Syynä on varmaan se, että esim. henkilökunnan palkat menevät kuitenkin pitkäjänteiseen rahankeräykseen ja ovat ikään kuin "sijoitus", eikä "menoerä".
Kun googleen laittaa "lahjoitusvarojen käyttö ja keräyskulut", saa vastauksia, vaikkapa: (SOS-lapsikylä)
70 % ohjaamme suoraan kummilapsen lapsikylään
10 % ohjaamme kehitysyhteistyöhankkeisiimme
20 % käytämme kummiuden hallinnointiin, tiedottamiseen ja uusien kummien hankintaan
Mikäli toimit kummina kokonaiselle lapsikylälle, lahjoituksesi jakautuvat seuraavasti:
50 % ohjaamme suoraan lapsikylän ja kyläyhteisön hyväksi
30 % ohjaamme kehitysyhteistyöhankkeisiimme
20 % käytämme kummiuden hallinnointiin, tiedottamiseen ja uusien kummien...
Siilinjärven kunnantalolta kerrottiin, että terveyskeskuksen työterveysosaston purkaminen on alkanut, mutta muun terveyskeskuksen ja kunnantalon purkamisen aloittamisesta ei ole vielä tietoa.
"Kielitoimiston sanakirjassa" (Kotus 2006) 'päiväkäsky' määritellään päällikön julkaisemaksi käskyksi, jota käsitellään tavallisesti yleisluonteisia asioita. "Nykysuomen sanakirja" (SKS 1956) tarkentaa, että se on päällikön tarpeen vaatiessa tai määräajoin julkaisema käsky, joka koskee henkilöasioita, tiedotuksia, pysyväismääräyksiä, lomia, yms. hallinnollisia tai sisäpalvelusasioita.
Kuopiota pommitettiin jatkosodan aikana vain kerran, 1.7.1941. Tapausta käsittelee Sirpa Kähkösen romaani Lakanasiivet. Kuopiossa toimi jatkosodan aikana 50. Ilmavalvontakomppania. Komppanian sotapäiväkirjoista voi seurata sotavuosien ilmavalvontahavaintoja alueella.
Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari).
Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää.
Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kiinteistön omistajatiedot on mahdollista saada Maanmittauslaitokselta, jos tiedot on tallennettu rekisteriin. Omistajatietoihin sisältyvät kiinteistötunnus, kiinteistön nimi, omistajan nimi ja osoite. Mutta, kiinteistön omistajatietoja ei luovuteta, jos haluat ottaa yhteyttä omistajaan ostotarkoituksessa.
"Kiinteistön omistajatiedot näkyvät lainhuutotodistuksesta. Niitä on kahdenlaisia: ensimmäinen sisältää omistajan nimen, henkilötunnuksen ja osoitteen ja toinen suppeampi vaihtoehto pelkästään nimen ja syntymäajan.
Suppeampi todistusvaihtoehto voidaan luovuttaa asiakkaalle käyttötarkoitusta kysymättä. Tämä otemalli riittää usein asiakkaan tarpeisiin.
Henkilötunnuksen ja osoitteen sisältävä ote voidaan luovuttaa kiinteistön omistajalle...
Runoantologiassa PIKKU PEGASOS on sivulla 35 loru
LENNÄ LENNÄ LEPPÄKERTTU ja sivulla 7 Kaarina Helakisan kirjoittama runo Loitsu, joka alkaa "Leppäkerttu, perhonen, mustikka söi hevosen jne"
Suomenkielisessä kirjassa ( Taleb, Nassim Nicholas: Antihauras. Suom. Kimmo Pietiläinen. 2013. Terra Cognita.) sitaatti on sivulla 189.
"Käsitykseni modernista stoalaisesta tietäjästä on ihminen, joka muuntaa pelon järkevyydeksi, tuskan informaatioksi, virheet uusiksi aluiksi ja halun toimeen ryhtymiseksi."
Jaakko Hyvönen kertoo kirjassa Kohtalokkaat lennot 1945-1988 Kokemäellä 4.4.1959 tapahtuneesta onnettomuudesta. Lisää tietoa tapahtumasta saa selaamalla ajankohdan lehtiä. Kokemäen kaupunginkirjasto voi auttaa teitä saamaan käyttöönne esim Satakunnan Kansan tai Lallin numeroita muutaman päivän ajalta tapahtuman jälkeen.
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi eli tunnusluku, voit tehdä varauksen kirjasta Helmetissä. Kirja toimitetaan sinulle valitsemaasi noutokirjastoon. Varaus tarttuu vapaana olevaan niteeseen, joka voi olla muuallakin kuin Pasilan kirjastossa. Varaaminen on maksutonta.
Voi lukea lisää varaamisesta alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Mielestäni toisteinen-sanalle ei ole synonyymiä. Esimerkiksi kertautuva voisi joissakin tilanteissa korvata toisteinen-sanan, mutta varsinaisena synonyyminä sitä ei voida pitää.
