkunan kirjaa Etunimet.
Love Recordsin historiikki sisältää tiedot Love Recordsin tuotannosta Miska Rantanen: Love Records 1966-1979. Tarina, taiteilijat, tuotanto. (Schildt, 2005). Myös Juhani Vallin toimittamasta "Levykatalooki 1966-1989" nimisestä julkaisusta löytyy tietoja tuotannosta.
Aiheesta ei paljoa ole kirjoitettu, mutta Keskisuomalaisesta 15.9.1996 löytyy artikkeli nimeltään Kaikki on suurta supaa : suomalaisten YK-yksiköiden 40 -vuotias taival on synnyttänyt paljon sanomista: vaittereiden slangi on kehittynyt omalaatuiseksi kieleksi, jonka tehokkaimmat ilmaisut siirtyvät koko kansan käyttöön. Artikkelissa on mukana myös sanasto. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa (Vuorikatu 7) pitäisi voida tutkia vanhoja Keskisuomalaisia.
Terhi Mansikkamäki on tehnyt Tampereen yliopistolle tutkielman nimeltään Suomalaisten rauhanturvaajien sanaston semanttista analyysiä. Voit pyytää sitä mikrofilmimuodossa kaukolainaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
Ilman laajempaa kontekstia on vaikea sanoa, mihin kyseinen lause viittaa, mutta molotoffi lienee tuttavallinen, puhekielinen viittaus Molotovin koktailiin. Molotovin koktailiksi (tai coctailiksi) kutsuttiin polttopulloa, jota suomalaiset käyttivät talvisodassa panssaritorjunta-aseena. Samantyyppisiä räjähteitä käytettiin myös Espanjan sisällissodassa.
Toisaalta molotoffi saattaa olla viittaus myös Neuvosto-armeijan pudottamiin rypälepommehin, joita kutsuttiin Molotovin leipäkoreiksi. Lempinimensä nämä aseet saivat Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotovilta, joka väitti radiopuheessa neuvostokoneiden pudottaneet Suomen maaperälle väin ruoka-apua.
Lähteet:
Sotaveteraanit.fi
Wikipedia...
Pääkaupunkiseudulla asuva voi saada kaukolainaksi kirjan, jota ei ole hankittu Helmet-kirjastoihin tai alueen tieteellisiin kirjastoihin. Alla on linkki Helmet-sivustolle, josta löytyy tarkempia tietoja ja linkki kaukopalvelulomakkeeseen. Laita lomakkeeseen myös tieto kirjastosta, jonka kokoelmissa kirja on:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarah Mlynowskilta on suomeksi julkaistu kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006), Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Mlynowskin suomentamattomat teokset löydät Internetistä sivulta http://www.fantasticfiction.co.uk/m/sarah-mlynowski/ .
Rachel on 14 vuotta ja Miri 12 vuotta. Tieto löytyy esim. tältä nettisivulta: http://www.amazon.ca/Bras-Broomsticks-Sarah-Mlynowski/dp/1400099463
Kirjallisuutta saamelaisesta mytologiasta löytyy paljon. Tässä muutama, joilla pääsee alkuun:
-Saamelaisten mytologia, Risto Pulkkinen, Juha Pentikäinen, 2018
Saamelaisten mytologia | Vaara-kirjastot | Finna.fi
Selkeä uusi yleisteos saamelaisten mytologiasta
-The Sámi = Saamelaiset = Les Sames, 2007
The Sámi = Saamelaiset = Les Sames | Vaara-kirjastot | Finna.fi
Kevyt yleisteos saamelaisuudesta, lyhyesti eri saamelaisen mytologian hahmoista
-Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita, Elina Helander-Renvall, 2006
Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita | Eepos-kirjastot | Finna.fi
Tarinoita saamelaisesta mytologiasta
-Lappalaisten mytologian katkelmia, Lars Levi Laestadius, Juha Pentikäinen, Risto Pulkkinen, 2011
Lappalaisten...
Vanhan mallisella havelikolla saadusta saaliista kerrotaan saagassa Palon Uunon mettäreisu, joka sisältyy kokoelmaan Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä, 1985).
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mitja on ortodoksisessa kalenterissa mainitun Demetrioksen eli Dimitrin venäläinen kutsumamuoto. Tästä kirjasta löydät sitten pidemmän tekstin Demetrios- ja Dimitri-nimistä.
Voit tarkistaa kirjan sijainnin Lapin kirjaston tietokannasta www.lapinkirjasto.fi
Ortodokisessa kalneterissa http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/K_L_M_nimet.htm
on kerrottu nimi ja siihen liittyvän pyhän muistopäivä
