Tutkimus on aika vanha. Vuodelta 2001 löytyy Minna Aslama, Heikki Hellman & Tuomo Sauri: TV-tarjonnan lähihistoria. Taulukko 1. kertoo uusien ohjelmien ja uusintojen määrän vuonna 2001. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/168585/xjvie_200200_2002.pdf?sequence=1#page=60
Kaik lutviutuup -niminen sarjakuvakirja sisältää Aku Ankka -tarinoita Etelä-Karjalan murteella. Muita Aku Ankan murrekirjoja on
-Joulu on jo ovela: Ankoitten saikkauksia peräpohjalaismurtheela
-Voe tokkiisa, Aku (savon murre)
-Avojalakanen Ankka (pohjalaismurteita)
-Kyä viksup päriää (hämäläismurteita)
-Isoon taloon Ankka (Etelä-Pohjanmaan murretta)
Aku Ankan murrekirjat löytyvät tietokannoista hakusanoilla murteet ja Aku Ankka.
Index Librorum Prohibitorum on kiellettyjen kirjojen luettelo, katolisen kirkon 1559-1966 pitämä luettelo kirjoista joita saatiin lukea vain kirkon erityisellä luvalla. Viimeinen laitos julkaistiin v. 1948 ja se sisälsi yli 4000 nimekettä.
Seuraavissa nettiosoitteissa on tietoa indeksistä, ensimmäisessä on vuoden 1559 luettelo.
http://www.aloha.net/~mikesch/ILP-1559.htm
http://www.newadvent.org/cathen/07721a.htm
http://www.fordham.edu/halsall/mod/indexlibrorum.html
Ekholmin teoksessa Kielletyt kirjat (1996) on luku "Kiellettyjä maailmankirjailijoita Ahmatovasta Zolaan". Katolisen kirkon listaan kuuluvista on maininta.
Kasvin suomenkielinen nimi on pirunkoura. Sitä käytetään tulehduksellisten reumasairauksien hoitoon. Sen avulla voidaan vähentää muiden lääkkeiden määrää.
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu1102/3.htm
Lisää tietoa rohdosvalmisteista löydät Lääkelaitoksen sivuilta http://www.nam.fi/laaketeollisuus/rohdosvalmiste/index.html
Voit myös hakea tietoa hakukoneella esim. Googlella http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakuruutuun sanan harpagophytum tai pirunkoura.
Jos kyseessä on tämä Youtubestakin löytyvä mainos, siinä soi taustalla Starship-yhtyeen kappale nimeltä Nothing Can Stop Us Now. Yhtyeen laulusolistit olivat tuolloin Mickey Thomas ja Grace Slick. Molemmat ovat äänessä tässä laulussa.
Kuvaukseen sopii laulu nimeltään ”Aurajoella”, joka on Arvid Nisusen kirjoittama arkkiveisu. Sävelmän alkuperästä ei ole tietoa. Laulu alkaa: ”Purteni ohjasin Aurajokeen, jota kahden puolen nyt katselen.” Laulussa on 19 säkeistöä. 10. säkeistössä Bomanin huonekalutehtaassa ”työväen aate on ahtaalla”. 16. säkeistössä ”silmiini Juseliuksen paitatehdas tuolta puistojen takaa pilkisti”.
Laulun sanat löytyvät kirjoista ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971 ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977) ja ”TUL:n laulukirja” (Työväen urheiluliitto, 1975). Nuottia en löytänyt, mutta arkkiveisuissa on yleensä käytetty jotain olemassa olevaa melodiaa, joten jostain nuottikin voi löytyä, mutta millä nimellä,...
Wikipedian metrolistauksen mukaan eteläisin metro olisi todennäköisesti Argentiinassa Buenos Airesissa, läntisin Yhdysvaltojen Los Angelesissa ja itäisin Japanin Sendaissa. Nämä arviot perustuvat luettelon ja kartan vertaamiseen, eivät ole siis virallista tietoa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_metro_systems
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt löytyvät Theseus-tietokannasta. Voit hakea opinnäytteitä "Hopeanuoli"-hakusanalla, tosin hakusysteemi tuottaa jonkin verran myös epärelevantteja hakutuloksia, joten joudut päättelemään itse, mitkä liittyvät animesarjaan.Yliopistojen opinnäytetyöt löytyvät kattavimmin yliopistojen omista julkaisuarkistoista, esimerkiksi:Turun ylipisto: UTUPubHelsingin yliopisto: E-thesisJyväskylän yliopisto: JYXTampereen yliopisto: TrepoNäistäkin voi hakea hakusanalla. Joissain opinnäytetöissä Hopeanuoli ainoastaan mainitaan ohimennen, joten joudut itse tekemään rajanvetoa, missä opinnäytetöissä sarja on varsinaisesti aiheena.
Lauri Pohjanpään runo Kurki ja joutsen on luettavissa esimerkiksi teoksesta Metsän satuja (1924), jossa runo ensimmäisen kerran julkaistiin. Runo sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1964, s. 55) ja Kiurun tupa (1930)
Runo sisältyy myös useisiin antologioihin, esimerkiksi teoksiin Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000), Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies ja Anto Leikola, 1997).
https://finna.fi/
Ilmatieteen laitos kertoo verkkosivustonsa Trombit Suomessa-teemaosiossa, että voimakkain Suomessa havaittu trombi on F4-luokkaa. Tuossa koosteessa ei kuitenkaan mainita milloin ja missä tämä trombi on ilmennyt, mutta Ylen artikkelissa Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain vuodelta 2012 puhuttaneen juuri tästä "voimakkaimmasta tunnetusta trombista", joka nähtiin siis Kiuruvedellä heinäkuussa 1934. Tarkempia tietoja trombeista voit kysyä Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta.
