Astioiden ikää ei voi päätellä pelkästä tehtaanmerkistä, sillä merkki on voinut olla käytössä jopa kymmeniä vuosia. Tehtaanmerkin lisäksi astioiden iän määrittämiseen vaikuttaa astioiden malli ja koriste.
Joitakin tehtaanmerkkejä löytyy Arabian internetsivuilta: http://www.arabia.fi/designor/web/arabiawww.nsf/pages/1F17BAB0CF7E5AF7C…
Merkintöjen tulkinta-apua antaa myös Arabian museo:
http://www.arabianmuseo.fi/designor/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/7F5D…
Arabian museon sivuilla suositellaan mm. Marjut Kumelan Arabia-kirjaa (1987) sekä vanhojen tuotekuvastojen näköispainoksia, joita voit tiedustella kirjastosta.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelussa voi itse hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimien lukumääriä. Etunimet,
https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku
Sukunimet, https://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku
Jos haluaa tietää, kuinka monta esim. Anneli Hämäläistä on eli etunimi-sukunimi-yhdistelmällä, ei se näytä tästäkään palvelusta kuitenkaan selviävän. Virasto löytää tähän vastauksen, joskaan ei luullakseni välttämättä tätä paljasta yksityisyydensuojaan tms. vedoten. Aina kannattaa kuitenkin kysyä.
Tilastokeskuksen julkaisemat rahanarvokertoimet löytyvät osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2010/khi_2010_2011-01-14_tau_001.ht….
Suomen Pankin sivuilla annetaan taulukon käyttöön seuraava ohje: "Kun muunnetaan vuoden x rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa muunnetaan vuoden x rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2009 rahaa. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen." (http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/faq/Pages/rahan_arvo.aspx)
Lyhennettä KKO käytetään korkeimmasta oikeudesta vakiintuneesti
oikeudellisissa teksteissä ja muuallakin. Se on isoilla kirjaimilla ja kko pienillä kirjaimilla tarkoittaa kirkkoa. KO tai ko taas viittaa käräjäoikeuteen (aik. kihlakunnanoikeuteen kun oli erikseen
raastuvanoikeudet). Korkeimmasta oikeudesta lyhennettä KO tai ko ei pidä käyttää. KHO viittaa korkeimpaan hallinto--oikeuteen. Ruotsiksi vastaavat lyhenteet ovat HD ja HFD.
Korkeimman oikeuden kotisivun osoite on www.kko.fi ja ennakkopäätöksiin
viitataan näin: KKO:2009:19.
Aina kun lyhennettä käytetään tekstissä se on syytä avata. KKO käytöstä yleiskielessä/asiatekstissä pätee sama kuin lyhenteissä muutenkin eli ensimmäisen kerran tekstissä käytettäessä se kirjoitetaan ulos tai...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2003) antaa Maarialle tiedon, että se on yksi Marian monista muunnoksista. Maria-nimestä on pitkä selvitys samaisessa kirjassa. - Minttu-nimestä sanotaan että se on kutsumamamuoto Wilhelmiinasta, mutta myös itsenäinen luontoaiheinen nimi. - Ulkomaisista merkityksistä ei vielä ole löytynyt tietoja.
Puolisoiden väliset keskinäiset testamentit voivat olla joko omistusoikeustestamentteja tai hallintaoikeustestamentteja. Tästä riippuu, miten eloon jäänyt puoliso voi omaisuutta hallita ja käyttää. Täydellä omistusoikeustestamentilla leski saa omaisuuteen täyden oikeuden. Hän voi jopa testamentata saamansa omaisuuden edelleen. Jos testamentissa on määrätty ns. toissijaissaaja, lesken kuollessa toissijaiset perilliset perivät ensiksi kuolleen puolison omaisuuden. Hallintaoikeustestamentilla taas leski saa ensiksi kuolleen omaisuuteen vain käyttö- tai hallintaoikeuden, mutta ei myyntioikeutta.
Koska perintöoikeudelliset asiat ja testamentin tulkinnat eivät ole yksiselitteisiä, kehotamme kääntymään oikeusoppineiden puoleen. Mm. pankit...
Alkuperäisten sääntöjen mukaan pelaaja voi laittaa vain yhden erikoiskortin kerrallaan https://www.unorules.com/
Pelistä on kuitenkin muunnoksia. Usean kortin lyömissäännön mukaan pelaaja voi lyödä useita kortteja, jotka sopivat poistopakkaan väriltään tai tyypiltään (numero tai erikoiskortti). Tähän muunnoksen on vielä vaihtoehtoinen muunnos, jossa pelaaja voi lyödä yhden samaa väriä tai kaikki samat numerot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uno_(korttipeli)
Tarkoitat ilmeisesti Taskukirjastoa. Tästä sovelluksesta ja sen ylläpidosta on nyt luovuttu, koska Taskukirjaston toiminta on ollut epävarmaa ja sen kehitysnäkymät ovat olleet heikot. Taskukirjastoa korvaamaan olemme saaneet vuoden alusta uuden Helmet-mobiilisivuston. Se ei ole sovelluskaupasta ladattava applikaatio vaan verkkosivusto, joka toimii myös mobiililaitteella.
