Hallusinaatiot ovat aika yleinenkin aihe tai ilmaisukeino varsinkin jännitys- ja fantasiakirjallisuudessa. Suomalaisia romaaneja, joissa nimenomaan äänihallusinaatio on mukana, ovat mm. Leena Krohnin Datura (WSOY 2001) ja Mehiläispaviljonki (Teos 2006), Petri Karran Kohtalonohjaaja (Gummerus 2011), Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani (Otava 2012), Mirja Kuivaniemen Siantappajat (Tammi 2014) ja Terhi Rannelan Läpi yön (Otava 2014). Omaelämäkerrallista fiktiota aiheesta on kirjoittanut Jukka Komppa, jonka teoksessa Minä olen (Atena 2001) takakansitekstin mukaan miehen pään sisässä ovat äänessä niin enkelit kuin pirutkin.
Lisää esimerkkejä löydät yleisten kirjastojen tietokannoista (esim. yhteistietokanta Frank osoitteessa http://monihaku....
Alla olevalle sivustolle on koottu Helsingin seudun webbikameroiden sijainteja. Luettelo ei varmaankaan ole täydellinen.
http://www.webinfo.fi/index.php?keyword=allmap&camera=1&area_id=12
Tietosuojavaltuutetun toimisto -sivustolta löytyy tietoa kameravalvonnan säätelystä:
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/useinkysyttya/kameravalvonta.html
Tuomas Anhava suomensi Paul Celanin runon Todesfuge vuonna 1959. Suomennos Kuolemanfuuga julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 6/1959.
Runon ovat suomentaneet myös Merja-Riitta Stenroos (Kuolonfuuga) vuonna 1984 ja Aki Salmela (Kuolemanfuuga) vuonna 2005.
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia / Tuomas Anhava ; toimittaneet Helena ja Martti Anhava (Otava, 2003)
Saat PIN-koodin mistä tahansa kirjaston toimipisteestä. Mikäli asiakastietoihisi on tallennettu sähköpostiosoite, voit saada PIN-koodin palautuslinkin sähköpostiisi OUTI-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Unohditko PIN-koodisi -linkin kautta. PIN-koodia ei voi saada puhelimitse.
Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Kyseessä on Marjatta Pokelan säveltämä ja sanoittama ja Eveliina Pokelan esittämä lastenlaulu Lörpötys. Sanat löytyivät netistä osoitteesta http://apareena.arvopaperi.fi/forum/search/msg/id=sf/msg=4220519/. Samassa paikassa oli muitakin lastenlaulujen sanoja.
Pakulan suomalaisiin sukujuuriin viittaavaa tietoa ei ole löytynyt. Wikipediassa on tieto, että Pakula on syntynyt puolanjuutalaisille vanhemmille New Yorkissa.
Voit kokeilla esimerkiksi kahta keinoa.
1. Vanhanaikaisesti voit käyttää läpinäkyvää paperia apuna. Kirjoita (pehmeällä) lyijykynällä esim. leivinpaperille tai ohuelle silkkipaperille teksti oikein päin. Käännä sitten paperi ja aseta se tavallisen paperin päälle. Kun piirrät lyijykynällä kirjainten viivat ohuen paperin läpi, ne jäljentyvät alla olevaan paperiin.
2. Word-ohjelmassa on toiminto, jolla tekstin saa käännettyä peilikuvaksi: Kirjoita teksti käyttämällä tekstiruutua. Klikkaa hiiren oikealla painikkeella auki valikko, josta valitset Muotoile muotoa. Valitse Tehosteet ja Kolmiulotteinen kierto. Kirjoita X-akselin kierto -kohtaan 180. Teksti kääntyy silloin peilikuvaksi. Tässä linkki netissä olevaan Word-ohjeeseen ...
