Dmitri Merezkovski (Pietari 1865-Pariisi 1941) oli venäläinen kirjailija ja filosofi, symbolisti. Hän matkusteli kulttuuriopintojensa vuoksi Euroopassa, erityisesti Italiassa. Muutti 1905 Pariisiin, mutta palasi 1912 Venäjälle, josta muutti vallankumouksen vastustajana takaisin Pariisiin 1919. M. tuli tunnetuksi romaanikirjailijana. Historiallisissa romaaneissaan hän yhdistää laajan oppineisuutensa mystiseen maailmankatsomukseen. Häntä kiinnosti Kristuksen ja antikristuksen taistelu venäläisen ihmisen sielusta. Samoja ongelmia käsittelevät hänen kriittiset ja filosofiset kirjoitelmansa.
Hänen pääteoksiaan on romaanitrilogia Kristus ja Antikristus, jonka osia ovat Jumalten kuolena (1894) Ylösnousseet jumalat (1901) ja Antikristus (1902)....
Kotuksen Kieli-ikkunasta löytyy artikkeleita, joista selviää, että kyseessä ei ole laiskajaakko, vaan laiskakoira tai laiskankoira.
Laiskakoira avuksi, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Helppoheikki ja laiskajaakko, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan joululaulu on suomalainen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Olli Vuorinen. Laululla on eri sovittajia, mm. Toivo Kärki on sovittanut kyseisen laulun.
Taskukirjasto on Helmet-kirjaston käytössä oleva mobiililaitteissa toimiva sovellus. Taskukirjastossa voi etsiä kirjaston kokoelmista, tehdä varauksia ja sitä voi käyttää kirjastokorttina. Taskukirjaston voi ladata iOS- ja Android-laitteille.
https://www.helmet.fi/fi-FI/content/3547/23
Vuodesuojia saa kertakäyttöisinä ja pestävinä. Niitä myyvät apteekit ja monet verkkokaupat. Verkkokaupoissa tuotteen nimenä on usein joko vuodesuoja, vuoteensuoja tai joskus patjasuoja. Suojia saattaa olla myynnissä myös joissain tavarataloissa, mutta varmimmin niitä saa apteekeista ja verkkokaupoista. Pestävissä vuodesuojissa imukyky riittää kahteen, kolmeen litraankin.
Kuvataiteilija Frans Hautala (1875-1952) syntyi Töysässä, mutta eli pääasiassa Vaasassa. Ikävä kyllä tietoa hänen mahdollisesta perheestään ei löytynyt. Hautalasta on kysytty aiemminkin: vastaus löytyy täältä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?id=8e19a30b-2de…
Vaasan taidehallista kannattanee vielä kysyä tietoja hänestä:
http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=VAASAN+TAIDEHALLI
Olisiko kyseessä Alfred Lord Tennysonin usein lainattu runonpätkä "On parempi että on rakastanut ja menettänyt kuin ettei olisi lainkaan rakastanut" ("'Tis better to have loved and lost / Than never to have loved at all"). Löytyy suomeksi käännettynä sitaattina ainakin Jarkko Laineen Suuresta sitaattisanakirjasta (1989), englanniksi taas runon In Memoriam A. H. H. (1850) osan XXVII loppusäkeestä. Netistä sitaatti löytyy mm. https://sitaatit.fi/rakkaus-aforismit/
Ajatus on ainakin vanha, koska sama lause on pistetty myös Senecan suuhun. https://fi.wikiquote.org/wiki/Seneca
Etunimi Hemmo on suomalainen lyhennelmä pohjoismaisesta nimestä Hemming, suomalaisittain Hemminki, joka oli tavallinen jo keskiajalla Suomessa. Vuonna 1929 Hemmo otettiin almanakkaan Hemmingin rinnalle 22.toukokuuta.
Etunimiä ja niiden alkuperää käsitellään esimerkiksi Anni Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)sekä Pentti lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999).