Voit kirjautua uuteen Helmet Finnan osoitteessa https://helmet.finna.fi/ . Kirjautumisessa tarvitset kirjastokortin tunnuksen ja pin-koodin kuten ennenkin. Kirjauduttuasi näet omat tietosi ja oman kirjastokorttisi Oma tili -otsikon alta. Kyseessä on uuden sivuston betaversio, joten kaikki sivuston ominaisuudet eivät vielä ole käytössä. Harmittavasti...
Laulun ”Pikkuoravien kuuraketti” sävelsi Stephen Foster, sovitti Jaakko Salo ja suomeksi sanoitti Saukki (Sauvo Puhtila), Laulun sanat löytyvät mm. laulukirjoista Lasten oma toivelaulukirja, toim. Virpi Kari, Hki 2007; Suuri toivelaulukirja: Lastenlauluja, toim. Virpi Kari, Hki 2000 ja Musiikin aika:Yläaste 1, Esa- Markku Juutilainen, Tapio Kukkula, 5.p.Porvoo 2000.
Hyviä perusteoksia Lapin ruokaperinteestä ja nykyisestä ruokakulttuurista ovat:
Lapin ruokia : poroa, lohta, hillaa. - WSOY, 1981
Elsa Saukko: Keittokodasta tämän päivän keittiöön. - Lapin lääninhallitus, 1986
Tapio Sointu: Lappi a la carte -kirjat, viimeisin: Erä ja tulistelu, 1998
Tuolta ajalta on paljon eri kirjallisuudenlajeja ja tyylejä edustavia naiskirjailijoita. Et täsmentänyt esim., kiinnostavatko runot, novellit vai romaanit. Tässä kuitenkin muutama nimi. Päivi Alasalmi, Pirjo Hassinen, Anne-Leena Härkönen, Annika Idström, Riitta Jalonen, Leena Krohn, Leena Lander, Leena Lehtolainen, Ulla-Lena Lundberg, Anja Snellman (Kauranen), Eeva Tikka, Maarit Verronen.
Sanojen aika -nimisessä tietokannassa voi tehdä hakuja kirjailijoista ja kirjoista eri hakuperusteilla http://kirjailijat.kirjastot.fi - sieltä voi tehdä lisää löytöjä.
Antti Tuurilla ei näytä olevan varsinaisia kotisivuja, mutta tietoa hänestä löydät esimerkiksi kustantajan sivuilta http://www.otava.fi/ sekä Sanojen aika -kirjailijatietokannasta, jonka löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ Kirjailijatietokanta aukeaa sattumanvaraisesti jonkun kirjailijan kohdalta, mutta valitse yläpalkista haluamasi kirjailija.
Muita nettisivuja ovat esim.
http://www.yle.fi/a2/punainen/arkisto/2000/puna160200.html
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/tuuri.htm
Tuurin lapsuudestakaan ei juuri tietoja löydy, mutta Sinun kannattaa tutustua teoksiin Miten kirjani ovat syntyneet 3 (WSOY, 1991), Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000), Muodotonta menoa - kirjoituksia nykykirjallisuudesta (WSOY, 1997), Pekka...
Johtolangan ajatus voidaan johtaa aivan "oikeasta" langasta. Sen taustalla on mitä luultavimmin kreikkalaisesta mytologiasta tuttu Ariadnen lanka. Ariadne antoi ihmishärkä Minotauruksen uhriksi lupautuneelle rakastetulleen Theseukselle lankakerän, jotta tämä sen avulla osaisi pois Minotauruksen labyrintin eksyttävistä käytävistä. Labyrinttiin mennessään Theseus kiinnitti langan pään ovensuuhun ja antoi langan juosta kerältä sitä mukaa kuin hän tunkeutui käytäviin yhä syvemmälle. Sisimmässä perukassa hän tapasi Minotauroksen, kävi hirviön kimppuun ja surmasi sen miekallaan. Langan avulla hänen oli helppo löytää labyrintista takaisin ulos. - Arvelisin, että suomen johtolanka-sana on kuitenkin käännöslaina ruotsin kielestä, jossa...