Herkuleen urotyöt -kirjan johdannossa Poirotin ystävä tohtori Burton pohtii, mistä Hercule Poirot on saanut etunimensä. Burton sanoo: ”Voisi kuvitella mielessään miten sinun äitisi ja edesmennyt rouva Holmes istuvat ompelemassa pieniä vaatekappaleita ja keskustelevat: - Achille, Hercule, Sherlock, Mycroft…”
Englanniksi: "Thinking of an imaginary conversation. Your Mother and the Late Mrs Holmes, sitting sewing little garments or knitting: Achille, Hercule, Sherlock, Mycroft."
Tekstistä ei kuitenkaan käy ilmi, onko paitsi keskustelu, myös äitien tapaaminen pelkkää kuvitelmaa, joten Agatha Christien ajatusta emme tiedä.
Muut kirjoittajat ovat kuitenkin laittaneet Poirotin ja Holmesin tiet risteämään. Esim. Brad Mengelin artikkelissa ”The...
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on mikrokuvattu korttimuotoon, ja niiden kaukolainauksen hoitaa koko maan alueelta Mikkelin maakunta-arkisto. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossaan. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja sen aineiston kaukolainauksen hoitaa kukin maakunta-arkisto omalta alueeltaan, siis Kiteen mikrofilmirullat saa kaukolainaan Joensuun maakunta-arkistosta. Kaukolainaan saatua mikrofilmiaineistoa ei saa kotiin, vaan se on tutkittava kirjaston lukulaitteella.
Mikäli tarkoitat saksanpaimenkoiraa, josta puhekielessä käytetään nimitystä susikoira, se on laillinen ja Suomen kennelliiton hyväksymä rotu. Koirasusi puolestaan on on suden ja koiran risteymä. Se on luokiteltu vieraslajiksi, jota ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Lähteet
Kennellitto: Saksanpaimenkoira: https://www.kennelliitto.fi/files/saksanpaimenkoira
Vieraslajit: Koirasusi https://vieraslajit.fi/lajit/MX.5014936
Hei!
Olen etsinyt vastausta kysymykseenne, mutta valitettavasti ole löytänyt vielä mitään. Jos arvailemaan ryhdyn, niin mahdollisesti kyseiset kaiuttimet voisivat liittyä jollain lailla hälytysjärjestelmään. Timo Rekusen opinnäytetyössä käydään pintapuolisesti läpi Helsingin kiinteiden ulkohälyttimien kehityshistoriaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61838/Rekunen_Timo.pdf?sequence=1&isAllowed=y), mutta nähdäkseni siinäkin käsitellään enemmän sireenejä, joita asennettiin talojen katoille, ks. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006384352.html
Esittäjä on Eero Magga ja esitys löytyy CD-levyltä "Lapin joulu" (Poroboy Music PBM-014, p2004). Levyllä laulun nimenä on "Juovlabiellut".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Voimassaolevan Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintasäännön mukaan toimialajohtaja päättää useampaa kuin yhtä palvelukokonaisuutta koskevien toimintayksiköiden yhteisistä aukioloajoista. Kunkin palvelun toimintayksiköiden auki-oloajoista päättää palvelun päällikkö.
Kulttuurin- ja vapaa-ajan kirjastopalvelukokonaisuutta (kaupunginkirjastoa) johtaa kirjastopalvelujen johtaja. Joulupyhinä muutamat kirjastot ovat usean vuoden ajan päivystäneet jouluaattona. Tänä vuonna kirjastopalveluita ja joulun aukioloaikoja on koronapandemian takia rajoitettu.
Lämpimän pintaveden tiheys on silloin hieman pienempi kuin pohjalla olevan kylmän veden. Siksi puolimatkassa kelluva uppotukki saattaa nousta pintaan. https://fi.wikibooks.org/wiki/Lukion_taulukot/Veden_tiheys_eri_l%C3%A4mp%C3%B6tiloissa
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497 ja https://peda.net/siilinjarvi/ahmo/opiskelu/fysiikka/anna/8k/efysiikka-8/1all
Asiaa kannattaa kuitenkin kysellä tarkemmin asiantuntijoilta esim. Järvisuomen uittoyhdistys tai ELY-keskusten vesistöasiantuntijoilta
Päivi Räsäsen sanomisia on paljon kommentoitu ja ne ovat herättäneet paljon huomiota. Kysyjä todennäköisesti viittaa keskusteluun, joka heräsi kesällä 2013. Silloin Päivi Räsänen piti Kansanlähetyksen kesätapahtumassa puheen, jossa hän totesi, että kristitty joutuu joskusmiettimään toimimista yleistä mielipidettä tai lakia vastaan, jos ne ovat ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa. Asia herätti huomiota, koska hän oli siihen aikaan ministeri. Tässäkin tapauksessa kohu alkoi elää omaa elämäänsä ja Päivi Räsäsen suuhun laitettiin myös asioita, joita hän ei ollut sanonut.
Puheen huomiota herättänyt kohta on tarkasti luettavissa tämän artikkelin alussa:
https://www.kotimaa.fi/blogit/mistae-kesaen-raesaes-kohussa-...
