Littoistenjärven luontopolku on osittain Kaarinan, osittain Liedon alueella. Jos kivijalka sijaitsee Kaarinan puolella, voit lähteä etsimään rakennuksen tietoja Kaarinan rakennusvalvonnan arkistopalveluista. He tarvitsevat kuitenkin paikan kiinteistötunnuksen tai osoitteen. Virkailijan mukaan vanhojen rakennusten kohdalla tietoja ei välttämättä löydy näilläkään tiedoilla. Palvelu on myös tapauskohtaisesti maksullista. https://www.kaarina.fi/asuminen_rakentaminen/rakennusvalvonta/fi_FI/ark…
Jos kivijalka sijaitsee Liedon puolella, kannattaa ottaa yhteyttä Nautelankosken museoon. He ovat tehneet selvitystä Liedon alueen vanhoista rakennuksista. http://www.nautelankoski.net/
Myös Turun maakunta-arkistosta voi löytyä tietoja Liedon ja...
Valitettavasti en löytänyt Matokankaan uudistilan sijaintia. Pentti Virrankosken kirjasta Kokkolan pitäjän yläosan historia, 1961, s. 312 löytyi teksti:
"…Tällaisia uudistiloja perustettiin Perhoon runsaasti vielä vuosina 1847-60, … Perhonjoen varrelle Kellokosken ja Sahibackan välille perustettiin Kalliokoski, Laajala, Matokangas ja Annala…"
Kirjasarjan pituuden taitaa tietää vain kirjailija, jos hänkään. Sarjan on julkaissut kustannusyhtiö Otava. Otavan kautta voisit kysyä asiaa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Kyllä myös tuossa 1954 versiossa Pikku pikku muija hankkii luunsa tosiaan torilta: Hän tuli pikku pikku torille ja siellä hän näki pikku pikku luun ja sanoi: -- Tästä pikku pikku luusta saan pikku pikku keiton pikku pikku illallisekseni. Ja pikku pikku muija osti pikku pikku luun.
Jaakko Hyvönen kertoo kirjassa Kohtalokkaat lennot 1945-1988 Kokemäellä 4.4.1959 tapahtuneesta onnettomuudesta. Lisää tietoa tapahtumasta saa selaamalla ajankohdan lehtiä. Kokemäen kaupunginkirjasto voi auttaa teitä saamaan käyttöönne esim Satakunnan Kansan tai Lallin numeroita muutaman päivän ajalta tapahtuman jälkeen.
Seinäjoen korkeakoulukirjasto on erikoistunut yritystietopalveluun. Sen nettisivuilta osoitteesta:
http://www.imol.fi/tietopankki/kirjasto/tiedonhaku/yritystietopalvelut…
löytyy yhteystiedot, toiminnankuvaus ja hyviä linkkejä alan sivuille.
Verkossa on myös Librix-yrityskirjastosta tietoa. En tunne järjestelmää sen tarkemmin, mutta seuraavilla sivuilla on yhteystiedot, joista
voit kysyä tarkemmin :
http://www.diicii.fi/diicii/well.html
Jos teillä on tieto-taitoa ja osaatte rakentaa kirjaston itse, on tällainen mahdollisuus esim. Accessilla ja Paradox for Windowsilla.
Ilmeisestikään ei ole. Joissakin kirjoissa, esimerkiksi Pasi Ojalan kirjassa Kasinopelit, on hiukan tietoa myös pelien historiasta. Historia-lehdessä (2012, nro 9, s. 34-38) on aiheesta artikkeli nimeltä Uhkapelien ajaton hurma. Sekä kirja että lehti löytyvät monista kirjastoista.
Baccarat-pelin historiasta on nettiartikkeli, jossa ei kylläkään käsitellä sanaston historiaa:
http://fi.casinotop10.net/baccaratin-historia.shtml
Jos asiakkaalla on maksuja asiakaskirjanpidossa alle 20 mk, voi
hän Helsingin kaupunginkirjastossa lainata samassa toimipisteessä
samalla käyntikerralla kuin maksut on viety kirjanpitoon. Nämäkin
maksut on maksettava seuraavalla lainauskerralla. Asiakas, jonka
maksuja joudutaan viemään kirjanpitoon 20 mk tai enemmän, menettää
lainausoikeutensa heti. Erillistä muistutuskorttimaksua ei
myöhästymismaksujen lisäksi peritä.
Arthur Goldenin ´Geishan muistelmat´on ollut bestseller sekä kirjana että elokuvana. Kummatkin ovat kirjastosta saatavissa. Hyviä, yleistajuisia tietokirjoja geishoista on kirjoittanut mm. Ilmari Vesterinen (´Geishan maailma´ja ´Geishat´).
Intiaanien historiasta ovat suosittuja, yleistajuisia kirjoja mm. Markku Henrikssonin ´Alkuperäiset amerikkalaiset´ ja ´Intiaanit´ sekä Pentti Virrankosken ´Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit´, jotka käsittelevät lähinnä Pohjois-Amerikan intiaanien historiaa. Markku Henrikssonin ´Toinen aalto´ kertoo myös Keski- ja Etelä-Amerikan intiaanien historiasta.
