Temperamaalauksen sideaineena on perinteisesti käytetty kananmunaa, valkuainen: LAIHA MUNATEMPERA, keltuainen: RASVAINEN MUNATEMPERA. Sen lisäksi liimasideaineksen pohjana on käytetty kaseiinia eli maidon valkuais- eli juustoainesta, johon sekoitetaan unikkoöljyä ja hartsia, jolloin kyseessä on KASEIINITEMPERA. Arabi- ja kirsikkakumista sekä eläin- ja kasviliimoista voidaan sekoittaa rasvaöljyjen kera KUMITEMPERA. Muovitemperan sideaineena on muoviliimaemulsio. Myös mehiläisvahaa käytetään liima-aineena.
Lähteenä Veikko Kiljusen Taidemaalarin materiaalioppi
Kotimaisissa nettikaupoissa ei näytä olevan kirjaa saatavilla. Paitsi www.tessi.fi -nettiantikvariaatissa tällä hetkellä (150 euroa). Mutta uusin käännös nimellä The Brothers Seven on julkaistu vuonna 2017, joten ainakin sitä on saatavilla ulkomaisissa verkkokaupoissa.Löytyy myös sivu, jossa voi kääntää ainakin otteita kirjasta eri kielille:https://digital.lib.hkbu.edu.hk/translate/
Jos noudatetaan kirjallisuushistorioiden linjausta ja sivuutetaan Sara Wacklinin Hundrade minnen från Österbotten (1844–45) pohjimmiltaan kaunokirjallisen ilmaisun puolelle kuuluvana teoksena, voisi varteenotettavana ehdokkaana nostaa esiin nimimerkin "Maria" (Maria Gripenberg, vuodesta 1874 Furuhjelm) ja hänen vuonna 1871 ilmestyneen kansankirjasensa Några ord till Finlands mödrar (Neuvoja Suomenmaan äiteille), jossa kirjailijatar ytimekkäästi ja havainnollisesti käsittelee perheenemäntien kannalta sellaisia aiheita kuin Kotihartaudesta, Vanhemmat, Lasten esikuvat, Ahkeruus, Säästäväisyys, Kielittelemisestä, Järjestys ja siisteys jne.
1880- ja 1890-luvuilta naisten kirjoittamaa tietokirjallisuutta löytyy jo runsaammin. Suomen...
Voit etsiä sekä netin hakukoneilla että Helmet-aineistohaulla aiheesta tietoa asiasanoilla vaatteet, pukeutuminen, muoti ja 1960-luku. Helmet-aineistohaulla (www.helmet.fi)löytyi mm. Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : early 1960s; Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1960s; Kopisto, Sirkka: Moderni chic nainen : muodin vuosikymmenet 1920-1960; Ruby, Jennifer: The 1960s and 1970s ja Connikie, Yvonne: Fashions of a decade : the 1960s. Lisäksi kannattaa kysellä pääkirjastosta vanhoja naisten- tai muotilehtiä. Pääkirjaston uutisalue, p. 310 85426.
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöntekijäksi palkataan ensisijaisesti helsinkiläisiä nuoria tai helsinkiläisten oppilaitosten opiskelijoita. Edellytyksenä on yli 18 vuoden ikä, kirjastoalan opinnot / työkokemus tai työkokemus muista asiakaspalvelutehtävistä on eduksi. Helsingin kaupungin kesätyöpäikkojen haku http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Vantaan kaupunginkirjaston kesätyöntekijöiltä edellytetään 16 vuoden ikää ja etusijalla ovat kirjastoalan opiskelijat. Vantaan kaupungin kesätyöpaikkojen haku http://www.tyonhaku.vantaa.fi/
Jos kirjailija on itse halunnut jättää jonkun henkilöhahmon sukupuolen hämäräksi, ei kääntäjällä ole moraalista oikeutta puuttua kirjailijan ratkaisuun. Arvelisin kyllä, että tällaiset tapaukset ovat yleensä tarkoituksellisia ratkaisuja, koska sukupuoli voi paljastua monista pienistä yksityiskohdista, jotka kaikki täytyy muotoilla sukupuolineutraaleiksi. Varsinkin outo nimi, joka ei tuntemissamme kulttuureissa ole miehen tai naisen nimi, viittaa mielestäni vahvasti tarkoituksellisuuteen. Ehkä kirjailijan ratkaisu kannattaa tällaisissa tapauksissa ottaa seikkailuna, jonka kirjailija on halunnut lukijan kohtaavan.