Taisto Tammen esittämän kappaleen "Pelko" (Bojus) nuotti löytyy nuottivihosta "Viihdettä venäläisittäin" (Fazer, 1978). Nuotissa on kappaleen suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Kappaleen on säveltänyt Jan Frenkel (nuotissa nimi on virheellisesti Frenkell). Suomenkieliset sanat on tehnyt Pauli Salonen (tosin Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian yhden viitteen mukaan suomenkieliset sanat olisi tehnyt Reino Helismaa, mutta tämä tieto näyttää olevan virheellinen). Kappale alkaa: "Nyt pelko mielessä mun viivähtää".
Markuksen esittämän kappaleen "Niin kauan kun on aikaa" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Nuotin on julkaissut Musiikki Fazer (1970...
Publisher-kohtaan tulee tosiaan omakustanteen tekijän nimi tai hänen oman kustannusyhtiönsä nimi, jos sellainen on. KDP:n (Kindle Direct Publishing) ohjeistuksen mukaan tähän kohtaan ei saa merkitä mitään seuraavista:
Jokin muu kustantamo, esim. saman teoksen aiemin julkaissut yhtiö
Viittaus Amazoniin tai sen sisaryhtiöihin
Viittaus Kindleen tai Kindle Direct Publishingiin (KDP)
Verkkosivustot tai verkkotunnukset (domain)
KDP:n luettelointiohjeistus kokonaisuudessaan: https://kdp.amazon.com/en_US/help/topic/G201097560
V.A. Koskenniemeltä löytyy runo Marakatti, punatakki-, joka alkaa näin:
Marakatti, punatakki,
kerran antoi onnenlehden,
kunniata koreasti,
soreasti
posetiivin päältä tehden.
Runo kokonaisuudessaan löytyy mm. teoksesta Syksyn siivet (1949 painos, s. 43).
Posetiivin päällä istuva punatakkinen marakatti mainitaan ainakin yhdessä Internet-lähteessä. Jukka Lankinen kirjoittaa "Kainuun ja Kuhmon elokuvaelämän vaiheita" -nimisessä kirjoituksessaan, että mainoslausetta "Tulkaa kaikki katsomaan, mikä kumma täällä: marakatti, punatakki posetiivin päällä!" käytettiin houkuttelemaan ihmisiä Kainuun markkinoille 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa. Lankisen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.geocities.com/jukka_lankinen/index.html
Marakatti mainitaan...
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Vaasan kaupunginkirjaston lainaustilastoista ei ikävä kyllä pysty saamaan tarkkaa vastausta kysymykseen. Kokemukseni perusteella kaunokirjoja voi yleensä lainata n. 100 kertaa, usein kyllä ylikin, mutta 200 lainauskertaa on jo aika harvinaista.
Kirjojen sidosasu vaikuttaa asiaan, mm. pokkariversiot eivät kestä likikään niin kauaa lainauskelpoisina kuin kovakantiset kirjat. Kirjoja poistetaan myös muista syistä kuin huonokuntoisuuden vuoksi. Kysyttyjä kirjoja tilataan monta kappaletta ja kun suurin kysyntä on mennyt ohi, voidaan ylimääräisiä kappaleita poistaa, vaikka niiden lainausmäärät eivät olisikaan kauhean korkeita. Poistettuja laitetaan myyntiin, jos ne ovat hyväkuntoisia.
Sarah viroksi, ruotsiksi ja ranskaksi
Viroksi: Saara tai Saare
Ruotsiksi: Sara
Ranskaksi: Zara
Lähteet: Den Svenska almanackan, Nimipäev kalender, Calendrier des Prénoms Majeurs.
Nainen tummissa -laulun sanat pitäisi löytyä nuottikokoelmasta Hitit - 70-luku (toim. Ari Leskelä, 1997). Kyseessä on Uriah Heepin kappale Lady in black, jonka suomenkieliset sanat ovat Vexi Salmen. Sen on esittänyt suomeksi Lemon-niminen yhtye.
Lemonin esittämänä se löytyy mm. levyiltä Kun rock'n'roll tuli Suomeen 3 - Mikset mua huomaa (1999); First (esitt.), 20 suosikkia - Meni hermot (1999); ja 70-luvun parhaat 2 - 20 hittiä vuosilta 1972-1973. Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi).