Teoksessa Jaakkola, Kaisu (1977, s. 180). Muuttuva joulu : kansatieteellinen tutkimus = The changing Christmas : an ethnological study: "Erittäin suosittu kuvausten perusteella oli kuusta kiertävä marsalkanvyö, raamatunlause, jossa sanottiin: Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto." Tekijä käyttää tässä kahta lähdettä: Haavio, J (1972, s. 183). Mennyttä aikaa muistelen sekä Borg-Sundman, M (1966, s. 50-51). Jännittävä on elämä.
Lisäksi googlehaku "marsalkanvyö" antaa vastaukseksi lukuisia viitteitä.
Käännyin kysymyksesi kanssa Helsingin yliopiston asiantuntijoiden puoleen. Vastauksen antaja:
Matti Tarvainen
seismologi
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Seismologian instituutti
"Yleensä suuria maanjäristyksiä seuraa useiden kuukausien tai jopa
vuosien ajan järistyksiä, joiden lähdealueet sijoittuvat hyvin lähellä suuren järistyksen lähdealuetta (episentriä). Jos suuri tai suurehko järistys tapahtuu alueella, jossa ei vuosikausiin ole tapahtunut minkäänlaista suurta maanjäristystä, voidaan sanoa, että kyseessä ei ole jälkijäristys, vaan täysin uusi mahdollisesti uuteen
järistyssarjaan kuuluva järistys.
Japanissa sattui 9.3.2011, eli pari vuorokautta ennen tätä
suurjäristystä voimakkuudeltaan 8,2-suuruinen järistys, jota voisi
näin...
Vanhoja Apu-lehden vuosikertoja säilytetään mm. Turun yliopiston kirjastossa, jossa niitä voi lukea. Lehtiä selaamalla voisi kaivattu artikkeli löytyä, tietokannoista ei löyty näin vanhoja artikkeleita.
Hei!
Tätä kysyttiin juuri äskettäin Kysy kirjastonhoitajalta -kysymyksenä, tässä vastaus:
Tässä joitakin kirjoja, joista löytyy eri maiden posliini- ym. esineiden leimoja. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI Digitoituina niitä ei meillä ole:
- Porcelain marks of the world / Emanuel Poche (1974)
- Handbook of pottery and porcelain marks / compiled by J. P. Cushion ; in collaboration with W. B. Honey (1980)
- Directory of European porcelain : marks, makers and factories / Ludwig Danckert (1995)
- Suuri antiikkikirja / Wenzel Hagelstam ; toimittaja: Pirjo Hämäläinen-Forslund (1991)
- Venäläinen posliini : Collection Vera Saarela ja Suomen kansallismuseon...
Jos haluaa tietyn puolueen saavan eduskuntapaikkoja, ei Suomen vaalijärjestelmässä tarvita kikkailua – riittää, että äänestää sitä puoluetta, jonka soisi vaaleissa menestyvän. Puolueen kannalta on aivan sama, osuuko ääni sen julkkisääniharavalle vai pelkkiä hajaääniä keräävälle rivijäsenelle. Meillä noudatettava suhteellinen vaalitapa takaa, että eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä esimerkiksi noin 20 prosenttia, se saa myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.
Tämänkertaisten eduskuntavaalien yhteydessä...
Japanin kielessä on käytössä kolme kirjoitusjärjestelmää, Hiragana, Katakana ja Kanji. Jos kirjoittaa länsimaisia nimiä Hiragana -merkein, joutuu melkein aina tekemään kompromisseja ja korjaamaan joitain kirjaimia toisilla, esim. L- kirjain olisi korvattava toisella. Marko on mahdollista kirjoittaa muodossa MA-RO-KO, Minna muodossa MI-N-NA, Joni muodossa I-O-NI ja Jesse muodossa I-E-SE. Katso itse lisää esim. nettisivulta http://www.geocities.com/Tokyo/Shrine/7047/hwritutor.htm
Siellä voi opiskella myös eri kirjoitusjärjestelmiä.
Kirjallisia lähteitä kirjoitusmerkkien itseopiskeluun HelMet- kirjastossa: Karppinen Takako: Japanin kielen alkeet.
Frans ja Tomas ovat molemmat Suomessa esiintyviä miesten nimiä.