Suuri Maailmantieto (Helsinki: Valitut palat, 1993) määrittelee Lähi-idän seuraavasti: Lähi-itä on alue, johon kuuluvia maita ovat Turkki, Syyria, Jordania, Israel, Libanon, Afganistan, Iran, Irak, Saudi-Arabia, Jemen, Oman, Arabiemiirikuntien liitto, Qatar, Bahrain ja Kuwait. Poliittisena terminä käytettynä Lähi-itään luetaan myös Egypti ja Kypros.
Laissa ei suorastaan kielletä kissan vapaana pitoa, mutta on alueita, joihin kissa ei saa mennä. "Järjestyslaissa ei ole säädetty koirien kanssa vastaavaa velvoitetta pitää kissaa kytkettynä taajama-alueella. Kissan pitäminen kytkemättömänä on siten sallittua. Kissan omistajan ja haltijan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota niihin riskeihin, joita kissa voi kohdata liikkuessaan vapaana taajama-alueella. Esimerkiksi liikenne on suuri riski vapaana kulkeville kissoille.
Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön...
Zacharias eli Sakari Topeliuksen runo on alkukieliseltä nimeltään Den flydda. Se on suomennettu ainakin kahdella nimellä: Mennyt ja Paennut. Mennyt-niminen, sävellettykin suomennos löytyy nuottikirjasta Hartaita lauluja 1 (toimittaja Pauli Ahvenainen). Suomentaja on H. Klemetti.
Paennut-niminen Uuno Kailaan suomennos löytyy Topeliuksen suomennosten kokoelmasta Runoja (WSOY, 1950).
Alkuperäinen, ruotsinkielinen runo on mm. teoksessa Sånger 1: Ljungblommor (1. p. 1860) sekä viime vuonna ilmestyneessä teoksessa Ljungblommor (Zacharias Topelius, utgiven av Carola Herberts under medverkan av Clas Zilliacus, 2010).
Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla sekä henk.kohtaisella pin-koodillasi HelMet etusivun oikeasta yläkulmasta.
Omien tietojesi kautta voit uusia joko kaikki lainasi kerralla sivun alalaidassa olevalla painikkeella 'uusi kaikki lainat' tai vain valitsemasi lainat laittamalla ruksin niiden eteen ja sen jälkeen painamalla painiketta 'uusi merkityt lainat'. Voit uusia kutakin lainaa korkeintaan kolme kertaa.
Varattua aineistoa ei pysty uusimaan. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 10 euroa tai enemmän, et voi myöskään uusia lainojasi.
Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kertoo:
Nykysuomen sanakirjassa, jonka kaikki painokset perustuvat vuoden 1961 alkuperäiseen painokseen, ei ole sanaa "okei", eikä myöskään "OK":ta.
"O.K." (tässä kirjoitusasussa) mainitaan Nykysuomen sivistyssanakirjassa, joka ilmestyi vuonna 1973. Sekä "okei" että "OK" ovat molemmat jo Suomen kielen perussanakirjassa, jonka jatkaja Kielitoimiston sanakirja on (lue sanakirjojen historiasta Kielikellon sivuilta). Kielitoimiston sanakirjassa "okei" ja "OK" ovat olleet siis alusta asti, vuodesta 2004. Vuoden 2006 versioon on lisätty OK:n mahdolliseksi kirjoitusasuksi myös ok.
Vaatteiden pesusta ja siihen liittyvästä pyykin lajittelusta on ohjeita kirjoissa:
Haapanen, Mari Tekstiilien hoito
Salonen, Hannele Puhdas koti ja puhtaat pyykit
Näissä korostetaan pyykin lajittelua eli värilliset ja valkoiset erikseen. Näin estetään valkopyykin värjäytyminen tai harmaantuminen. Valkopyykille on myös omia pesuaineita, joissa on valkaisuainetta.
Lisää tietoa löytyy Internetistä, esim. http://www.teknokem.fi/pyykinpesuntietopaketti osoitteesta Kuluttajaviraston Pyykinpesun tietopaketti, johon voi lähettää myös kysymyksiä ja selata kysymysarkistoa.
Osoitteessa http://www.omo.com/ on
OMO Service, puh. 0203 - 118 844 (ppm. Se vastaa kuluttajien pyykinpesua koskeviin kysymyksiin päivittäin klo 10 - 19. Palveluun voi lähettää...
Laulu "Voitko nähdä sä tuulen" sisältyy nuottiin Musikantti 3-4 (toim. Ari Hynynen ym., Otava, 1996). Laulun säveltäjäksi on merkitty Alys E. Bentley ja sanoittajaksi Christina Rossetti. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Satu Hynynen. Nuotissa on laulusta kaksiääninen nuotinnos, sointumerkit ja suomenkieliset sanat. Sovituksen on tehnyt Ari Hynynen.
Mikäli olet antanut asiakastietoihisi sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa: Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, tunnusluvun muuttaminen vaatii kirjastossa käynnin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Etsimäsi Lentokone-niminen kappale on äänitteellä Hip hoi, musisoi. Se on Hattulan kirjastossa saatavilla CD:nä. Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa levyä ei ole.
Hintatietoja löytyy esim. kirjasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008". Lisäksi Suomen Numismaatikkoliitto on kustantanut arviohinnaston "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013". Molempia kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa arviointipalveluja: http://www.snynumis.fi/.