Kielissä, joissa sukupuoli heijastuu moniin kielen rakenteisiin, sukupuolen kätkeminen on vaikeampaa kuin suomessa, joka on...
Nimeä ei valitettavasti löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000), mutta kyseisessä teoksessa kerrotaan, että oppineisto omaksui kreikan -nder-miespäätteisiä sukunimiä 1500- ja 1600-luvulla. Nimi saatettiin johtaa kotipaikan mukaan.
En saanut varmuutta, mikä paikkakunta Wiander-nimen alkuosa olisi, mutta esimerkiksi sukunimi Viiala esiintyi monilla paikkakunnilla kylännimenä jo keskiajalla. Mahdollisesti siis jostakin sellaisesta paikkakunnasta olisi otettu sukunimen osa.
Sofi Oksasen Koirapuiston (2019) käännösoikeudet on myyty toistaiseksi jo 20:lle kielelle. Teos tullaan kääntämään ruotsiksi, sekä usealle muulle kielelle.
(Päivitetty 1.3.2023) Teos on käännetty maaliskuuhun 2023 mennessä 18:lle kielelle, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN ja oikeuksia on lisäksi myyty 8:lle kielelle.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämältä Suomalaisen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löydät listan käännöksistä ja käännösoikeuksista.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Novellin aiheen mukaan kannattanee olla yhteydessä ao. lehteen. Esimerkiksi Wikipediassa on aiheenmukainen luettelo suomalaisista aikakauslehdistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3….
Kirjasammossa www.kirjasampo.fi on linkkejä netissä toimiviin kirjoittajayhteisöihin https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit . Mm. Rihmasto http://www.rihmasto.ma-pe.net/
Internetissä on myös mahdollisuus julkaista omia tekstejään, esimerkiksi http://kirjoittaja.fi/ .
Jorma Eton Suomalainen-runosta tulee ehkä vahvimmin mieleen Helvi Hämäläisen Suomalais-suku ("Suomalaiset eivät ole kenenkään sukua...") vuonna 1958 ilmestyneestä kokoelmasta Punainen surupuku. Sen voi löytää myös Hämäläisen Valituista runoista (WSOY, 2007). Tässä runossa Hämäläinen hahmottelee suomalaisten ja etenkin suomalaisten naisten muotokuvaa ("Suomalaiset naiset ovat sinisiä vesiä...").
Varteenotettavia ehdokkaita on toki muitakin, niin kuin selaamalla vaikkapa sellaisia antologioita kuin Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (WSOY, 1992) tai Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin (Otava, 1991) voi vaivatta havaita.
Voit saada suomalaisen kirjastokortin vain, jos kotiosoitteesi on Suomessa. Kirjastokorttia ei myöskään lähetetä Suomessakaan asiakkaalle, vaan se on hankittava käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Eli valitettavasti Ruotsissa asuvana et voi lainata suomalaisten kirjastojen e-kirjoja.
Oscar Wildella ei ole tämän nimistä suomennosta, mutta emme tiedä sisältyykö kysytty sanonta johonkin hänen teokseensa. Viitteitä siihen, että tämä lausahdus olisi Wilden kynästä löytyy mm. osoitteesta http://www.self-injury.net/doyousi/quotes/ . Siellä se on englanninkielisenä seuraavassa muodossa:
"A true friend stabs you in the front". Kun sitaattia etsii hakukoneella mainitsemassasi suomenkielisessä muodossa, saa erilaisen tuloksen, osoitteessa
Suomen naapurimaat ovat Suomea lähinnä olevat itsenäiset valtiot.
Naapurissamme ovat (kaikki eivät ole ihan vieressä, mutta lähellä) pohjoismaat eli Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua sekä Itämeren rantavaltiot Venäjä, Puola ja Saksa.