Frans-nimen kantamuoto on "ranskalaista" tarkoittava Franciscus. Franciscus Assisialainen oli 1200-luvulla vaikuttanut pyhimys. Hän syntyi Italiassa varakkaan kangaskauppiaan pojaksi. Isä vieraili liikematkoillaan usein Ranskassa kuten silloin, kun Franciscus syntyi. Vaikka äiti nimesi poikansa Giovanniksi, alkoi Ranskaa sympatisoinut isä käyttää lapsestaan nimeä Franciscus. Myöhemmin elämässään Franciscus luopui kaikesta omaisuudestaan ja alkoi elää askeesissa apostolisen köyhyyden sanoman innoittamana. Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscus ja nimen muut muodot kuten Francis, Franz ja Francisco yleistyivät Euroopassa keskiajan kuluessa...
Mikäli kyseessä on "Itsenäinen Suomi 50 vuotta" -juhlaraha, joka on 10 mk:n hopeakolikko, sen arvo liikkuu kolikon kunnon mukaan 3-5 €.
Lisätietoja sivuilla:
http://www.palmu.st/rahat/juhlarahat-bu.htm
ja
http://www.geocities.com/apyykkon/Rahaluettelo.html
Toinen maailmansota ja sen seuraukset vaikuttivat suuresti suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteiskunta muuttui monella tapaa. Muuttunut yhteiskunta nosti esiin kirjallisuudessakin uudenlaisia aiheita ja tapoja ilmaista niitä, eli yhteiskunta vaikutti kirjallisuuteen. Mutta varmasti myös kirjallisuus vaikutti yhteiskuntaan.Ehkä tunnetuin esimerkki tästä on Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestyneestä romaanista Juhannustanssit noussut kohu ja tuomio, joka ei kuitenkaan muuttanut lainsäädäntöä.
Aiheesta voi lukea esim. kirjasta Suomen kirjallisuudenhistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (toimittanut Pertti Lassila)
Tässä palvelussa on myös kysytty aiemmin Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan vaikutuksesta suomalaiseen...
Tilastokeskuksen väestörakennetilasto https://stat.fi/til/vaerak/index.html kertoo Suomen väestön määrän vuoden lopussa. Väestön voi jakaa kansalaisuuden mukaan. Vuoden 2020 lopussa Suomen väkiluku oli 5 533 793 henkeä, joista Suomen kansalaisia oli 5 254 876 henkeä. Ulkomaan kansalaisten osuus oli viisi prosenttia.
Hei, valitettavasti Anna-Leena Härkösen sähköpostiosoitetta ei löydy. Ehkä palaute menee perille hänen kustantajansa Otavan kotisivujen kautta: www.otava.fi, siellä kohdassa Ota yhteyttä on alempana Anna palautetta -otsikko.
Anna-Leena Härkösellä ei ilmeisesti ole ihailijakerhoa, jonka kautta posti saattaisi mennä perille.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee arkipäivän näin: "muu kuin pyhä- t. juhlapäivä; nyk. tav. muu viikonpäivä kuin lauantai t. sunnuntai".
Lauantain ongelmalliseen asemaan arjen ja pyhän välissä tarjoaa hyviä näkökulmia Riitta Erosen alun perin Helsingin Sanomissa 2.4.2003 julkaistu kirjoitus "Arkena ja sunnuntaina", joka sisältyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemaan kielitieteellisten artikkelien kokoelmaan Ikkunoita kielen maailmaan. Sen mukaan ennen vapaan lauantain pidentämää viikonloppua lauantai hahmottui yhdeksi arkipäivistä. Pitkien viikonloppujen myötä tilanne muuttui ja lauantait lakkasivat olemasta itsestään selvästi arkipäiviä. Nykyään viikkomme jakautuvatkin oikeastaan kolmeen osaan: arkipäiviin...
Måns Gahrton on syntynyt 1961.
Hyvää tietoa löytyy Kirjasampo.fi:sta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac… ja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu). Löytyy useasta kirjastosta käsikirjastokappaleena.