WSOY:n Iso Tietosanakirja kertoo propyleeniglykolista näin:
"Propyleeniglykoli, 1, 2-propaanidioli, CH3-CHOH-CH20H, väritön makeanmakuinen neste, jota käytetään muovien valmistukseen, jarru-, hydraulisiin ja pakkasnesteisiin sekä liuottimena. Propyleeniglykolia on Käytetty leivonnaisissa lisäaineena estämään niiden homehtumista. Tutkimuksissa aine on kuitenkin todettu terveydelle vaaralliseksi: se on myrkyllistä ja vaurioittaa geenejä. Niinpä propyleeniglykolin käyttö lisäaineena kiellettiin Suomessa 1994."
Tässä muutamia nettilinkkejä:
http://www.tsr.fi/tutkittu/1992/92249.html
http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/tt/bio/bmkes00.html
http://www.elintarvikevirasto.fi/tiedotteet/tiedotteet/tied2796.html
http://www.britannica.com/eb/article...
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Mariaan. Tutkijat arvelevat Marian tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Se on myös kristikunnan tavallisin naisennnimi siitä syystä että Maria oli Jeesuksen äiti. Leena on yleisin kansanomainen muoto Magdaleenasta. Magdaleena on Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneen Magdalan Marian nimimuunnos.
Nimistä Lempiäinen, Pertti, Suuri Etunimimkirja ja Vilkuna, Kustaa Etunimet.
Jos tietokoneella kirjoittava käyttää esimerkiksi Wordin kaltaista tekstinsyöttöohjelmaa, erikoismerkit löytyvät komennoilla LISÄÄ ja MERKKI. Kun näpäyttää kohtaa ENEMMÄN MERKKEJÄ, pääsee selailemaan erittäin laajaa valikoimaa. Suhu-ässä löytyy valikon kohdasta LATINALAINEN, LAAJENNETTU-A. Kirjain ñ syntyy suoraan näppäimistöltä painamalla ensin ALTGr+~ (tildemerkki) ja sen jälkeen n-kirjainta. Samalla tekniikalla saa "laineen" monien muittenkin kirjainten päälle, esimerkiksi viron kielen õ-kirjaimeen.
Heikki Poroila
Venla on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä Vendla. Kummankin nimen taustalla on ilmeisestikin saksalaisten slaaveista käyttämä kansannimi vendit. Nimi oli harvinainen 1900-luvun lopulle asti. Sen jälkeen se on yleistynyt ja kuuluu 2000-luvun alun suosituimpiin etunimiin.
(Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Lavahypnotisoija Olliver Hawk eli oikealta nimeltään Olavi Erkki Vilhelmi Hakasalo on kirjoittanut itsestään kirjan: Hakasalo Olavi, Olliver Hawk – mestarihypnotisoija (1967). Lisäksi hänestä on artikkeli Aikamerkki-lehdessä (1985, nro 4, s. 26-27): Mäkelä Matti, ”On vain niin hyvä olla…” – ”viimeinen elossaoleva suuri hypnotisoija” Olliver Hawk eli Olavi Hakasalo. Kirja on ainoastaan Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston varaston kokoelmissa ja Aikamerkki-lehti on Kuopiossa Varastokirjastossa.
Hänestä on kysytty tällä palstalla ennenkin. Tässä osa aiempaa vastausta:
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla....
Seuraavissa kirjoista löytyy tietoa navajo intiaaneista:
Colin F. Taylor & William C. Sturtevant: Suuri intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Markku Henriksson: Alkuperäiset Amerikkalaiset
Finn Arnesen: Intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden historia
Pentti Virrankoski: Pohjois-Amerikan intiaanit
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanandan intiaanit
Clyde Kluckhohn: Navaho Witchcraft
Clark Wissler: Indians
Peter Matthiessen: Indian Country
The World of the American Indian / toimittanut Jules B. Billard
Mikäli näitä kirjoja ei löydy kotikirjastostasi voit pyytää niitä kaukolainoiksi oman kirjastosi kautta. Kaikki yllä mainitut teokset löytyvät esim. pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet....
Paahdetun sipulin ohjetta on joillakin keskustelupalstoilla mietitty ja monet keskustelijat ovat päätyneet samaan valmistustapaan: sipulit leikataan halutun kokoisiksi, kieritetään vehnäjauhoissa ja paistetaan öljyssä.
Sipulia voi myös kuivata esim. uunissa. Kuivauksesta löytyy oppaita, esim. Sigri Sahlin: Kuivata ja syö hyvin.
Oppaassa annetaan sipulin kuivausohje: sipuli viipaloidaan poikittain, ei ryöpätä, maksimi kuivauslämpö 40 C, kuivausaika 4-6 tuntia.