Jos haluaa tietää maat, jotka ovat Suomen kaltaisia, voisi perehtyä vaikkapa World Population review - sivustoon. Siellä on listattu mm. 10 parasta maata asua (Suomi on sijalla 11 eli hyvin kärjessä)
Tavallisesti Pasilan kirjastossa on ollut kirjojen poistomyynti Lainan-päivän (8.2) aikoihin. Edelleen jatkuva korona-pandemia vaikuttaa siihen,
ettemme tiedä koska seuraava poistomyynti on. Koronan jälkeen, elämän tultua normaaliksi.
Lorcalta suomennetut valikoimat ovat yksikielisiä. Mutta voisit varmaan lukea rinnakkain suomen- ja espanjankielistä kirjaa. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavana espanjaksi kokoelma ”Poema del cante jondo”, joka on suomennettu nimellä ”Runoelma cante jondosta”, sekä kokoelma ”Romancero gitano”. Kirsi Kunnaksen suomentama valikoima ”Mustalaisromansseja” sisältää lähes kaikki ”Romancero gitanon” runot.
Suomennoksia on olemassa useimmilla kirjastoilla, espanjalaisia alkuteoksia vain muutamilla. Näet tilanteen Helmet-tietokannastamme. Esim. Helsingin pääkirjastolla on kirjaa, jossa ”Poema del cante jondo” ja ”Romancero gitano” ovat samoissa kansissa.
Lisäksi kirjastoissa on kokoelmaa ”Poet in New York”, jossa on rinnakkaisteksti...
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1526
Useampien lähteiden mukaan suomen kielen imperatiivi taipuu kaikissa muissa persoonamuodoissa paitsi yksikön ensimmäisessä persoonassa. Se on kuitenkin olemassa (esim. kävelkääni/kävelkäämi), mutta se on vanhahtavaa ylätyyliä, sitä käytetään erittäin harvoin eikä sitä yleensä merkitä kielioppikirjoihin. Aikamuodoista imperatiivi taipuu vain preesensissä, niin sanotuissa jussiivirakenteissa harvoin myös perfektissä.
Veijo Merestä on kirjoitettu elämänkerta:
Sihvo, Hannes: Veijo Meri--täynnä liikettä (1998).
Lisäksi hänestä löytyy tietoa monista teoksista, kuten:
Kansallisgalleria--suuret suomalaiset [5]--Moderni Suomi--(1965-1995) (1997)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäivään (1994)
Juhani Salokannel: Linnasta saarikoskeen (1993)
Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon (1990)
Veijo Merestä kirjoitettuja aikakauslehtiartikkeleita löytyy kirjastosta Aleksi-tietokannasta, ja sanomalehdissä ilmestyneitä kirja-arvosteluja löytyy kirjastosta Kirjallisuusarvosteluja (B)kaunokirjallisuus - lehdistä.
Internetistä löytyi muutamia linkkejä Veijo Mereen:
http://www....
Tässä joitakin määritelmiä kysymistäsi termeistä:
1.Uusmedia =digitaalista multimedianomaisista viestimistä käytetty nimitys. Toisaalta on sanottu, ettei termi ole oikea, koska mitään uutta mediaa ei ole keksitty. On vain perinteisten medioitten (esim. kuva ja ääni) uusia muotoja eli digitaalisia formaatteja.
2.Hypermedia=hyperteksti. Elektroninen tekstidokumentti, jonka sanat toimivat hiirellä napsautettaessa linkkeinä ja siirtävät lukijan tekstissä uuteen kohtaan. Lukijan ei tarvitse kahlata tekstiä perinteiseen tapaan alusta loppuun, vaan hän voi siirtyä nopeasti kohdasta toiseen. (lisätietoa: Petteri Järvinen:Tietotekniikan termit, 1996, s. 215-216)
3.Konseptisuunnittelija=Joissakin yrityksissä käytössä oleva ammattiryhmä, joka vetää...
Yksi tapa tarkastella asiaa on työllisten sosioekonomisen aseman luokitus http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/sosioekon_asema/001-1989/index… . Työssäkäyntitilaston mukaan työntekijöitä oli työllisistä 28,9 % vuonna 2014 http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/?tabl… .
Jessica on englantilainen muunnos nimestä Yiskah. Se on hepreaa ja tarkoittaa "Jumala katsoo [jonkun] puoleen".
Angelican lähtökohtana on Angelan, Angelikan, Angelinan ja Angeliquen tavoin kreikan sana angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa, enkeliä.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