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
Kaatumistavan nimitystä en löytänyt, mutta yleensä ihmiset ottavat käsillään vastaan kaatuessaan ja murtavat siksi ranteensa tai käsivartensa.
Monissa taistelulajeissa opetellaan oikeaoppista kaatumista juuri loukkaantumisten estämiseksi. Yle.fi 29.3.2010
Yleisimmin kasvovammat ovat väkivallan tai liikenneonnettomuuden seurausta.
Kasvovammat voivat olla myös seurausta kaatumisesta eteenpäin. Kaatumisen syyt kannattaa silloin selvittää huolellisesti, sillä kaatuja on voinut silloin olla tajuton. Terveyskirjasto.fi
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
APFI ry on av-tuotantoyhtiöiden edunvalvonta- ja tekijänoikeusyhdistys https://tekijanoikeus.fi/jarjestot/apfi/. APFI:n puoleen voi kääntyä av-aineistojen käyttöä koskevissa kysymyksissä.
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Suositusten antaminen riippuu tietysti lapsen taitotasosta, joten tässä joitain ehdotuksia - vanhempana osaatte varmasti itse paremmin arvioida, soveltuvatko nämä lapsellenne.
Kotimaisia etsiväsarjoja ovat mm. Taru Mäkisen Tatun sankariteot, joka on helppolukuinen. Toinen suosittu sarja on Johanna Hulkon Geoetsivät. Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto on todella suosittu ja varsin nopealukuinen, samoin Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarja.
Hieman vanhemmille ovat suunnatut Pasi Lönnin kolme kirjaa, Hyppy syvyyteen, Harhaisku ja Rosvonkultaa. Ilkka Remes on kirjoittanut myös nuorten trillereitä, joissa sankarina seikkailee Aaro Korpi.
Lisää lukuvinkkejä voi hakea vaikka koulujen käyttämistä lukudiplomeista
http://www03.oph.fi/...
Saunomiseen liittyvissä ohjeissa neuvotaan usein heittämään kiukaalle lämmintä vettä. Kovassa käytössä olevissa saunoissa tätä ohjetta yleensä noudatetaankin. Kotisaunoissa se menettää osin merkityksensä.
– Taustalla on ajatus, että kylmä vesi voi rapauttaa kiuaskiviä nopeammin. Tavalliselle saunojalle, joka ei useita kertoja viikossa merkittäviä määriä sauno, ei ole merkitystä, miten kylmää tai kuumaa vesi on. Kunhan nyt ei ihan jääkalikoita kiukaalle heittele, toteaa Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Katariina Styrman.
Veden lämpötilalla ei käytännössä ole Styrmanin mukaan merkitystä löylyn laatuun. Sillä on kuitenkin väliä, minkälaista vettä kiukaalle heittää.
– Veden on oltava puhdasta, eli vesijohtovettä olisi hyvä käyttää. Jos...
Kyseessä on Kivikasvot-ryhmän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikasvot) humoristinen kauhumusikaali Lepakkolinna vuodelta 1980. 50-minuuttinen ohjelma on julkaistu dvd-kokoelmalla Kivikasvot Show: Kivikausi I-II.
Lepakkolinna Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0766240/.
Tietoa elokuvasuunnitelmista ei ole ainakaan tänne Lieksan kirjastoon vuotanut, mutta kyllä tuosta Lieksan (Pielisjärven) pojasta ainakin kirjallisen verran juttua on riittänyt: Antti Heikkisen kirjoittama Turjailija : Heikki Turusen elämä ja teot -elämäkerta on ilmestynyt vuonna 2015.
Peuron talon tapahtumia käsitellään esimerkiksi Seppo Kämäräisen toimittamassa kirjassa Talvisodan toiset kasvot : rajan kansa pystykorvakiväärin ja rotanhäntäpistimen välissä 1939–1940 (Myllylahti, 2011).
"Kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, jäi Suomussalmella evakuoimatta yli 1600 siviiliä. He jäivät hyökkäävän Puna-armeijan valtaamalle alueelle. Alkoi outo vaihe maamme historiassa. Osa näistä siviileistä vangittiin omiensa ilmiantojen perusteella ja tuomittiin, osa ryhtyi yhteistoimintaan neuvostovallan kanssa."
"Seppo Kämäräisen kirja Talvisodan toiset kasvot perustuu sota-ajan tapahtumiin ja tuo uutta tietoa itäisen Suomussalmen kansan katkerista vaiheista. Kirjasta löytyy muun muassa kuvaus, kun suomalaiset...
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä kirjastossa. Korttia haettaessa on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus ja allekirjoitettava lainaajatietolomake, jonka mukaan kortin hakija sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Lisätietoja Turun kaupunginkirjaston asiakkuudesta löytyy kirjaston internetsivuilta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5096&culture=fi-FI&conte…
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
